Opettaja, hae tietokirjailijaa vierailulle kouluusi!

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin toisen asteen oppilaitoksiin.

Kevään 2020 haku on avoinna 10.1.2020–2.2.2020.

Keväällä 2020 vierailulle lähtevät Jessikka Aro, Päivi Haanpää, Jessica Haapkylä, Ari Haasio, Juha T. Hakala, Juha Herkman, Satu Kaski, Liisa Keltikangas-Järvinen, Jussi Konttinen, Janne Käpylehto, Maria Laakso, Mari Manninen, Rene Nyberg, Sari Näre, Tiina Piilola, Mikko Pyhälä, Vesa Sisättö, Ville-Juhani Sutinen, Tuomas Tepora ja Ari Turunen.

Miten vierailua haetaan?

Kaikki toisen asteen oppilaitokset voivat hakea vierailua verkkolomakkeella, joka löytyy tämän sivun alaosasta. Haku on avoinna 10.1.–2.2.2020. Haku on päättynyt. Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan kaikille vierailua hakeneille noin viikolla 7.

Lomakkeen listalta voi toivoa tiettyjä tietokirjailijoita vierailulle omaan kouluunsa. Toivomuksessa voi ja kannattaa mainita useita nimiä. Jos samaa tietokirjailijaa on toivonut useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen.

Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan kaikille vierailua hakeneille noin viikolla 7. Samalla ilmoitetaan kouluun vierailemaan tulevan tietokirjailijan yhteystiedot ja annetaan vinkkejä vierailuun valmistautumiseen. Tämän jälkeen koulu sopii vierailuajankohdan suoraan tietokirjailijan kanssa. Kevään vierailut toteutetaan toukokuun loppuun mennessä.

Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle esiintymispalkkion, mahdolliset päivärahat ja matkakulut ja lähettää valituille kouluille Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.

Koulu voi valmistautua vierailuun tutustumalla kirjailijaan ja/tai hänen teoksiinsa ja keräämällä oppilailta kysymyksiä kirjailijalle. Kysymykset voi halutessaan lähettää vierailijalle jo etukäteen. Valmistautumisesta lähetetään myös tarkempia vinkkejä kullekin vierailun saavalle koululle.

Palautetta aiemmista vierailuista

Opettajan palaute vierailusta syksyllä 2019:

"Tietokirjailijan vierailu lukiossamme oli oikein kiinnostava ja keräsi opiskelijoilta kiitosta. Tunti oli kiinnostava myös opettajan näkökulmasta. Kirjailija esitteli työtään, teoksiaan ja teostensa aiheita monipuolisesti ja vastasi huolellisesti opiskelijoiden kysymyksiin. Uskon, että opiskelijoiden käsitys tietokirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja lukemisesta sekä kirjailijan työstä sai uusia positiivisia sävyjä vieraan ja vierailun ansiosta."

Opiskelijoiden kommentteja samasta vierailusta syksyllä 2019:

"Puhui selkeästi ja kertoi mielenkiintoisesti kirjoistaan"
"Vastasi kysymyksiin kattavasti mutta rennosti"
"Mukava ja hyvä vierailija ja vierailu"
"Mielenkiintoinen"
"Valaisi elämää kirjailijana hyvin"

Tietokirjailijana kouluvierailulla – Lue Maria Laakson blogi syksyn 2019 kouluvierailusta täältä.


Kevään 2020 kirjailijavieraat


Jessikka Aro (s. 1980)

Jessikka Aro on tietokirjailija ja toimittaja, joka sai Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon 2016. Aron teos Putinin trollit: tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (2019) on journalistinen jännityskertomus modernin informaatiosodankäynnin toimintatavoista. Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti Suomessa ja useassa muussa länsimaassa viime vuosina toteutettuja mustamaalausoperaatioita yksityisiä ihmisiä vastaan. Dokumentoitujen tositarinoiden mukaan Putinin Venäjä ei kaihda keinoja vastustajiensa eliminoimiseksi mm. sometrollien, valeuutisten, tappouhkausten ja vihakampanjoiden avulla.
 

