Opettaja, hae tietokirjailijaa vierailulle kouluusi!

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin toisen asteen oppilaitoksiin.

Syksyn 2020 haku on avoinna 19.8.2020–13.9.2020. Koronatilanteen vuoksi syksyn vierailun voi toteuttaa myös virtuaalisesti.

Syksyllä 2020 vierailulle lähtevät Tuomas Aivelo, Jessikka Aro, Katja Bargum, Karo Hämäläinen, Anne Helttunen, Elina Hiltunen, Risto Isomäki, Tom Kankkonen, Marja Kihlström, Hanna Kuusela, Petri Laukka, Asta Leppä, Minna Marsh, Juri Nummelin, Sanna Nyqvist, Petri Pietiläinen, Harri Pirinen, Rinna Saramäki, Jaakko Tahkokallio ja Emma Vepsä.

Miten vierailua haetaan?

Kaikki toisen asteen oppilaitokset voivat hakea vierailua verkkolomakkeella, joka löytyy tämän sivun alaosasta. Haku on avoinna 19.8.–13.9.2020. Haku on päättynyt. Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan viikolla 39–40. Jos et saa vierailua, ilmoitamme myös siitä.

Lomakkeen listalta voi toivoa tiettyjä tietokirjailijoita vierailulle omaan kouluunsa. Toivomuksessa voi ja kannattaa mainita useita nimiä. Jos samaa tietokirjailijaa on toivonut useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen.

Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan viikoilla 39–40. Samalla ilmoitetaan kouluun vierailemaan tulevan tietokirjailijan yhteystiedot ja annetaan vinkkejä vierailuun valmistautumiseen. Tämän jälkeen koulu sopii vierailuajankohdan suoraan tietokirjailijan kanssa. Syksyn vierailut toteutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Jos et saa vierailua, ilmoitamme myös siitä.

Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle esiintymispalkkion, mahdolliset päivärahat ja matkakulut ja lähettää valituille kouluille Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.

Koulu voi valmistautua vierailuun tutustumalla kirjailijaan ja/tai hänen teoksiinsa ja keräämällä oppilailta kysymyksiä kirjailijalle. Kysymykset voi halutessaan lähettää vierailijalle jo etukäteen. Valmistautumisesta lähetetään myös tarkempia vinkkejä kullekin vierailun saavalle koululle.

Palautetta aiemmista vierailuista

Opettajan palaute vierailusta syksyllä 2019:

"Tietokirjailijan vierailu lukiossamme oli oikein kiinnostava ja keräsi opiskelijoilta kiitosta. Tunti oli kiinnostava myös opettajan näkökulmasta. Kirjailija esitteli työtään, teoksiaan ja teostensa aiheita monipuolisesti ja vastasi huolellisesti opiskelijoiden kysymyksiin. Uskon, että opiskelijoiden käsitys tietokirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja lukemisesta sekä kirjailijan työstä sai uusia positiivisia sävyjä vieraan ja vierailun ansiosta."

Opiskelijoiden kommentteja samasta vierailusta syksyllä 2019:

"Puhui selkeästi ja kertoi mielenkiintoisesti kirjoistaan"
"Vastasi kysymyksiin kattavasti mutta rennosti"
"Mukava ja hyvä vierailija ja vierailu"
"Mielenkiintoinen"
"Valaisi elämää kirjailijana hyvin"

Tietokirjailijana kouluvierailulla – Lue Maria Laakson blogi syksyn 2019 kouluvierailusta täältä.


Kirjailijaesittelyt

Tuomas Aivelo (s. 1984)

Tuomas Aivelo on evoluutiobiologi, joka on erikoistunut loisten tutkimiseen. Helsingin yliopistossa tutkijana työskentelevä Aivelo kirjoittaa myös Tiede-lehden verkkosivuilla julkaistavaa blogia Kaiken takana on loinen, joka on yksi Suomen luetuimpia tiedeaiheisia blogeja. Aivelon ensimmäinen tietokirja Loputtomat loiset (2018) oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana vuonna 2018. Vuonna 2019 Aivelo sai J. V. Snellman -palkinnon ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä.


