Opettaja, hae tietokirjailijaa vierailulle kouluusi!

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin toisen asteen oppilaitoksiin.

Kevään 2021 haku on avoinna 12.1.–1.2.2021. Kevään vierailun voi toteuttaa virtuaalisesti tai paikan päällä. Autamme tarvittaessa virtuaalivierailun toteuttamisessa tarjoamalla alustan, perehdytyksen ja teknisen tuen.

Keväällä 2021 vierailulle lähtevät: Heikki Aittokoski, Anne Helttunen, Elina Hiltunen, Koko Hubara, Satu Jaatinen, Tom Kankkonen, Sami Karjalainen, Marja Kihlström, Asta Leppä, Frank Martela, Sanna Nyqvist, Maria Pettersson, Mikko-Olavi Seppälä, Timo R. Stewart, Jaakko Tahkokallio, Juha Taskinen, Tommi Tenkanen, Esko Valtaoja, Johanna Vehkoo ja Emma Vepsä.

Miten vierailua haetaan?

Kaikki toisen asteen oppilaitokset voivat hakea vierailua verkkolomakkeella, joka löytyy tämän sivun alaosasta. Haku on avoinna 12.1.–1.2.2021. Vierailun voi toteuttaa virtuaalisesti tai paikan päällä. Suurimmalle osalle kirjailijoista sopii molemmat toteutustavat. Poikkeukset on mainittu kunkin tietokirjailijan esittelyn kohdalla ja hakulomakkeessa.

Lomakkeen listalta voi toivoa tiettyjä tietokirjailijoita vierailulle omaan kouluunsa. Toivomuksessa voi ja kannattaa mainita useita nimiä. Jos samaa tietokirjailijaa on toivonut useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen.

Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan viikoilla 6–7.
Samalla ilmoitetaan kouluun vierailemaan tulevan tietokirjailijan yhteystiedot ja annetaan vinkkejä vierailuun valmistautumiseen. Tämän jälkeen koulu sopii vierailuajankohdan suoraan tietokirjailijan kanssa. Kevään vierailut toteutetaan kevätlukukauden 2021 aikana. Jos et saa vierailua, ilmoitamme myös siitä viimeistään maaliskuussa.

Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle esiintymispalkkion, mahdolliset päivärahat ja kotimaan matkakulut sekä lähettää valituille kouluille Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.

Koulu voi valmistautua vierailuun tutustumalla kirjailijaan ja/tai hänen teoksiinsa ja keräämällä oppilailta kysymyksiä kirjailijalle. Kysymykset voi halutessaan lähettää vierailijalle jo etukäteen. Valmistautumisesta lähetetään myös tarkempia vinkkejä kullekin vierailun saavalle koululle.

Palautetta aiemmista vierailuista

Opettajan palaute vierailusta syksyllä 2020:

"Pohjustimme vierailua koulussamme niin, että koulun kirjaston henkilökunta piti opiskelijoille edeltävällä oppitunnilla pienen alustuksen tietokirjallisuuden eri lajeista. Opettelimme kiinnittämään huomiota etenkin tietokirjojen erilaisiin tavoitteisiin ja kohderyhmiin sekä siihen, miten nämä näkyvät tekijän tekemissä sisältöjen ja ilmaisukeinojen valinnoissa. Kirjailijan esimerkit konkretisoivat tätäkin asiaa hienosti. Tutustuimme edeltävällä tunnilla myös hieman koululle lähettämiinne näytekappaleisiin kirjailijan kirjasta sekä erilaisiin netti- ja somesivuihin. Opiskelijat myös ideoivat valmiita kysymyksiä ideamyllymenetelmällä."

Opiskelijoiden kommentteja vierailuista syksyllä 2020:

"Tunti oli erittäin mielekäs ja onnistui Teamsinkin kautta hyvin. Keskustelu kehitti ajatuksia eri tavalla, kun sai mukaan asiantuntijan mielipiteitä ja näkökulmia. Oppiminen tuli mielekkäällä tavalla ja toteutus onnistui hyvin! Oli hyvä juttu, kun keksimme kysymyksiä tunnilla valmiiksi."
"Kiva aihe ja nuorille aikuisille sopiva vierailija."
"Asiantunteva luennoitsija, joka osasi esittää asiansa selkeästi ja mielenkiintoisesti. Osasi puhua lukiolaisille sopivalla tavalla."
"Vierailu oli kokonaisuudessaan onnistunut ja selkeä. Tilaisuuden rakenne oli selkeä: ensin vieraan esitelmöintiä, jonka jälkeen kysymyksiä ja vastauksia."