Päivi Haanpää (s. 1979)

Päivi Haanpää on kirjoittaja ja sanataideohjaaja, kirjailija, tapahtumajärjestäjä, kirjallisuusterapiaohjaaja ja kirjallisuuskriitikko, joka on kirjoittanut mm. tietokirjoja, novelleja ja näytelmiä. Sanataideohjaajan opas (2015) kertoo sanataideohjaajan työstä ja tarjoaa neuvoja ja vertaistukea niin uusille kuin vanhoille sanataideohjaajille. Yhdessä Terhi Rannelan kanssa tehdyssä teoksessa Miksi en kirjoittaisi? (2019) Haanpää ja Rannela pohtivat kirjoittamista ja lukemista eri näkökulmista, vakavasti ja vähemmän vakavasti. Kirjoittajat kertovat niin omista oivalluksistaan kuin kompastuksistaan sanataiteen sokkeloissa ja kutsuvat lukijan mukaan kirjoittamisen maailmaan.
 

Jessica Haapkylä (s. 1973)

Jessica Haapkylä on meribiologian tohtori, toimittaja ja tietokirjailija, jonka intohimo koralleihin ja sukellukseen on vienyt hänet seikkailuihin ympäri maailman. Haapkylän teoksessa Merten koralliparatiisit – Tutkimusmatka herkkiin ekosysteemeihin (2016) sukelletaan riutoilla, pohditaan ilmastonmuutosta, tutkitaan koralleja ja niiden selviytymiskeinoja ja joudutaan pommikalastajien tappolistalle. Tuoreimmassa teoksessaan Meren tarina – Meribiologin tutkimusmatka Arktikselle (2019) Haapkylä tutkii, mitä pohjoisille merille on tapahtumassa. Kirjaa varten hän matkusti Huippuvuorille ja Grönlantiin ja mm. selvitti, kuinka eteläiset merieliöt tunkeutuvat pohjoisille vesille ja syrjäyttävät arktisia lajeja.
 

Ari Haasio (s. 1965)

Ari Haasio on tietokirjailija ja kirjastoalan opettaja, joka on kirjoittanut mm. vihapuheesta, tietoverkoista ja sosiaalisesti syrjäytyneistä nuorista. Haasion teos Lapset, nuoret ja netin vaarat (2016) pohtii, mitä uhkia internet tuo mukanaan: Onko pelaaminen pahasta? Mikä on TOR-verkko ja mitä rikollista siellä tapahtuu? Teoksessaan Netin pimeä puoli (2013) Haasio kertoo internetin lieveilmiöistä kaunistelematta ja liioittelematta. Osin saman aiheen parissa jatkoi teos Verkkorikokset (2017). Kirjassaan Valheen jäljillä (2018) Haasio paneutuu vihapuheeseen ja valemedioiden toimintaan. Haasion teos Hikikomorit (2018) kertoo sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista, jotka lukkiutuvat kotiinsa eivätkä uskalla poistua sieltä.


Juha T. Hakala (s. 1962)

Professori Juha T. Hakala on tietokirjailija, kasvatustieteilijä ja filosofi, joka on käsitellyt kirjoissaan kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä, luovuutta ja  tiedon hallintaa sekä lisääntyvää kiirettä. Hakalan teos Luova laiskuus (2013) antaa vinkkejä järkevien työtapojen ja luovuuden löytämiseen. Pääsykoeopas (2015) taas on käytännönläheinen opaskirja yliopistojen pääsykokeisiin valmistautuville. Kohtuuden kirja – Näkökulmia ääriyhteiskuntaan (2016) pureutuu äärimmäisyyteen ilmiönä ja kertoo, miksi kohtuus kannattaa ja miksi kohtuuttomuus on pahasta. Hakalan teos Tylsyyden ylistys (2018) pohtii, miten tylsyys on myös arvokasta.