Jessikka Aro (s. 1980)

Jessikka Aro on tietokirjailija ja toimittaja, joka sai Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon vuonna 2015. Aron teos Putinin trollit: tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (2019) on journalistinen jännityskertomus modernin informaatiosodankäynnin toimintatavoista. Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti Suomessa ja useassa muussa länsimaassa viime vuosina toteutettuja mustamaalausoperaatioita yksityisiä ihmisiä vastaan. Dokumentoitujen tositarinoiden mukaan Putinin Venäjä ei kaihda keinoja vastustajiensa eliminoimiseksi mm. sometrollien, valeuutisten, tappouhkausten ja vihakampanjoiden avulla.


Katja Bargum (s. 1978)

Katja Bargum on tietokirjailija, toimittaja ja tutkija, joka työskentelee Yleisradiossa mediasuunnittelijana ja sparraajana. Bargum on toiminut tiedetoimittajana Yleisradion tv- ja radio-ohjelmissa sekä Hufvudstadsbladetissa. Hänet valittiin opetus- ja kulttuuriministeriön Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi vuonna 2018. Katja Bargum ja professori Hanna Kokko julkaisivat kansantajuisen tietokirjan Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä (2008). Kirjalle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto sekä Svenska Litteratursällskapetin palkinto vuonna 2009. Katja Bargumin ja Heikki Helanterän Suuressa suomalaisessa muurahaiskirjassa (2019) tutustutaan muurahaispesän sosiaalisiin verkostoihin ja muurahaisten monimutkaisiin toimiin, jotka koordinoidaan joukkoälyn avulla.


Anne Helttunen (s. 1960)

Anne Helttunen on äidinkielenopettaja, tietokirjailija sekä Äidinkielen opettajain liiton toiminnanjohtaja. Helttusen monipuoliseen tuotantoon kuuluvat mm. Kiittäen hyväksytty: Äidinkielen ylioppilaskokeen historiaa ja nykypäivää (2008), Haltiakuusen alla suomalaisia kirjailijakoteja (2013, yhdessä Annamari Sauren kanssa) ja Sitaattien salat (2016, kirjoitettu yhdessä Tuula Uusi-Hallilan kanssa). Viimeisimmässä teoksessa Naisia nimittäin (2019) Helttunen luo katsauksen yhdessä Tuula Uusi-Hallilan kanssa 50 naisnimen kantajiin.


Elina Hiltunen (s. 1971) VAIN VIRTUAALIVIERAILUNA!

Elina Hiltunen on futuristi, tietokirjailija ja yrittäjä. Hiltunen on ollut asiantuntijana Nokian strategiaosastolla, Finprossa ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Vuonna 2007 perustamansa yrityksen kautta Hiltunen luennoi ja auttaa yrityksiä tulevaisuuden ennakoinnissa. Hiltunen sai Tulevaisuuden tutkimuksen seuran myöntämän Vuoden 2011 Tulevaisuuspalkinnon työstään heikkojen signaalien hyödyntämisessä tieteessä ja yrityksissä. Tulevaisuuden tutkimusta käsittelevien tietokirjojen ohella Hiltunen on julkaissut ohjekirjoja amigurumien, virkattujen tai neulottujen pehmoeläinten, tekemiseen sekä ohjelmointioppaita lapsille. Hänen tuotantoaan ovat mm. Tulossa Huomenna - Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme? (2019), Matkaopas tulevaisuuteen (2012), Matka ohjelmoinnin maailmaan (2015, yhdessä Emilia Hiltusen ja Otto Hiltusen kanssa) sekä Amigurumivirkkauksen ABC (2012).


Karo Hämäläinen (s. 1976)

Karo Hämäläinen on monipuolinen kirjoittamisen ammattilainen, joka toimii tällä hetkellä kirjallisuuslehti Parnasson vastaavana tuottajana sekä vapaana kirjailijana ja toimittajana. Tietokirjallisessa tuotannossaan Hämäläinen on perehtynyt muun muassa sijoittamiseen ja urheiluun. Teoksissaan Sijoita kuin guru (2016, kirjoitettu Jukka Oksaharjun ja Björn Wahlroosin kanssa), Laatuguru (2017, kirjoitettu Jukka Oksaharjun ja Random Walkerin kanssa) ja Arvoguru (2018, kirjoitettu Jarkko Ahon ja Jukka Oksaharjun kanssa) opastavat osakesijoittamiseen: Miten teet parempaa voittoa pienemmällä riskillä? Kuinka ostat edullisimmat osakkeet? Lisäksi Hämäläinen on kirjoittanut yhdessä Alexander Stubbin kanssa elämäkerran Alex (2017), joka oli myös Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Karo Hämäläinen ja Tommi Melender toimittivat antologian Kentänvaltaajat (2020), joka keskittyy jalkapallon herättämiin tunteisiin.