Tietokirjailijana kouluvierailulla – Lue Maria Laakson blogi syksyn 2019 kouluvierailusta täältä.


 

Kevään 2021 tietokirjailijavieraat


Heikki Aittokoski

Heikki Aittokoski on Helsingin Sanomien toimittaja sekä moninkertaisesti palkittu journalisti ja kirjailija. Hän on työskennellyt 1990-luvulta lähtien Helsingin Sanomien reportterina, kirjeenvaihtajana ja ulkomaantoimituksen esimiehenä. Vuonna 2017 hän sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon pitkäjänteisestä journalistisesta työstä. Vuonna 2016 hänen teoksensa Kuolemantanssi - askeleita nationalismin Euroopassa valittiin Tieto-Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Theodor Aue -kulttuuripalkinnon Aittokoski sai vuonna 2015. Vuonna 2014 Aittokoski sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon sekä Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan tietokirjastaan Narrien laiva - matka pieleen menneessä maailmassa (2013). Samana vuonna Aittokoski oli ehdolla myös Bonnierin Vuoden journalisti -palkinnon saajaksi. Uusin teos Onnellisten saari (2020) on kirja ihmisen ikuisesta tavoitteesta, pyrkimyksestä olla onnellinen. Kirjaa varten Aittokoski matkusti vuoden ajan ympäri maailmaa - viidessä maanosassa - ja tutki, kuinka eri yhteiskunnissa on onnistuttu parantamaan ihmisten elämää. Teos oli ehdolla vuoden 2020 Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi.

Anne Helttunen

Anne Helttunen on äidinkielenopettaja, tietokirjailija sekä Äidinkielen opettajain liiton toiminnanjohtaja. Helttusen monipuoliseen tuotantoon kuuluvat mm. Kiittäen hyväksytty: Äidinkielen ylioppilaskokeen historiaa ja nykypäivää (2008), Haltiakuusen alla suomalaisia kirjailijakoteja (2013, yhdessä Annamari Sauren kanssa) ja Sitaattien salat (2016, kirjoitettu yhdessä Tuula Uusi-Hallilan kanssa). Viimeisimmässä teoksessa Naisia nimittäin (2019) Helttunen luo katsauksen yhdessä Tuula Uusi-Hallilan kanssa 50 naisnimen kantajiin.

Elina Hiltunen VAIN VIRTUAALIVIERAILUNA!

Elina Hiltunen on futuristi, tietokirjailija ja yrittäjä. Hiltunen on ollut asiantuntijana Nokian strategiaosastolla, Finprossa ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Vuonna 2007 perustamansa yrityksen kautta Hiltunen luennoi ja auttaa yrityksiä tulevaisuuden ennakoinnissa. Hiltunen sai Tulevaisuuden tutkimuksen seuran myöntämän Vuoden 2011 Tulevaisuuspalkinnon työstään heikkojen signaalien hyödyntämisessä tieteessä ja yrityksissä. Tulevaisuuden tutkimusta käsittelevien tietokirjojen ohella Hiltunen on julkaissut ohjekirjoja amigurumien, virkattujen tai neulottujen pehmoeläinten tekemiseen sekä ohjelmointioppaita lapsille. Hänen tuotantoaan ovat mm. Tulossa Huomenna - Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme? (2019), Matkaopas tulevaisuuteen (2012), Matka ohjelmoinnin maailmaan (2015, yhdessä Emilia Hiltusen ja Otto Hiltusen kanssa) sekä Amigurumivirkkauksen ABC (2012).

Koko Hubara

Koko Hubara on Ruskeat Tytöt -blogin perustaja, vapaa kirjoittaja ja kääntäjä. Hän on työskennellyt kulttuurilehti Basson toimituspäällikkönä ja on koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti. Hubara on syntyperäinen vantaalainen, kotoisin Viipurista, Kemijärveltä, Israelista ja Jemenistä. Ruskeat Tytöt -esseekokoelma (2017) on ensimmäinen suomenkielinen kirja ruskealta tytöltä ruskeille tytöille. Se perustuu samannimiseen, palkittuun blogiin ja käsittelee identiteettiä, kauneutta, hiphopia ja vanhemmuutta sukupuolen, etnisyyden ja luokan risteymästä käsin.

