Tietopöllö-palkinto

Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tekijäryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia. Palkinto voidaan myöntää myös erityisen ansiokkaalle ajankohtaiselle tieto- tai oppiteokselle tai tietoteossarjalle.

Tietopöllö-palkintoa on jaettu vuodesta 1999. Palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa, ja se rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Aiemmin Tietopöllö-palkinnon ovat saaneet muun muassa Raisa Cacciatore, Marjut Hjelt, Markus Hotakainen, Iiris Kalliola, Mauri Kunnas, Marjatta Levanto, Martti Lintunen, Markku Löytönen, Suvi Vehmanen ja Laila Nevakivi.


Vuoden 2019 Tietopöllö-palkinto Seija Niinistö-Samelalle


Kuva: Juha Samela

Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö myönnettiin vuonna 2019 tietokirjailija Seija Niinistö-Samelalle. Palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa.

Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia. Palkinto voidaan myöntää myös erityisen ansiokkaalle ajankohtaiselle tieto- tai oppiteokselle tai tietoteossarjalle. Tietopöllö-palkintoa on jaettu vuodesta 1999, ja se rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Palkinto jaettiin TIETOKIRJA.FI-tapahtuman avajaisissa keskiviikkona 28.8.2019 klo 13 Tieteiden talolla Helsingissä. Palkinnon jakoivat Suomen tietokirjailijoiden puheenjohtaja Markku Löytönen ja yhdistyksen palkintolautakunnan puheenjohtaja Hannele Cantell.

Palkintoperustelut

Seija Niinistö-Samela on pitkän linjan freelancetoimittaja ja kirjailija, jonka tietokirjoissa käsitellään niinkin erilaisia asioita kuin robotteja ja energiaa, fysiikkaa valon ja värien maailmassa, koirankasvatusta tai suomalaisen luonnon merkitystä. Erityisen ansiokasta Seija Niinistö-Samelan kirjallisessa tuotannossa on selkokielen käyttäminen. Hänen teoksensa ovat monipuolistaneet lasten ja nuorten tietokirjallisuutemme alueita ja saaneet hyvää palautetta kansainvälisestikin.

Mennään metsään (Pieni karhu 2012) ja Sinisiipi niityllä (Avain 2016) sekä Neljä vuodenaikaa (Pieni karhu 2007) ovat sekä tietoon että tunteeseen vetoavia puheenvuoroja luontokohteiden runsauden säilyttämisen puolesta. Kieli on vivahteikasta ja hauskaa. Sitä ryydittävät erinomaiset värivalokuvat, jotka tuovat tunnelmat elävinä lukijan silmien eteen.

Mitä on energia? (Pieni karhu 2013) ja Valon ja värien maailma (Pieni karhu 2010) puolestaan tarkastelevat arkipäivän ilmiöitä fysiikan näkökulmasta: erilaisia energian tuotantotapoja sähköstä aurinkoon, puusta tuuleen, ydinenergiaan sekä lämpöön maan sisältä. Kirja johdattaa lukijan myös pimeään aineeseen ja avaruuden karttoihin. Kun valoa tutkitaan luonnonilmiönä ja mietitään, miten näemme värit, perehdytään samalla luonnontieteelliseen ajatteluun.

Seija Niinistö-Samelan kirjoja voi käyttää monella tapaa. Esimerkiksi kirjasta Robotti ihmisen apuna (Pieni karhu 2017) saa kätevästi vastauksia lasten usein esittämiin kysymyksiin. Selkeät, lyhyet luvut kertovat niin robottien historiasta kuin rakenteesta sekä robottien eri käyttömahdollisuuksista hoitotyöstä leluihin. Niinistö-Samelan kirjojen äärellä voi myös pysähtyä kiinnostavaan kysymykseen tai haastavaan valokuvaan ja pohtia aihetta yhä syvemmälle.

Seija Niinistö-Samelan tietokirjat ovat yhteiskunnallisesti merkittävässä roolissa. Käyttämällä selkokieltä Niinistö-Samela tuo vaativia luonnontiedon ilmiöitä täysipainoisesti sellaisten lukijaryhmien saataville, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä saati tieteellistä tekstiä. Kirjat eivät ole vain lasten ja nuorten lukulistalla, vaan selkokielen ansiosta niitä voivat käyttää myös muun muassa suomen kieltä vasta opiskelevat aikuiset. Näin ollen Seija Niinistö-Samelan tuotanto on paljon enemmän kuin korkea pino laadukkaita tietokirjoja, hänen kirjallinen tuotantonsa on myös tiedon edistämistä niillekin, joiden muutoin olisi vaikeampi innostua kirjallisuuden lukemisesta.

Katso kaikki Tietopöllö-palkitut.