Opettaja, hae tietokirjailijaa vierailulle kouluusi!

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin toisen asteen oppilaitoksiin.

Syksyn 2019 haku oli käynnissä 15.8.-16.9. Haku on päättynyt.

Kevään 2020 haku on avoinna tammikuussa.

Syksyllä 2019 vierailulle lähtevät Jessica Haapkylä, Ari Haasio, Juha T. Hakala, Juha Herkman, Risto Isomäki, Satu Kaski, Mari Koistinen, Jussi Konttinen, Anna Kontula, Janne Käpylehto, Maria Laakso, Tuomas Muraja, Sari Näre, Seija Paasonen, Tiina Piilola, Hanna-Reetta Schreck, Vesa Sisättö, Ville-Juhani Sutinen, Tuomas Tepora ja Johanna Vehkoo.

Miten vierailua haetaan?

Kaikki toisen asteen oppilaitokset voivat hakea vierailua verkkolomakkeella, joka löytyy tämän sivun alaosasta. Haku on avoinna 15.8.-16.9.2019. Lomakkeen listalta voi toivoa tiettyjä tietokirjailijoita vierailulle omaan kouluunsa. Toivomuksessa voi ja kannattaa mainita useita nimiä. Jos samaa tietokirjailijaa on toivonut useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen.

Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan kaikille vierailua hakeneille viimeistään viikolla 40. Samalla ilmoitetaan kouluun vierailemaan tulevan tietokirjailijan yhteystiedot ja annetaan vinkkejä vierailuun valmistautumiseen. Tämän jälkeen koulu sopii vierailuajankohdan suoraan tietokirjailijan kanssa. Syksyn vierailut toteutetaan vuoden loppuun mennessä.

Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle esiintymispalkkion, mahdolliset päivärahat ja matkakulut ja lähettää valituille kouluille Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.

Koulu voi valmistautua vierailuun tutustumalla kirjailijaan ja/tai hänen teoksiinsa ja keräämällä oppilailta kysymyksiä kirjailijalle. Kysymykset voi halutessaan lähettää vierailijalle jo etukäteen. Valmistautumisesta lähetetään myös tarkempia vinkkejä kullekin vierailun saavalle koululle.


Syksyn 2019 kirjailijavieraat


Jessica Haapkylä (s. 1973)

Jessica Haapkylä on meribiologian tohtori, toimittaja ja tietokirjailija, jonka intohimo koralleihin ja sukellukseen on vienyt hänet seikkailuihin ympäri maailman. Haapkylän teoksessa Merten koralliparatiisit – Tutkimusmatka herkkiin ekosysteemeihin (2016) sukelletaan riutoilla, pohditaan ilmastonmuutosta, tutkitaan koralleja ja niiden selviytymiskeinoja ja joudutaan pommikalastajien tappolistalle. Tuoreimmassa teoksessaan Meren tarina - Meribiologin tutkimusmatka Arktikselle (2019) Haapkylä tutkii, mitä pohjoisille merille oikein on tapahtumassa. Kirjaa varten hän matkusti Huippuvuorille ja Grönlantiin ja mm. selvitti, kuinka eteläiset merieliöt tunkeutuvat pohjoisille vesille ja syrjäyttävät arktisia lajeja.

Ari Haasio (s. 1965)

Ari Haasio on tietokirjailija ja kirjastoalan opettaja, joka on kirjoittanut mm. vihapuheesta, tietoverkoista ja sosiaalisesti syrjäytyneistä nuorista. Haasion teos Lapset, nuoret ja netin vaarat (2016) pohtii, mitä uhkia internet tuo mukanaan: Onko pelaaminen pahasta? Mikä on TOR-verkko ja mitä rikollista siellä tapahtuu? Teoksessaan Netin pimeä puoli (2013) Haasio kertoo internetin lieveilmiöistä kaunistelematta ja liioittelematta. Osin saman aiheen parissa jatkoi teos Verkkorikokset (2017). Kirjassaan Valheen jäljillä (2018) Haasio paneutuu vihapuheeseen ja valemedioiden toimintaan. Haasion viimeisin teos Hikikomorit (2018) kertoo sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista, jotka lukkiutuvat kotiinsa eivätkä uskalla poistua sieltä.


Juha T. Hakala (s. 1962)

Professori Juha T. Hakala on tietokirjailija, kasvatustieteilijä ja filosofi, joka on käsitellyt kirjoissaan kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä, luovuutta ja  tiedon hallintaa sekä lisääntyvää kiirettä. Hakalan teos Luova laiskuus (2013) antaa vinkkejä järkevien työtapojen ja luovuuden löytämiseen. Pääsykoeopas (2015) taas on käytännönläheinen opaskirja yliopistojen pääsykokeisiin valmistautuville. Kohtuuden kirja – Näkökulmia ääriyhteiskuntaan (2016) pureutuu äärimmäisyyteen ilmiönä ja kertoo, miksi kohtuus kannattaa ja miksi kohtuuttomuus on pahasta. Hakalan viimeisin teos Tylsyyden ylistys (2018) pohtii, millä lailla tylsyys on myös arvokasta.


Juha Herkman (s. 1969)

Helsingin yliopistossa professorina työskentelevä Juha Herkman on tutkinut mediaa ja viestintää, joihin liittyviä tieto- ja oppikirjoja hän on julkaissut yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Herkmanin akateemiset tietokirjat ovat käsitelleet muun muassa sarjakuvatutkimusta, audiovisuaalisen kulttuurin merkitystä yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa sekä median taloutta. Kirjassaan Politiikka ja mediajulkisuus (2011) Herkman tarkasteli poliittista viestintää. Viimeisimmässä teoksessaan Populismin aika (2019) hän esittelee populismiin historiaa, tutkimusta ja valaisee nykyistä poliittista tilannetta. Teoksessa mm. pohditaan, mikä yhdistää Trumpia, Brexitiä ja persuja, mutta myös eurooppalaisia kohupuolueita Front Nationalia, Fideszia, Podemosia ja Syrizaa. Herkman on julkaissut myös mediakasvatukseen liittyvän kirjan Kriittinen mediakasvatus (2007) ja ollut tekemässä lukion oppikirjaa Viestinnän lähde (2004). Herkman on kirjoittanut kaksi kalastusaiheista teosta: Lohen katse (2011) ja Ohiheittoja (2013).
 

Risto Isomäki (s. 1961)

Risto Isomäki on kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti.  Hän on tunnettu tiedetoimittaja ja ympäristöaktivisti, joka on työskennellyt monissa kansainvälisissä projekteissa niin Afrikassa kuin Intiassakin. Isomäki on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa, joissa käsitellään usein ekokatastrofia, globalisaatiota ja kehitysmaita. Teoksessaan 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (2018) hän esittelee 17 tapaa parantaa planeetan heijastuvuutta ja 17 tapaa poistaa hiiltä ilmakehästä. Hänen viimeisin teoksensa on Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (2019), jossa pohditaan, kuinka Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi.
 

Satu Kaski (s. 1967)

Satu Kaski on psykologian tohtori, urheilupsykologi ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut yksin tai toisten kanssa yhteensä 11 tietokirjaa. Lisäksi hän on tehnyt 10 rentoutumis- ja itsesäätely äänitallennetta. Hänen kirjansa ovat yleistajuisia tietokirjoja psykologian alalta. Hänen ensimmäinen teoksensa Ohjaamisen taito: Liikunta tukemassa lapsen ja nuoren kasvua ilmestyi vuonna 2005. Kasken uusin teos Onnistumisen taidot (2018) kertoo, kuinka tavoitteisiin kannattaa pyrkiä ja miten ne saavutetaan. Satu Kaski sai Tietokirjailijapalkinnon syksyllä 2018.


Mari Koistinen (s. 1977)

Mari Koistinen on viestintäammattilainen, kuluttajaekonomisti ja tietokirjailija, jota kiinnostavat ruoka, rakkaus ja vastuulliset kulutusvalinnat. Kirjassaan Digideiteillä (2018) Koistinen opastaa Tinder-maailmaan ja käy läpi nettideittailun historiaa ja aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen kanssa kirjoitettu Ruokamysteerit (2017) yhdistää ravitsemuksen sekä eettisen ja ekologisen sajattelun. Kirja vastaa erilaisiin kysymyksiin liittyen lautastemme sisältöön: pitääkö maitoa juoda, mitä luomutuotanto ja geeniteknologia tuovat kestävään ruoantuotantoon, ovatko lisäaineet niin haitallisia kuin välillä väitetään, tarvitaanko superfoodeja tai onko lähiruoka ekologista?
 

Jussi Konttinen (s. 1973)

Jussi Konttinen on Helsingin Sanomien toimittaja. Hän on asui perheensä kanssa puolitoista vuotta Siperian kylmimmällä seudulla Jakutiassa, jossa pakkaset paukkuivat talvella jopa 50 asteessa, ja Konttiset sulattivat vettä jäälohkareista ja teippasivat autoonsa tuplaikkunat. Kirjassaan Siperia (2019) Konttinen kertoo suomalaisen perheen elämästä äärimmäisissä oloissa mutta myös Siperian kulttuurista, politiikasta ja taloudesta, valtavasta erämaasta, suunnattomista luonnonrikkauksista ja arktisen alueen herkästä luonnosta. Konttisen aiempi teos Sankarimatkailijan Arkangeli (2005) on matkaopas ja tietopaketti alueen historiasta, kulttuurista, talouselämästä, sotilaallisesta merkityksestä ja ympäristökysymyksistä.


Anna Kontula (s. 1977)

Anna Kontula on sosiologi, kirjailija ja kansanedustaja, joka tunnetaan erityisesti työelämän muutokseen, siirtolaisuuteen, seksiin ja feminismiin liittyvistä puheenvuoroistaan. Tutkimustyön ja politiikan lisäksi Kontula on osallistunut seksityöntekijöiden ihmisoikeusliikkeeseen, ay- ja kansalaisjärjestötoimintaan ja erilaiseen yhteiskunnalliseen ohjelmatyöhön. Hänen Luokkalaki-pamflettinsa (2018) kuvaa Suomen lakien sosioekonomista syrjintää ja eriarvoisuutta. Tästä äiti varoitti -pamfletti (2009) kertoo seksistä ja feminismistä kolmikymppisten suomalaisten heteronaisten näkökulmasta. Kontulan viimeisin teos Eduskunta - Ystäviä ja vihamiehiä (2018) kertoo Suomen julkisimmasta ja salaisimmasta työpaikasta – siitä pienoismaailmasta, johon kaksisataa kansan valitsemaa edustajaa kokoontuu hoitamaan tehtäväänsä. Se kertoo vihamiesten ystävyydestä, hallitusta kaaoksesta ja yksinäisyydestä väentungoksessa.
 

Janne Käpylehto (s. 1977)

Janne Käpylehto on energia-alan tietokirjailija ja keksijä, jonka erityisalaa on aurinkoenergia. Hän tekee energiasta erilaista asiantuntijatyötä, mm. luennoi ja kirjoittaa artikkeleita. Hänen teoksensa Mökille sähköt auringosta ja tuulesta (2014) sopii rakennusoppaaksi uuden järjestelmän rakentajalle, vanhan päivittäjälle tai käsikirjaksi sellaiselle joka on tilaamassa valmista aurinkosähköjärjestelmää avaimet käteen -periaatteella. Teos Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen (2016) on aurinkosähkön käsikirja, jossa käydään läpi asennuksia, kytkentöjä, jo toteutettuja järjestelmiä ja tarvittavat luvat. Kirja sopii sekä järjestelmän valmiina tilaavalle että itse aurinkosähkönsä rakentavalle. Lisäksi Käpylehto tunnetaan projekteistaan Jääkaruselli ja Saunalla Tallinnaan -purjehdus. Hän on myös ollut mukana myymässä matemaattisen ohjelmiston NASA:lle ja kouluttanut Langley-tutkimuskeskuksen asiantuntijoita.


Maria Laakso (s.1982)

Maria Laakso on kirjallisuudentutkija ja Suomen kirjallisuudesta väitellyt filosofian tohtori sekä tietokirjailija. Laakso on tutkinut muun muassa kaunokirjallisuuden huumoria, nykykirjallisuuden dystopiaa ja lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä saarikuvauksia kaunokirjallisuudessa. Teoksessaan Taltuta klassikko (2019) Laakso tarttuu suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin – kuten Kalevalaan, Sudenmorsiameen tai Tuntemattomaan sotilaaseen – ja johdattelee lukijan klassikkokirjallisuuden saloihin räväkän huumorin keinoin. Nuorille suunnattu teos puhaltaa pinttyneimmätkin pölykerrokset klassikoita varjostamasta ja johdattaa lukijansa nauttimaan kirjallisuuden ikivihreistä nykypäivän näkökulmasta.

