Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2022 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa

Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?

Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?

Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia

Iida Simes: Sivistyksen valoa!

Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää

Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää

Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?

Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija

Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta

Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!

Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan

Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi

Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa

Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Faktahommissa

Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

9.03.2021

Sanna Haanpää

Suomen tietokirjailijoiden apurahat ovat kysyttyjä: viime kevään apurahahaussa saimme lähes 700 apurahahakemusta. Kun apurahahakemus kilpailee satojen muiden hakemusten joukossa, apurahan hakijalla herää luonnollisesti kysymys, miten oma hakemus erottuisi muista hakemuksista ja kirjahankkeista. Apurahatoimikunnan sihteerinä vinkkini on: satsaa hyvään työsuunnitelmaan.

Työsuunnitelmalle ei ole yhtä ainoaa sapluunaa, mutta tiivistetysti se on selkeästi jäsennelty, hyvin perusteltu ja toteuttamiskelpoinen. Hakulomakkeessa työsuunnitelmalle on varattu laaja vapaa kenttä (max. 3 000 merkkiä väliyönteineen). Niinpä hyvä työsuunnitelma voi olla hyvin monenlainen, ja siinä on hyvä korostaa oman suunnitelman kannalta oleellisimpia asioita.  

Työsuunnitelmassa on tarkoitus kuvailla ja perustella kirjahanketta – sen taustaa, asiasisältöä, tarkoitusta ja toteutusta. Tässä muutamia vinkkejä, mitä työsuunnitelmassa kannattaa kertoa:

  1. Työsuunnitelmastasi olisi hyvä käydä ilmi, kenelle kirja on tarkoitettu. Kun teoksen kohderyhmä on mietitty, se auttaa suuntaamaan myös sitä, miten kuvaat työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja rakennetta.

  2. Hyvässä työsuunnitelmassa tuodaan esiin se, mitä uutta kirja tuo jo olemassa olevaan tietokirjallisuuden kenttään. Mitä uutta tietoa tai näkökulmaa kirjassa on tarkoitus esittää, minkä aukon tietokirjallisuudessa tämä kirjaa täyttää? Miksi on tarpeellista, että juuri tämä kirja kirjoitetaan?

  3. Työsuunnitelmassa kannattaa kertoa myös omasta kompetenssista, miksi juuri sinä olet hyvä kirjoittamaan tietokirjan tästä aiheesta. Tällä on merkitystä sekä hakemuksen vakuuttavuuden että itse kirjan kirjoittamisen kannalta. Älä tuhlaa rajoitettua merkkimäärää kuitenkaan ansioluettelosi kirjaamiseen, vaan kerro lyhyesti, onko tietämyksesi tullut ammatin, koulutuksen vai muun harrastuneisuuden kautta. Jos kyseessä on työryhmä, kuvaa myös lyhyesti kunkin tekijän rooli ja osuus hankkeessa.

  4. Kuvaa työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja avaa kirjan rakennetta. Rajoitettu merkkimäärä ohjaa sitä, kuinka laaja sisällön ja rakenteen kuvaus voi olla. Asiasisällön osalta vaihtoehtoina voivat olla joko synopsis taikka asiasanat tai esimerkiksi luettelo keskeisistä aihealueista.

  5. Työsuunnitelman merkkimäärää ei kannata käyttää kovin yksityiskohtaiseen kirjoitusprosessin aikataulutuksen kuvaamiseen, koska hakulomakkeella kysytään toisaalla käsikirjoituksen arvioitua valmistumisaikaa. Koska apurahaa ei myönnetä kirjoitustyöstä aiheutuviin kuluihin, älä myöskään erittele niitä työsuunnitelmaan.

Kun olet kirjoittanut työsuunnitelman, lue se vielä lopuksi ja arvioi sen sisältöä hakemuksen lukijan kannalta. Satojen hakemusten ja työsuunnitelmien joukosta nousevat esiin selkeät ja vakuuttavat työsuunnitelmat, joista ydinasiat erottuvat kirkkaasti.

Sanna Haanpää on Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja ja yhdistyksen apurahatoimikunnan sihteeri. Kevään apurahat ovat haussa 31.3. klo 16.00 asti. Lisätiedot apurahoista täällä.

Kirjoituksen vinkit työsuunnitelmaan pätevät myös syksyn apurahahaussamme. Syksyn apurahat ovat haettavissa 30.9.2022 klo 16.00 asti. Lisätiedot täällä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: