Kuvien käyttö tietokirjassa

Tekijänoikeus suojaa kuvia – niin valokuvia, piirroksia, maalaustaiteen teoksia kuin muitakin, mikä tarkoittaa, että tietokirjailijan tulee ottaa kuvaoikeudet huomioon kirjaprojektissaan. Seuraavassa on yleisohjeita siihen, miten kirjan kuvituksessa toimitaan lakien mukaisesti.

 

Valokuvat

Valokuva on tekijänoikeudellisesti erityinen teoslaji, sillä tekijänoikeuslaki suojaa kaikenlaisia valokuvia. Valokuvat jaetaan kahteen kategoriaan: tavallisiin valokuviin ja teosvalokuviin. Jokainen valokuva, riippumatta sen laadusta, ottajasta tai käytetystä kuvausvälineestä, saa suojaa ainakin tavallisena valokuvana. Teosvalokuvan suojan saadakseen kuvan tulee olla itsenäinen ja omaperäinen ja selkeästi ilmentää tekijänsä luovuutta eli ylittää teoskynnys.

Tavallinen valokuva on suojattu tekijänoikeuslain 49 a §:n lähioikeuden nojalla, ja teosvalokuvaa koskevat normaalit tekijänoikeuden suojamekanismit. Tietokirjailijan kannalta merkittävin ero tavallisen ja teosvalokuvan välillä on suoja-ajan pituus: tavallisen valokuvan suoja kestää vain 50 vuotta kuvan valmistumisvuodesta, kun taas teosvalokuvan suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Koska valokuva saa aina jonkinlaista suojaa, teoskynnys on asettunut valokuvien osalta perinteisesti melko korkeaksi. Viime vuosien kehityksen perusteella voidaan kuitenkin todeta valokuvien teoskynnyksen olevan madaltumassa. Tekijänoikeusneuvosto on todennut, että valokuva ylittää teoskynnyksen, jos voidaan olettaa, ettei kukaan muu olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen saatuaan tehtävän valokuvata samaa kohdetta. Neuvoston mukaan esimerkiksi passikuvia tai valvontakameran kuvia ei voida pitää teoksina. Valokuvaajan luovaa panosta ilmentävät neuvoston mukaan muun muassa kuvauskohteen sommittelu, kuvan rajaus, kontrasti, terävyys, kuvakulma ja valaistus. Ks. esimerkiksi TN 2011:9.

Rajanveto tavallisen valokuvan ja teosvalokuvan välillä on toisinaan vaikeaa ja edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa.

Käyttäessään valokuvia tietokirjailijan on valokuvaajan oikeuksien lisäksi otettava huomioon myös kuvan kohteiden oikeudet. Tällaisten kuvien käyttämisessä on otettava huomioon niin yksityisyyden suojaan, sananvapauteen kuin henkilötietoihin liittyviä säännöksiä.

Perustuslaki takaa jokaiselle ihmiselle yksityisyyden suojan. Kaikilla on kuitenkin oikeus kuvata julkisella paikalla. Julkisena paikkana pidetään sellaisia alueita, joihin kaikilla on vapaa pääsy. Esimerkkejä julkisista paikoista ovat kaupungin kadut, rautatieasema tai kauppakeskus. Julkisella paikalla yksityisyyden suoja rajoittuu siihen, että ihmistä ei saa kuvata häntä loukkaavissa tilanteissa.

Lähtökohtana voidaan joka tapauksessa pitää, että tietokirjojen kuvitusta suunniteltaessa on varminta hankkia luvat sekä valokuvaajalta että kuvien kohteilta, jos kohteet ovat kuvista selkeästi tunnistettavissa.

 

Arkisto- ja lehtikuvat

Arkisto- ja lehtikuvien osalta tärkeintä on tutustua kuvien käyttöoikeuksiin. Kuvan oikeuksista on sovittu usein siinä vaiheessa, kun se on arkistoitu tai luovutettu esimerkiksi sanomalehden käytettäväksi. Tällöin on syytä huomioida, että oikeudet ovat usein siirtyneet arkistolle tai vaikkapa lehtitalolle. Kuvan käyttöluvan hankinnassa on otettava yhteyttä aina siihen tahoon, jolla kuvan oikeudet kyseisellä hetkellä ovat.


 

Muunlaiset kuvat tietokirjan kuvituksessa

Taiteelliset teokset, kuten piirrokset ja maalaukset, nauttivat tekijänoikeussuojaa, mikä tarkoittaa, että niiden hyödyntämiseen tietokirjan kuvituksessa tarvitaan taiteilijan lupa.

Tietokirjoissa voidaan käyttää myös taideteoksista otettuja valokuvia. Tarvitset luvan sekä valokuvaajalta että taideteoksen tekijältä, mikäli haluat käyttää kuvaa taideteoksesta. Suomessa Kuvasto ry myöntää maksua vastaan käyttöoikeuksia sellaisiin valokuviin, joissa näkyy taideteoksia.

 

Selittävät piirustukset

Selittävät piirustukset saavat tekijänoikeuslaissa suojaa kirjallisina teoksina.

Selittävässä piirustuksessa on esitetty jokin sanallisesti vaikeasti ilmaistavissa oleva selitys kuvana. Suojaa saadakseen selittävien piirustusten tulee olla riittävän itsenäisiä ja omaperäisiä eli sellaisia, ettei kukaan toinen asiantuntija todennäköisesti voisi päätyä esittämään samoja asioita muodoltaan samanlaisilla piirustuksilla. Tekijän mahdollisuudet itsenäisen ja omaperäisen selittävän piirustuksen luomiseen ovat usein hyvin rajalliset, sillä tiedon tarkka kuvallinen ilmaiseminen on mahdollista vain tietyllä tavalla selkeän ja teknisesti tai tieteellisesti oikean ilmaisutavan kärsimättä. Tästä syystä selittävät piirustukset saavat tekijänoikeussuojaa vain suhteellisen harvoin.


 

Lupa kuvan käyttöön

Kuten yllä kuvatusta käy ilmi, kuvan käyttämiseen tietokirjan kuvituksessa tarvitaan useimmiten valokuvaajan, kuvittajan, taiteilijan, muun kuvantekijän tai oikeudenhaltijan lupa. Käytöstä voidaan sopia ilman erityistä määrämuotoa, mutta kirjallinen sopiminen on aina suositeltavaa kaikkien osapuolten oikeusturvan varmistamiseksi.

Kuvan oikeudenhaltija voi alkuperäisen tekijän sijaan olla perikunta, työnantaja, kustantaja, arkisto tai muu taho, jolle oikeudet on luovutettu. Oikeudenhaltijan selvittäminen ei aina ole yksinkertaista, mutta se on välttämätöntä pätevän luvan saamiseksi.

Kuvien käytöstä sovittaessa on tärkeää ottaa huomioon, että lupa kattaa kaikki tarvittavat julkaisumuodot sekä mahdolliset käännösteokset. Erityisesti kansainväliset kustantajat vaativat selkeät, kirjalliset luvat kaikista teokseen sisältyvistä kuvista tai muista kolmannen tuottamista aineistoista.

Kuvan tekijältä tai oikeudenhaltijalta ei tarvita erillistä lupaa, mikäli kyseessä on ns. avoimesti lisensoitu kuva. Esimerkiksi Creative Commons -lisenssillä lisensoituja kuvia on saatavilla runsaasti. Lisenssiehtoihin on syytä perehtyä huolella, jotta ymmärtää, miten lisensoitua kuvaa saa käyttää ja millaisia vaikutuksia lisensoidun aineiston käytöllä on oman teoksen tekijänoikeuksiin.