Satu Jaatinen

Satu Jaatinen on suomalaiseen mainontaan, kulutukseen ja viihteeseen erikoistunut turkulainen tietokirjailija ja freelancer-toimittaja. Kuninkaallisessa seurassa (2020) on hänen yhdeksäs tietokirjansa. Kirjassa käydään läpi Euroopan kuninkaallisten elämää 1000 vuoden ajalta kruunuineen, vaakunoineen, linnoineen ja rituaaleineen. Missä he asuivat, keitä he rakastivat, kuka osasi työnsä ja kuka halusi paeta kaikkea. Jaatisen tuotantoon kuuluvat myös teokset Tuntemattomat — Suomen suosituimman tarinan monet maailmat (2018) sekä elämäkerta Aku Louhimies – Elokuvaunelmia (2017).

Tom Kankkonen

Tom Kankkonen tietokirjailija ja toimittaja, joka työskentelee Ylellä. Hän on toiminut muun muassa Aamu-TV:n juontajana, Yle Uutisten ulkomaantoimittajana ja Ylen Skandinavian-kirjeenvaihtajana. Kankkonen valittiin Vuoden journalistiksi vuonna 2016. Hän on julkaissut kirjat Turkki – Eurooppaa ja Aasiaa (2005) ja Islam Euroopassa (2008). Kankkosen raportit Syyriasta, Irakista ja Turkista ovat tuoneet konfliktialueen tapahtumat käsin kosketeltavan lähelle suomalaisia television katselijoita ja radion kuuntelijoita. Kankkosen viimeisin teos Erdogan — Turkki suuren johtajan varjossa (2019) käsittelee Turkin diktatuurin nousua. Hän on seurannut Turkkia 1990-luvulta saakka ja asunut siellä pitkiä jaksoja.

Sami Karjalainen

Sami Karjalainen on tekniikan tohtori, tietokirjailija ja valokuvaaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja hyönteisistä. Teoksissaan hän tuo esiin hyönteisten monimuotoisuutta sanoin ja kuvin. Yhdessä Jussi Murtosaaren kanssa tehty teos Hämmästyttävät hyönteiset (2015) kertoo hyönteismaailman ihmeistä pinkistä heinäsirkasta hyttysen siiven kauneuteen. Teos Rantojen hyönteiset (2017) keskittyy lähiympäristömme hyönteisiin ja houkuttelee tutustumaan niihin paremmin. Millaisia ötököitä mökkirannasta oikein löytyy? Karjalaisen uusin teos Suomen leppäkertut (2020) kokoaa Suomen leppäkertut yksiin kansiin. Kirja esittelee kaikki maamme noin 60 leppäkerttulajia upein valokuvin. Kuvien perusteella kuka tahansa kykenee tunnistamaan löytämänsä leppäkertut. Perusteellinen tietokirja kertoo myös leppäkerttujen elintavoista ja niiden roolista kansanperinteessä.

Marja Kihlström

Marja Kihlström on erityistason seksuaaliterapeutti, seksuaalisuuden ja tunnetaitojen asiantuntija sekä suosittu bloggaaja. Kihlström on myös yksi Seksuaaliterveysklinikan asiantuntijoista. Hän kirjoittaa suosittua Puhu muru -blogia Me Naiset -sivustolla ja on tietokirjailijana tunnettu teoksistaan Pannaan menemään – Kaksi tarinaa rakkaudesta (2017) sekä Iso O -matkaopas huipulle (2018). Kihlströmin uusin teos Oikeilla nimillä (2020) on opas vanhemmille, ja se tarjoaa pohjan terveelle suhteelle seksuaalisuuteen ja itseen jo lapsesta saakka.

Asta Leppä

Asta Leppä on toimittaja, tietokirjailija ja kolumnisti. Teoksessaan Voittajien varjot (2017) Leppä tutkii, miksi hyvinvointivaltiona pidetyssä Suomessa esiintyy eriarvoisuutta: menestyksen pelimerkit jaetaan yhä useammin jo lapsuudessa ja koulutukseen uskonut aikuinenkin voi päätyä ulkokehälle. Esseekokoelmassa Sävyttömät sanat - kun vastakkainasettelut saivat vallan (2019) Leppä kirjoittaa ajastamme, joka suosii mustavalkoista ajattelua ja kärjistyneitä kantoja. Mistä jyrkkyys lopulta kumpuaa ja millaisia sävyjä ja ajatuksia jää aggressiivisen keskustelukulttuurin alle? Kirja oli Kanava -tietokirjapalkintoehdokas.