Juha Herkman (s. 1969)

Helsingin yliopistossa professorina työskentelevä Juha Herkman on tutkinut mediaa ja viestintää, joihin liittyviä tieto- ja oppikirjoja hän on julkaissut yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Herkmanin akateemiset tietokirjat ovat käsitelleet muun muassa sarjakuvatutkimusta, audiovisuaalisen kulttuurin merkitystä yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa sekä median taloutta. Kirjassaan Politiikka ja mediajulkisuus (2011) Herkman tarkasteli poliittista viestintää. Viimeisimmässä teoksessaan Populismin aika (2019) hän esittelee populismiin historiaa, tutkimusta ja valaisee nykyistä poliittista tilannetta. Teoksessa mm. pohditaan, mikä yhdistää Trumpia, Brexitiä ja persuja, mutta myös eurooppalaisia kohupuolueita Front Nationalia, Fideszia, Podemosia ja Syrizaa. Herkman on julkaissut myös mediakasvatukseen liittyvän kirjan Kriittinen mediakasvatus (2007) ja ollut tekemässä lukion oppikirjaa Viestinnän lähde (2004). Lisäksi hän on kirjoittanut kaksi kalastusaiheista teosta: Lohen katse (2011) ja Ohiheittoja (2013).
 

Satu Kaski (s. 1967)

Satu Kaski on psykologian tohtori, urheilupsykologi ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut yksin tai toisten kanssa yhteensä 11 tietokirjaa. Lisäksi hän on tehnyt 10 rentoutumis- ja itsesäätelyäänitallennetta. Hänen kirjansa ovat yleistajuisia tietokirjoja psykologian alalta. Hänen ensimmäinen teoksensa Ohjaamisen taito: Liikunta tukemassa lapsen ja nuoren kasvua ilmestyi vuonna 2005. Teos Jo riittää – Irti kiusaamisesta ja kiusaajista (2017) Kaski ja Vesa Nevalainen avaavat teoksessaan kiusaamista ilmiönä, kiusaamisen psykodynamiikkaa ja kiusaamisen erilaisia muotoja. Kasken teos Onnistumisen taidot (2018) taas kertoo, kuinka tavoitteisiin kannattaa pyrkiä ja miten ne saavutetaan. Viimeisimmässä teoksessa Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? (2020) Kaski ja Nevalainen johdattavat laiskottelun ja joutilaisuuden taitoon.
 

Liisa Keltikangas-Järvinen (s. 1946)

Liisa Keltikangas-Järvinen on Helsingin yliopiston psykologian professori ja suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja. Hän on kirjoittanut lukuisia teoksia, joissa käsittee temperamentin vaikutuksia mm. ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Keltikankaan teos Hyvä itsetunto (1998) kertoo, mitä itsetunto on, mitä se ei ole ja mitä väärinkäsityksiä hyvästä itsetunnosta esiintyy. Kirjassa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010) taas avataan sosiaalisten taitojen merkitystä, miten ne eroavat sosiaalisuudesta, ja miten käyttäytyy sosiaalinen lapsi ja aikuinen. Teos Tunne itsesi, suomalainen (2012) käsittelee elämänhallintaa suomalaisuuden kautta. E-kirjat Maailman paras koulu? ja Temperamentti ja koulumenestys (2015) avaavat temperamentin ja koulumaailman suhdetta. Teoksessa Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys (2015) kerrotaan, miten lapsen temperamentti ja ympäristön vaatimukset ja odotukset sopivat yhteen. Lisäksi teos auttaa myös aikuisia ymmärtämään paremmin itseään. Viimeisimmässä teoksessaan Ujot ja introvertit (2019) Keltikangas-Järvinen pureutuu ujouteen ja introversioon ja auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja muita.
 

