Warelius-palkinto

Warelius

Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Warelius-palkinto on nimetty Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Häntä pidetään ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat mm. Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) sekä Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Palkinto on jaettu vuodesta 1985 alkaen, se on suuruudeltaan 12 000 euroa ja se rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Martti Häikiö, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Tapio Markkanen, Anne-Maria Mikkola, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Heikki Ylikangas.

Vuoden 2026 Warelius-palkinnot Maria Lähteenmäelle ja Matti Vuennolle

Emeritaprofessori Maria Lähteenmäki ja emeritusprofessori Matti Vuento saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot torstaina 7.5.2026.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät vuoden 2026 Warelius-palkinnot jaettiin Maria Lähteenmäelle ja Matti Vuennolle palkintojenjakojuhlassa Helsingissä 7.5.2026. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

12 000 euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja palkintolautakunnan jäsen Noora Mustajoki.

Maria Lähteenmäki (s.1957) on historian tutkija ja professori emerita. Lähteenmäki on erikoistunut ylirajaisen Karjalan ja pohjoisten raja-alueiden historiaan.

Matti Vuento (s. 1947) on Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori. Vuento on kirjoittanut laajan tuotannon tieteellistä tutkimusta, oppikirjoja ja tietokirjoja.

Palkintoperustelut

MARIA LÄHTEENMÄKI

Maria Lähteenmäki on historiantutkija, joka on erikoistunut ylirajaisen Karjalan ja pohjoisten raja-alueiden historiaan. Hän toimi Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella arktisten alueiden ja Suomen historian professorina 2014–2025. Hän on työskennellyt Suomen akatemian akatemiatutkijana sekä vierailevana tutkijana ja professorina mm. Petroskoin, Tromssan ja Cambridgen yliopistossa. Lähteenmäki on Helsingin yliopiston dosentti.

Jo Lähteenmäen väitöskirja vuonna 1995 käsitteli naishistoriaa. Vuonna 2022 ilmestynyt tutkimus Punapakolaiset (Gaudeamus) nosti esiin niiden suomalaisnaisten kohtalon, jotka 1920- ja 1930-luvuilla lähtivät Neuvosto-Venäjälle tavoittelemaan uutta elämää mutta joiden unelmat muuttuivat painajaisiksi. Lähteenmäen näkökulmana on usein sosiaalihistoria, niin myös tutkimuksessa Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja (Suomen historiallinen seura, 1999), joka käsittelee lappilaisten kokemuksia viime sotien aikana. Kalotin kansaa -teoksessaan (SKS, 2004) tietokirjailija tekee tutkimusmatkan 1800-luvun Lapin arvoihin, asenteisiin ja arkielämään. Kotimaakuntansa Lapin lisäksi Lähteenmäki on ansioitunut Karjala-tutkija. Kannaksen rajamaata ja sen poliittisia murtumia käsittelee Maailmojen rajalla (SKS, 2009). Vuonna 2024 ilmestyi Lähteenmäen johtaman tutkimushankkeen loppututkimus Urbaanit karjalaiset (Siirtolaisinstituutti).

Historiantutkija Maria Lähteenmäki on rohkeilla kannanotoillaan saanut aikaan laajaa keskustelua tutkijoiden piirissä ja noussut omilla erikoisaloillaan eturivin asiantuntijaksi. Hänen laajasta tuotannostaan välittyy halu ja kyky tehdä historiaa ymmärrettäväksi myös tavalliselle lukijalle. Hän tarkasteleekin historian suuria linjoja usein yksilöiden ja pienten yhteisöjen näkökulmasta. Maria Lähteenmäen ansiosta käsityksemme rajaseutujen ihmisten elämästä, heidän identiteetistään ja vaikutuksestaan historian kulkuun on ratkaisevasti tarkentunut ja jopa muuttunut.

MATTI VUENTO

Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori Matti Vuento kirjoittaa mikroskooppisen pienistä mutta elämän kannalta ratkaisevan tärkeistä asioista. Hänen kiinnostuksen kohteenaan on muun muassa virusten, mikrobien ja sienten merkitys eliöyhteisöissä.

Teoksissaan Virukset – näkymättömät viholliset (Gaudeamus, 2016) ja Virus, joka pysäytti maailman (Gaudeamus, 2022) Vuento auttaa lukijaa ymmärtämään paitsi virusten biologista toimintaa myös niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vastaavasti Bakteerien planeetta (Gaudeamus, 2019) syventää ymmärrystä mikro-organismien monimuotoisuudesta ja niiden keskeisestä roolista luonnossa. Uusimmassa teoksessaan Hämmästyttävät sienet: Eliökunnan pimeää ainetta valaisemassa (Gaudeamus, 2025) Vuento osoittaa kertojan kykynsä ja tuo kiehtovalla tavalla esiin luonnon ihmeenkaltaisuuden. Sienet kommunikoivat ja metsästävät, puolustautuvat ja hyökkäävät, tappavat ja lääkitsevät, elävät pinnalla ja ytimessä, ja tuottavat valoa. Lisäksi hän on kirjoittanut laajan tuotannon tieteellistä tutkimusta, oppikirjoja ja lasten tietokirjoja. Yhdessä Jyrki Heinon kanssa tehty Biokemian ja solubiologian perusteet (WSOY Oppimateriaalit, 2007) on vakiintunut alansa perusteokseksi. Lapsille suunnatuissa teoksissaan Vuento vastaa lempeän vaarin äänellä lapsen kysymyksiin ötököistä ja muista ruohonjuuritason luonnonilmiöistä.

Vuennon tutkimustietoon perustuvat teokset purkavat pelkoja, tuovat keskusteluun tarpeellista suhteellisuudentajua ja vahvistavat lukijoiden valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja ympäristöön liittyvää tietoa. Erityisen merkittävää Vuennon työssä on hänen kykynsä popularisoida vaikeita tieteellisiä käsitteitä ilman, että sisältö menettää tarkkuuttaan. Vuennon teoksia luettuaan maailmaa katselee uusin silmin.