Frank Martela ENSISIJAISESTI VIERAILU PAIKAN PÄÄLLÄ!

Frank Martela on filosofi, tietokirjailija ja inhimillisen kokemusmaailman tutkija. Hän on väitellyt soveltavan filosofian ja organisaatiotutkimuksen tohtoriksi Aalto-yliopistossa vuonna 2012. Martela on ollut vierailevana tutkijana Rochesterin yliopiston motivaatiotutkimusryhmässä vuonna 2013. Hän on Filosofian akatemia -yrityksen valmentaja ja hallituksen puheenjohtaja. Frank Martela on Aalto-yliopiston tutkijatohtori Tuotantotalouden laitoksella ja Kauppakorkeakoulussa. Martela on on kirjoittanut lukuisia tieteellisiä julkaisuja. Hän raportoi tutkimustuloksistaan säännöllisesti kansainvälisissä tiedekonferensseissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Valonöörit (2015) oli Frank Martelan ensimmäinen tietokirja. Martelan uusin teos Elämän tarkoitus (2020) tarjoaa vastauksia elämän tarkoituksen pohdintaan. Hän esittelee kysymyksen historialliset juuret ja osoittaa, kuinka kysymyksen näennäinen ratkaisemattomuus on seurausta tavastamme ymmärtää kysymys väärin.

Sanna Nyqvist

Sanna Nyqvist on tietokirjailija ja kirjallisuudentutkija Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa jäljittelyä, väärennöksiä ja kirjallisuuden tekijänoikeuksia. Nyqvist on kirjoittanut näistä aiheista myös suurelle yleisölle ja toimii Parnasson vakituisena kolumnistina. Hänen viimeisin teoksensa Räjähdemiehen perintö - Vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta (2019) paljastaa kirjallisen vallankäytön näyttämön Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseissa. Nyqvistin muuta tuotantoa ovat mm. Kirjalliset väärennökset - Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia (2018, kirjoitettu yhdessä Outi Ojan kanssa) sekä Keltaiset esseet (2016, toimitettu yhdessä Heta Pyrhösen ja Päivi Koiviston kanssa).

Maria Pettersson

Maria Pettersson on tietokirjailija, Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja, jonka unelma–ammatti oli kansainvälinen seikkailijatar. Pettersson on työskennellyt aiemmin muun muassa Ylioppilaslehden ja City-lehden päätoimittajana sekä toimittajana ja tuottajana Helsingin Sanomissa. Historian jännät naiset (2020) sai alkunsa Petterssonin Twitter-sarjasta, joka laajeni kirjaksi. Teos kerää yhteen yli sata naiskohtaloa merirosvopäälliköistä miekkamestareihin ja matemaatikkoihin.

Mikko-Olavi Seppälä

Mikko-Olavi Seppälä on dosentti Helsingin yliopistossa, kulttuurihistorian tutkija ja tietokirjailija, jonka aloja ovat teatteri, kirjallisuus ja populaarikulttuuri. Hän teki väitöskirjansa vuonna 2007 suomalaisen työväenteatterin varhaisvuosista. Seppälä on toiminut aktiivisesti sekä Helsinki-Seurassa että pääkaupungin kieltä ja perinteitä vaalivassa Stadin Slangi -yhdistyksessä. Vuonna 2013 Seppälä julkaisi kiitetyn elämäkerran omasta isoäidistään runoilija Aale Tynnistä. Teoksen Aale Tynni. Hymyily, kyynel, laulu hän kirjoitti yhdessä äitinsä Riitta Seppälän kanssa. Seppälä on harrastanut saksalaista lied-laulua ja hän esiintyy myös kuplettiperinnettä päivittävän Sakilaiset-orkesterin solistina. Uusimmassa teoksessa Suomen kultakausi (2020, kirjoitettu yhdessä Elina Seppälän kanssa) esitellään 100 rakkainta taiteen kultakauden teosta.