Jussi Konttinen (s. 1973)

Jussi Konttinen on Helsingin Sanomien toimittaja, joka asui perheensä kanssa puolitoista vuotta Siperian kylmimmällä seudulla Jakutiassa. Siellä pakkanen kohosi jopa 50 asteeseen, ja Konttiset sulattivat vettä jäälohkareista ja teippasivat autoonsa tuplaikkunat. Kirjassaan Siperia (2019) Konttinen kertoo perheensä elämästä äärimmäisissä oloissa, mutta myös Siperian kulttuurista, politiikasta ja taloudesta, valtavasta erämaasta, suunnattomista luonnonrikkauksista ja arktisen alueen herkästä luonnosta. Konttisen aiempi teos Sankarimatkailijan Arkangeli (2005) on matkaopas ja tietopaketti alueen historiasta, kulttuurista, talouselämästä, sotilaallisesta merkityksestä ja ympäristökysymyksistä.
 

Janne Käpylehto (s. 1977)

Janne Käpylehto on energia-alan tietokirjailija ja keksijä, jonka erityisalaa on aurinkoenergia. Hän tekee energiasta erilaista asiantuntijatyötä, mm. luennoi ja kirjoittaa artikkeleita. Hänen teoksensa Mökille sähköt auringosta ja tuulesta (2014) sopii rakennusoppaaksi uuden järjestelmän rakentajalle, vanhan päivittäjälle tai käsikirjaksi sellaiselle joka on tilaamassa valmista aurinkosähköjärjestelmää. Teos Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen (2016) on aurinkosähkön käsikirja, jossa käydään läpi asennuksia, kytkentöjä, jo toteutettuja järjestelmiä ja tarvittavat luvat. Kirja sopii sekä järjestelmän valmiina tilaavalle että itse aurinkosähkönsä rakentavalle. Käpylehto tunnetaan projekteistaan Jääkaruselli ja Saunalla Tallinnaan -purjehdus. Hän on myös ollut mukana myymässä matemaattisen ohjelmiston NASA:lle ja kouluttanut Langley-tutkimuskeskuksen asiantuntijoita.


Maria Laakso (s.1982)

Maria Laakso on kirjallisuudentutkija ja Suomen kirjallisuudesta väitellyt filosofian tohtori sekä tietokirjailija. Laakso on tutkinut muun muassa kaunokirjallisuuden huumoria, nykykirjallisuuden dystopiaa ja lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä saarikuvauksia kaunokirjallisuudessa. Teoksessaan Taltuta klassikko (2019) Laakso tarttuu suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin – kuten Kalevalaan, Sudenmorsiameen tai Tuntemattomaan sotilaaseen – ja johdattelee lukijan klassikkokirjallisuuden saloihin räväkän huumorin keinoin. Nuorille suunnattu teos puhaltaa pölykerrokset klassikoista ja johdattaa lukijansa kirjallisuuden ikivihreiden pariin nykypäivän näkökulmasta. Taltuta klassikko oli lasten ja nuorten Finlandia-palkinnon ehdokkaana 2019.
 

Mari Manninen (s. 1971)

Pekingissä neljä vuotta asunut toimittaja ja tietokirjailija Mari Manninen on kirjoittanut Kiinalaisesta yhteiskunnasta useisiin suomalaisiin sanoma- ja aikakausilehtiin. Hänen teoksensa Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2016. Mannisen viimeisen teos, Kiinalainen juttu (2018), avaa ja kumoaa 33 Kiina-myyttiä. Lisäksi Manninen on julkaissut yhdessä Ina Ruokolaisen kanssa teoksen Suomalaisia sieniruokia kiinalaisella otteella (2016).
 