 

Tuomas Muraja (s. 1973)

Tuomas Muraja on toimittaja, kääntäjä ja tietokirjailija, joka on työskennellyt ulkomaantoimittajan tehtävien lisäksi mm. tiedotusupseerina Kosovossa ja Afganistanissa. Keväällä 2014 hän julkaisi tiedotusupseerin työstään omakohtaisen teoksen Sotilaana Afganistanissa, joka kuvaa rauhanturvaajan arkea sotatoimialueella. Murajan teos Faktat tiskiin (2017) kertoo Faktantarkistuspalvelu Faktabaarin syntytarinan ja neuvoo, miten valeuutinen tunnistetaan. Tuoreimmassa kirjassaa Perustulokoe-eläin (2019) Muraja kuvaa kaksi vuotta kestänyttä osallistumistaan perustulokokeiluun.Mitä ihmiskokeesta jäi käteen?
 

Sari Näre (s. 1959)

Sari Näre on valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti, joka on toiminut myös tutkijana, tietokirjailijana, kriitikkona, kaupunginvaltuutettuna ja Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajana. Hänen tutkimusaiheitaan ovat mm. sukupuoli-, väkivalta- ja mediakulttuuri, tyttö- ja poikakulttuuri sekä sota-ajan lapsuus, nuoruus, toisinajattelijat ja tunneperintö. Viimeisimmässä teoksessaan Helsinki veressä. Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa (2018) Näre kuvaa sodan syttymistä ja kulkua Helsingissä sekä sen jälkeistä vankileirikatastrofia ikä- ja sukupuolinäkökulmasta. Näre havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten naisten toimintaa sodankäynnissä, sen todistajina ja uhreina. Teoksessaan Sota ja seksi (2017) Näre avaa, miten viime vuosisadan sodat vaikuttivat seksuaalisuuteen ja suomalaiseen sukupuolikulttuuriin.
 

Seija Paasonen (s. 1959)

Seija Paasonen on meteorologi ja tietokirjailija, joka harrastaa kuvataiteita. Hän on työskennellyt Ilmatieteen laitoksella ja Yleisradiossa. Televisiometeorologin uransa ohella Paasonen on kirjoittanut ilmastoon ja säähän liittyviä teoksia. Paasosen uusin teos on Taiteilijan taivaat (2018), jossa hän analysoi taidehistorian maalauksia meteorologin näkökulmasta. Maalauksissa näkyy monenlaisia säähän, vuorokaudenaikaan ja vuoden kiertokulkuun liittyviä tapahtumia. Teos näyttää, millaisia säitä ja taivaita kuka tahansa meistä kohtaa taiteesta nauttiessaan. Lisäksi hän on kirjoittanut yhdessä Jorma Luhdan kanssa teoksen Revontulet (2018), joka avaa revontulien saloja.
 

Tiina Piilola (s. 1977)

Tiina Piilola on toimittaja ja kirjallisuustieteen tohtori, jonka väitöskirja käsitteli Kalevalan naisia. Hän jatkoi aiheen parissa yleistajuisessa tietokirjassaan Kalevalan naiset (2019). Teos nostaa esille kansalliseepoksemme naishahmoja. Kalevalan naiset näyttävät konkreettisesti, miten maailmalle pannaan tarpeen tullen hanttiin ja pidetään oma pää ja myös sen, miten elämän muutoksiin mukaudutaan ja niistä selvitään, vaikka kuinka pelottaisi välttämätön taito epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa nykymaailmassakin.
 

Hanna-Reetta Schreck (s. 1976)

Hanna-Reetta Schreck on helsinkiläinen taide- ja kulttuurihistorioitsija, tietokirjailija, kuraattori ja luennoitsija. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat taiteiden- ja tieteidenvälisyys, erityisesti historian, kuvataiteen ja tanssin. Kirjassaan Minä maalaan kuin jumala (2017) hän kertoo kuvataiteilija Ellen Thesleffin tarinan. Thesleff oli maamme ensimmäisiä symbolisteja ja ekspressionisteja – värin, valon ja liikkeen kuvaamisen mestari. Hän eli kiehtovan ja rikkaan elämän kansainvälisissä taidepiireissä ja oli poikkeuksellisen itsenäinen nainen aikana, jolloin naistaiteilijoiden oli vaikea saada tunnustusta. Schreck julkaisi keväällä 2019 työryhmänsä kanssa biografisen sarjakuvan Thesleffin elämästä osana kuratoimaansa HAM Helsingin taidemuseon näyttelyä, joka on nähtävillä 26.1.2020 asti.
 