Timo R. Stewart

Timo R. Stewart, VTT, on poliittisen historian tutkija Helsingin yliopistossa. Stewart on tutkinut uskonnon ja nationalismin roolia politiikassa, konflikteissa ja konfliktinratkaisussa ja hän on erityisen kiinnostunut 1900-luvun moderneista eurooppalaisista Lähi-itään liittyvistä käsityksistä. Monet Stewartin tutkimusintresseistä liittyvät Israel-Palestiina konfliktiin ja hän on kertonut seuraavansa tiiviisti Lähi-idän nykypolitiikkaa. Stewart on työskennellyt tutkijan työn lisäksi Ulkoministeriössä sekä konfliktinratkaisun ja konfliktianalyysin parissa eri kansalaisjärjestöissä. Teos Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (2020) oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana vuonna 2020.

Jaakko Tahkokallio

Jaakko Tahkokallio on tietokirjailija ja tutkija. Tahkokallio on Helsingin yliopiston dosentti ja Kansalliskirjaston keskiaikaisten aineistojen kokoelmanhoitaja. Aiemmin hän on toiminut historiantutkijana Helsingin yliopistossa ja Lontoon King’s Collegessa. Teoksessaan Pimeä aika - Kymmenen myyttiä keskiajasta (2019) keskiajan asiantuntija Tahkokallio oikoo kymmenen yleistä väärinkäsitystä keskiajasta. Murtamalla myytin kerrallaan hän piirtää todenperäisemmän kuvan aikakaudesta, jossa ihmiset eivät olleet vain väkivaltaisia tai kirkko tieteen kehityksen tiellä - ja miekkailu näytti aivan muulta kuin elokuvissa.

Juha Taskinen VAIN VIRTUAALIVIERAILUNA!

Juha Taskinen on Savonlinnan Haukiniemessä asuva dokumentaristi, elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja tietokirjailija. Hänen Saimaa-trilogiansa ensimmäinen osa Unelma Saimaasta (1991) palkittiin Vuoden luontokirjana ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla. Trilogian toinen osa Paluu Saimaalle ilmestyi vuonna 2009. Taskinen on huomioitu myös Tietokirjailijapalkinnolla (2011) ja WWF:n Pandapalkinnolla (2012). Jää hyvin, saimaannorppa (2019) on Taskisen ylistetyn Saimaa-trilogian päätös ja huipentuma. Nimensä mukaisesti se on myös Taskisen jäähyväiset Saimaan omalle hylkeelle, sillä hän on päättänyt ryhtyä päätoimiseksi kalastajaksi norpille turvallisilla pyydyksillä. Luontoteos oli ehdolla tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2020, ja se valittiin samana vuonna Lukijoiden suosikiksi tietokirjallisuuden Finlandia-kategoriassa.

Tommi Tenkanen

Tommi Tenkanen on teoreettisen fysiikan dosentti. Hän on toiminut kosmologian ja hiukkasfysiikan tutkijana Suomessa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa vuosina 2014–2020. Nykyään Tenkanen toimii tieteen ja tutkimusrahoituksen asiantuntijana Aalto-yliopistossa. Tenkanen on kirjoittanut yleistajuisen tietokirjan Pimeän aineen arvoitus (2019) ja kymmeniä niin tiedeyhteisölle kuin laajemmallekin yleisölle suunnattuja artikkeleita, sekä tietokirja- ja näytelmäarvioita. Lisäksi hän on toimittanut useita teoksia eri aiheista, mm. Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan promootiokirjan ja -matrikkelin (HY 2018 ja 2017). Tällä hetkellä Tenkasella on työn alla yleistajuinen kirja mustista aukoista (Ursa 2021). Kirjojen ja artikkelien lisäksi hän on esiintynyt laajasti asiantuntijana mediassa ja erilaisissa yleisötilaisuuksissa.

Esko Valtaoja ENSISIJAISESTI VIERAILU PAIKAN PÄÄLLÄ!

Filosofian tohtori Esko Valtaoja on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori emeritus. Valtaoja on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja haastavistakin luonnontieteen aiheista. Lisäksi hän on ennakkoluulottomasti laajentanut aihepiirejään filosofisiin teemoihin. Valtaojan tietokirjojen erityinen ansio on niiden helppolukuisuus: hän osaa kirjoittaa niin, että lukija ymmärtää lukemansa ja voi samalla innostua aiheista. Tämä on keskeinen syy Valtaojan arvostukseen ja suosioon tietokirjailijana.
Ensimmäisessä omaa tieteenalaansa popularisoivassa kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa (2001) Valtaoja pohti elämän synnyn ja kehittymisen mahdollisuuksia oman planeettamme ulkopuolella. Toisessa kirjassaan Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen (2004) hän koetti selvittää, millaisia mahdollisia tulevaisuuksia ihmiskunnalla ja maapallolla voisi olla. Trilogian täydensi maailman ihmeistä kertova Ihmeitä: kävelyretkiä kaikkeuteen (2007). Vuonna 2012 julkaistiin hänen suosittu teoksensa, Kaiken käsikirja: Mitä jokaisen tulisi tietää? Tampereen entisen piispan Juha Pihkalan kanssa Valtaoja on julkaissut kolme keskustelukirjaa: Nurkkaan ajettu Jumala? (2004), Tiedän uskovani, uskon tietäväni (2010) ja Elämän merkityksen jäljillä (2020), joissa liikutaan tiedon ja uskon rajapinnalla.