Rene Nyberg (s. 1946)

Rene Nyberg on tehnyt pitkän uran diplomaattina. Uransa aikana hän hoiti erilaisia tehtäviä mm. Moskovassa, Leningradissa, Brysselissä, Bonnissa ja Wienissä. Yhdessä Jaakko Iloniemen ja Petri Hakkaraisen kanssa kirjoitettu teos Trump, Putin, Merkel ja Suomi (2017) kertoo nimensä mukaisesti Donald Trumpista, Vladimir Putinista ja Angela Merkelistä ja arvioi, miten Suomen kannattaa suunnistaa kansainvälisen näyttämön tuntemattomilla ja vaarallisillakin vesillä. Nybergin viimeisin teos Patriarkkoja ja oligarkkeja (2019) kertoo Suomen ja Venäjän lähihistoriasta ja Neuvostoliiton todellisuudesta. Lisäksi se valaisee nyky-Venäjää kahden Putinin taustavoiman – ortodoksisten kirkonmiesten ja oligarkkien – kautta. Lukija pääsee kurkistamaan kulissien taakse diplomaatin silmin, sillä Nyberg tuntee henkilökohtaisesti monet kirjan keskeiset henkilöt.
 

Sari Näre (s. 1959)

Sari Näre on valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti, joka on toiminut myös tutkijana, tietokirjailijana, kriitikkona, kaupunginvaltuutettuna ja Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajana. Hänen tutkimusaiheitaan ovat mm. sukupuoli-, väkivalta- ja mediakulttuuri, tyttö- ja poikakulttuuri sekä sota-ajan lapsuus, nuoruus, toisinajattelijat ja tunneperintö. Viimeisimmässä teoksessaan Helsinki veressä. Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa (2018) Näre kuvaa sodan syttymistä ja kulkua Helsingissä sekä sen jälkeistä vankileirikatastrofia ikä- ja sukupuolinäkökulmasta. Näre havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten naisten toimintaa sodankäynnissä, sen todistajina ja uhreina. Teoksessaan Sota ja seksi (2017) Näre avaa, miten viime vuosisadan sodat vaikuttivat seksuaalisuuteen ja suomalaiseen sukupuolikulttuuriin. Näre sai Tietokirjailijapalkinnon syksyllä 2019.
 

Tiina Piilola (s. 1977)

Tiina Piilola on toimittaja ja kirjallisuustieteen tohtori, jonka väitöskirja käsitteli Kalevalan naisia. Hän jatkoi aiheen parissa yleistajuisessa tietokirjassaan Kalevalan naiset (2019). Teos nostaa esille kansalliseepoksemme naishahmoja. Kalevalan naiset näyttävät konkreettisesti, miten maailmalle pannaan tarpeen tullen hanttiin ja pidetään oma pää, ja lisäksi sen, miten elämän muutoksiin mukaudutaan ja niistä selvitään, vaikka kuinka pelottaisi.
 

Mikko Pyhälä (s. 1945)

Mikko Pyhälä on suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija, joka on työskennellyt diplomaattina yli 40 vuotta. Hän sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 1992 yhdessä Jukka Salon kanssa teoksesta Amazonia. Hänen teoksensa Valtaa ja vastarintaa (2016) päätapahtumat sijoittuvat 1970- ja 80-luvun konfliktipesäkkeisiin, Vietnamiin, Afganistaniin, Sri Lankaan ja Portugalin afrikkalaisiin siirtomaihin, ja kirjassaan hän kertoo mm. tapaamisestaan Dalai Laman kanssa. Pyhälän viimeisin teos Kun yö saapuu Venezuelaan – Taistelu oikeusvaltiosta (2019) kertoo, miten vallankaappaushankkeista vankilassa istunut everstiluutnantti Hugo Chavez voitti presidentinvaalit, minkä jälkeen valtion suunnattomat mineraalirikkaudet käytettiin populistisen yksinvaltiuden rakentamiseen. Pyhälä toimi Suomen suurlähettiläänä Venezuelassa vuosina 2006–2013.
 