Risto Isomäki (s. 1961) VAIN VIRTUAALIVIERAILUNA!

Risto Isomäki on kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti.  Hän on tunnettu tiedetoimittaja ja ympäristöaktivisti, joka on työskennellyt monissa kansainvälisissä projekteissa niin Afrikassa kuin Intiassakin. Isomäki on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa, joissa käsitellään usein ekokatastrofia, globalisaatiota ja kehitysmaita. Teoksessaan 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (2018) hän esittelee 17 tapaa parantaa planeetan heijastuvuutta ja 17 tapaa poistaa hiiltä ilmakehästä. Teoksessa Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (2019) pohditaan, kuinka Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi. Isomäen viimeisin teos Mitä koronapandemian jälkeen (2020) käsittelee koronaviruksen vaikutuksia yhteiskuntiin.


Tom Kankkonen (s. 1960)

Tom Kankkonen tietokirjailija ja toimittaja, joka työskentelee Ylellä. Hän on toiminut muun muassa Aamu-TV:n juontajana, Yle Uutisten ulkomaantoimittajana ja Ylen Skandinavian-kirjeenvaihtajana. Kankkonen valittiin Vuoden journalistiksi vuonna 2016. Hän on julkaissut kirjat Turkki – Eurooppaa ja Aasiaa (2005) ja Islam Euroopassa (2008). Kankkosen raportit Syyriasta, Irakista ja Turkista ovat tuoneet konfliktialueen tapahtumat käsin kosketeltavan lähelle suomalaisia television katselijoita ja radion kuuntelijoita. Kankkosen viimeisin teos Erdogan — Turkki suuren johtajan varjossa (2019) käsittelee Turkin diktatuurin nousua. Hän on seurannut Turkkia 1990-luvulta saakka ja asunut siellä pitkiä jaksoja.


Marja Kihlström (s. 1985)

Marja Kihlström on erityistason seksuaaliterapeutti, seksuaalisuuden ja tunnetaitojen asiantuntija sekä suosittu bloggaaja. Kihlström on myös yksi Seksuaaliterveysklinikan asiantuntijoista. Hän kirjoittaa suosittua Puhu muru -blogia Me Naiset -sivustolla ja on tietokirjailijana tunnettu teoksistaan Pannaan menemään – Kaksi tarinaa rakkaudesta (2017) sekä Iso O -matkaopas huipulle (2018).

Hanna Kuusela (s. 1982) VAIN VIRTUAALIVIERAILUNA!

Hanna Kuusela on kulttuurintutkija, tietokirjailija ja akatemiatutkija Tampereen yliopistossa. Hän on uuden Tampereen yliopiston konsistorin jäsen. Kuuselan ja Anu Kantolan teos Huipputuloiset - Suomen rikkain promille (2019) oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana vuonna 2019. Kuuselan muuta tuotantoa ovat mm. Kollaboraatio. Yhteistekijyys nykykirjallisuudessa ja taiteessa (2020) ja Konsulttidemokratia. Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton? (2013 Yhdessä Matti Ylösen kanssa).


Petri Laukka (s. 1964)

Petri Laukka on filosofian tohtori, kulttuurihistorioitsija, toimittaja ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt muun muassa sanomalehti Kalevan kulttuuritoimituksen päällikkönä sekä uutispäällikkönä. Laukka on julkaissut teokset Remu & Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014), Pieni kansa pyristeli ­– sata tarinaa itsenäisestä Suomesta (2017) sekä vihapuheen historiaa käsittelevän Solvaajat – herjaamisen hävytön historia (2020) yhdessä Ari Turusen kanssa. Laukka tunnetaan myös muusikkona. Hän soittaa bassoa Skuugi Darlings- ja Venedin -yhtyeissä.