Vesa Sisättö (s. 1969)

Vesa Sisättö on toimittaja ja tietokirjailija. Hänen teoksensa Tuhansien mokien maa (2016) kertoo 50 tarinaa kämmäilyistä ja kommelluksista Suomen historiassa. Aiheen parissa jatkaa teos Only in Finland (2018), joka kertoo lisää historiallisista sattumuksista, hankkeista ja projekteista, jotka eivät menneet niin sanotusti putkeen. Yhdessä Juri Nummelinin kanssa kirjoitettu J. R. R. Tolkien: Elämä ja teokset  (2014) on tietokirja fantasiakirjallisuuden mestarista J. R. R. Tolkienista. Kirjassa kerrotaan, miten Tolkien loi Keski-Maan fantasiamaailman. Lisäksi siinä esitellään Tolkienin tärkeimmät kirjalliset ja aatteelliset vaikutteet, muun muassa suomen kielen ja Kalevalan vaikutus Keski-Maan tarujen syntyyn. Sisätön viimeisin teos Kiehtovat linnat Suomessa ja muualla Euroopassa (2019) esittelee Suomen ja muun Euroopan linnoja.
 

Ville-Juhani Sutinen (s. 1980)

Ville-Juhani Sutinen on kirjailija ja kääntäjä, joka on julkaissut runoutta, romaaneja ja tietokirjoja. Hänen teoksensa käsittelevät muun muassa siirtolaisuutta, Euroopan 1900-luvun historiaa ja matkustamista. Miksi ihmiset lähtevät kotimaastaan pois väliaikaisesti tai pysyvästi? Tietokirja Propagandan historia (2018), jonka toisena kirjoittajana on Silja Pitkänen, tutkii manipulaation maailmanhistoriaa. Ville Ropposen kanssa kirjoitettu Luiden tie (2019) puolestaan yhdistelee matkakirjallisuutta ja historiikkia käsitellessään Gulag-vankileirien jälkiä Venäjällä. Sutinen tutkii omissa kirjoissaan usein samoja teemoja sekä fiktion että faktan kautta. Vuoden 2019 syksyllä häneltä julkaistaan tietoteos Kääpiöistä kolosseihin, jossa tarkastellaan Suomessa kummajaisina esiintyneiden ihmisten vaiheita.
 

Tuomas Tepora (s.1978)

Tuomas Tepora on historiantutkija (FT), jonka tutkimusalaa ovat sodan- ja tunteiden kulttuurihistoria, nationalismi ja ryhmäsymbolit. Teoksessaan Rikki revitty maa - Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö (2018) käydään läpi Suomen sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia yli sadan vuoden aikajänteellä. Teos tarkastelee niin sotaan johtaneita ja siihen liittyneitä tapahtumia kuin ajan yhteiskunnallista ilmapiiriäkin. Esille pääsevät myös aiemmin vähemmälle huomiolle jääneet naisten ja lasten kokemukset. Teos Menneisyyden rakentajat (2018) taas tarkastelee kriittisesti ja ennakkoluulottomasti eri teoriaperinteiden ja historian välistä suhdetta.


Johanna Vehkoo (s. 1976)

Johanna Vehkoo on vapaa toimittaja, tietokirjailija, Long Play -verkkojulkaisun perustajajäsen sekä yksi Feministisen ajatushautomo Hatun johtajista. Lisäksi hän on tutkinut faktantarkistusta journalismissa Yhdysvalloissa. Teoksessaan Painokoneet seis! (2011) hän kertoo journalismin tulevaisuudesta. Teoksessaan Autiopaikoilla. Tutkimusmatkoja tulevaisuuden raunioille (2016) Vehkoo matkus­taa paikkoihin, jotka ovat syystä tai toisesta hylättyjä. Miksi ihmiset hylkäävät kotinsa ja mitä he jättävät jälkeensä? Teoksen Jakautuuko Suomi? Eriarvoisuus tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden silmin (2018) hän on toimittanut yhdessä Ville Lähteen kanssa. Kirjassa käydään läpi sitä, miten yhteiskunnan eriarvoistuminen näkyy 2010-luvun Suomessa. Kirjassa tutkijat ja toimittajat valottavat eriarvoisuutta ja sen mekanismeja leipäjonoissa, lähiöissä, vastaanottokeskuksissa ja verkossa. Emmi Niemisen kanssa tehty Vihan ja inhon internet (2017) purkaa vihapuhetta ilmiönä journalistisen sarjakuvan keinoin.