Vesa Sisättö (s. 1969)

Vesa Sisättö on toimittaja ja tietokirjailija, jolla on laaja tuotanto. Hänen teoksensa Tuhansien mokien maa (2016) kertoo 50 tarinaa kämmäilyistä ja kommelluksista Suomen historiassa. Aiheen parissa jatkaa teos Only in Finland (2018), joka kertoo lisää historiallisista sattumuksista, hankkeista ja projekteista, jotka eivät menneet niin sanotusti putkeen. Yhdessä Juri Nummelinin kanssa kirjoitettu J. R. R. Tolkien: Elämä ja teokset  (2014) on tietokirja fantasiakirjallisuuden mestarista J. R. R. Tolkienista. Kirjassa kerrotaan, miten Tolkien loi Keski-Maan fantasiamaailman. Lisäksi siinä esitellään Tolkienin tärkeimmät kirjalliset ja aatteelliset vaikutteet, muun muassa suomen kielen ja Kalevalan vaikutus Keski-Maan tarujen syntyyn. Sisätön teos Kiehtovat linnat Suomessa ja muualla Euroopassa (2019) esittelee Suomen ja muun Euroopan linnoja.
 

Ville-Juhani Sutinen (s. 1980)

Ville-Juhani Sutinen on kirjailija ja kääntäjä, joka on julkaissut runoutta, romaaneja ja tietokirjoja. Hänen teoksensa käsittelevät muun muassa siirtolaisuutta, Euroopan 1900-luvun historiaa ja matkustamista – Miksi ihmiset lähtevät kotimaastaan pois väliaikaisesti tai pysyvästi? Tietokirja Propagandan historia (2018), jonka toisena kirjoittajana on Silja Pitkänen, tutkii manipulaation maailmanhistoriaa. Ville Ropposen kanssa kirjoitettu Luiden tie (2019) puolestaan yhdistelee matkakirjallisuutta ja historiikkia käsitellessään Gulag-vankileirien jälkiä Venäjällä. Luiden tie oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana vuonna 2019. Syksyllä 2019 häneltä julkaistiin tietoteos Kääpiöistä kolosseihin, jossa tarkastellaan Suomessa kummajaisina esiintyneiden ihmisten vaiheita.
 

Tuomas Tepora (s.1978)

Tuomas Tepora on historiantutkija (FT), jonka tutkimusalaa ovat sodan- ja tunteiden kulttuurihistoria, nationalismi ja ryhmäsymbolit. Teoksessaan Rikki revitty maa – Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö (2018) käydään läpi Suomen sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia yli sadan vuoden aikajänteellä. Teos tarkastelee niin sotaan johtaneita ja siihen liittyneitä tapahtumia kuin ajan yhteiskunnallista ilmapiiriäkin. Esille pääsevät myös aiemmin vähemmälle huomiolle jääneet naisten ja lasten kokemukset. Teos Menneisyyden rakentajat (2018) taas tarkastelee kriittisesti ja ennakkoluulottomasti eri teoriaperinteiden ja historian välistä suhdetta.
 

Ari Turunen (s. 1966)

Ari Turunen on kirjoittanut useita tietokirjoja, jotka käsittelevät ihmisten tapojen historiaa ja maailmankuvien muutoksia, kuten Ettekö te tiedä kuka minä olen? Ylimielisyyden historiaa (2010), Tosi on! Valheen, vääristelyn ja vilpin historiaa (2005) ja Ei onnistu! Jälkiviisasta vastustamisen historiaa (2001). Teoksessa Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit (2015) kerrotaan yhdeksästä kaupungista, jotka omana aikanaan kukoistivat taloudellisesti, tieteellisesti ja taiteellisesti. Turusen viimeisimmässä teoksessa Mulkerot (2019) kerrotaan toisenlainen tarina merkkihenkilöiden saavutuksista: merkkihenkilöt eivät ole sankareita vaan pahoja poikia, joita kaikkia yhdisti yksi sama piirre: heidän kanssaan ei kannattanut olla eri mieltä. Kirjassa esiintyvät muun muassa Aleksanteri Suuri, Lenin, Vasco da Gama ja Martti Luther.