Johanna Vehkoo

Johanna Vehkoo on vapaa toimittaja, tietokirjailija, Long Play -verkkojulkaisun perustajajäsen sekä yksi Feministisen ajatushautomo Hatun perustajista. Lisäksi hän on tutkinut faktantarkistusta journalismissa Yhdysvalloissa. Teoksessaan Painokoneet seis! (2011) hän kertoo journalismin tulevaisuudesta. Teoksessaan Autiopaikoilla. Tutkimusmatkoja tulevaisuuden raunioille (2016) Vehkoo matkustaa paikkoihin, jotka ovat syystä tai toisesta hylättyjä. Miksi ihmiset hylkäävät kotinsa ja mitä he jättävät jälkeensä? Teoksen Jakautuuko Suomi? Eriarvoisuus tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden silmin (2018) hän on toimittanut yhdessä Ville Lähteen kanssa. Kirjassa käydään läpi sitä, miten yhteiskunnan eriarvoistuminen näkyy 2010-luvun Suomessa. Kirjassa tutkijat ja toimittajat valottavat eriarvoisuutta ja sen mekanismeja leipäjonoissa, lähiöissä, vastaanottokeskuksissa ja verkossa. Emmi Niemisen kanssa tehty Vihan ja inhon internet (2017) purkaa vihapuhetta ilmiönä journalistisen sarjakuvan keinoin. Vehkoon uusin teos Valheenpaljastajan käsikirja (2019) tarjoaa tietoa länsimaista demokratiaa rapauttavasta ilmiöstä ja konkreettisia keinoja sen tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Emma Vepsä

Emma Vepsä on tietokirjailija, toimittaja, valokuvaaja ja utelias maailmanmatkaaja. Vepsä välttelee lentokoneita ja haaveilee karkaavansa Siperiaan Doris-koiransa kanssa. Häntä kiehtoo tuntematon ja todellisuus konfliktien, kriisien ja negatiivisten stereotypioiden taustalla. Teoksessaan Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin (2018) Vepsä kertoo liftimatkasta Venäjän hyytävästä talvesta Afganistanin kevääseen. Tie Teheraniin: peukalokyydillä Iraniin (2019) on kuvitettu matka Iranin kulissien taakse.

 

Hakulomake kevään 2021 tietokirjailijavierailuille

Haku päättyy 1. helmikuuta 2021

Tietokirjailijavierailua toivovan opettajan tiedot:

Nimi*

Puhelinnumero*

Sähköpostiosoite*

Vierailua toivovan koulun tiedot

Täytäthän postiosoitteeksi koulun käyntiosoitteen (ei postilokero-osoitetta).

Koulun nimi*

Käyntiosoite*

Postinumero*

Postitoimipaikka*

Kanslian puhelinnumero*

Koulun verkkosivut*

Talviloman ajankohta*

Toivon ensisijaisesti*

Valitse toivomasi vierailija listasta. Toivomuksessa on hyvä mainita useita nimiä.

Toivoisin vierailulle tietokirjailijaa:*

Aittokoski Heikki

Helttunen Anne

Hiltunen Elina (vain virtuaalivierailuna)

Hubara Koko

Jaatinen Satu

Kankkonen Tom

Karjalainen Sami

Kihlström Marja

Leppä Asta

Martela Frank (ensisijaisesti vierailu paikan päällä)

Nyqvist Sanna

Pettersson Maria

Seppälä Mikko-Olavi

Stewart, Timo R.

Tahkokallio Jaakko

Taskinen Juha (vain virtuaalivierailuna)

Tenkanen Tommi

Valtaoja Esko (ensisijaisesti vierailu paikan päällä)

Vehkoo Johanna

Vepsä Emma

Lyhyt perustelu:*