Asta Leppä (s. 1965)

Asta Leppä on toimittaja, tietokirjailija ja kolumnisti. Teoksessaan Voittajien varjot (2017) Leppä tutkii, miksi hyvinvointivaltiona pidetyssä Suomessa esiintyy eriarvoisuutta: menestyksen pelimerkit jaetaan yhä useammin jo lapsuudessa ja koulutukseen uskonut aikuinenkin voi päätyä ulkokehälle. Esseekokoelmassa Sävyttömät sanat - kun vastakkainasettelut saivat vallan (2019) Leppä kirjoittaa ajastamme, joka suosii mustavalkoista ajattelua ja kärjistyneitä kantoja. Mistä jyrkkyys lopulta kumpuaa ja millaisia sävyjä ja ajatuksia jää aggressiivisen keskustelukulttuurin alle? Kirja oli Kanava -tietokirjapalkintoehdokas.


Minna Marsh (s. 1967)

Minna Marsh on mentaalivalmentaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut kolme tietokirjaa, jotka kaikki liittyvät Marshin työhön mentaalivalmentajana. Kirjassaan Intohimo (2017) Marsh pohtii mm. Mahatma Gandhin taistelua vahvan seksuaalisuutensa kanssa, Michael Schumacherin tuskaa julkisuudesta, Einsteinin tanssia realismin ja mielikuvituksen välillä ja Tom of Finlandin elämää suljetun ja avoimen jännitteessä. Kirjassa Mentaaliherätys! (2015) käsitellään hyvän elämän haasteita ja ratkaisuja. Miksi maali ei synny? (2014) auttaa etsimään mentaalisia vahvuuksia ja heikkouksia.


Juri Nummelin (s. 1972)

Juri Nummelin on tietokirjailija, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja erityisesti kirjallisuudesta ja elokuvasta. Hänen viimeisin teoksensa, Kuoleman usvaa ja pimeyttä (2020) on ensimmäinen tietokirja, joka valottaa suomalaisen kauhukirjallisuuden historiaa. Nummelin on tehnyt myös eri taiteenalojen historioita ja hakuteoksia sekä kirjoittanut artikkelikokoelmia viihde- ja lajityyppikirjallisuuden historioista. Erityisesti hakuteokset ovat Nummelinille tärkeä ja rakas tietokirjan muoto.


Sanna Nyqvist (s. 1977)

Sanna Nyqvist on tietokirjailija ja kirjallisuudentutkija Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa jäljittelyä, väärennöksiä ja kirjallisuuden tekijänoikeuksia. Nyqvist on kirjoittanut näistä aiheista myös suurelle yleisölle ja toimii Parnasson vakituisena kolumnistina. Hänen viimeisin teoksensa Räjähdemiehen perintö - Vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta (2019) paljastaa kirjallisen vallankäytön näyttämön Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseissa. Nyqvistin muuta tuotantoa ovat mm. Kirjalliset väärennökset - Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia (2018, kirjoitettu yhdessä Outi Ojan kanssa) sekä Keltaiset esseet (2016, toimitettu yhdessä Heta Pyrhösen ja Päivi Koiviston kanssa).


Petri Pietiläinen (s. 1966)

Petri Pietiläinen on tietokirjailija ja kirjallisuudentutkija, joka on opettanut mm. Jyväskylän yliopistossa ja monissa luovan kirjoittamisen koulutuksissa Jyväskylän avoimesta yliopistosta Etelä-Pohjanmaan opistoon. Pietiläinen puhuu mielellään tietokirjoittamisesta ja erityisesti eläinten kulttuurihistoriasta. Lasten- ja nuortenkirjallisuus on lähellä hänen sydäntään. Pietiläisen tuotantoa ovat mm. Koirien maailmanhistoria (2013) ja Kissojen maailmanhistoria (2016). Hän on kirjoittanut elämäkerrat Peilissä näin naisen (2019, yhdessä Zoe Fosterin kanssa) ja Junnu Vainio - Sellaista elämä on (2018). Pietiläiseltä ilmestyy syksyllä 2020 teos Naisten maailmanhistoria, joka kertoo naisten vuosituhantisesta vastarinnasta ja voimasta.


Harri Pirinen (s. 1977)

Harri Pirinen on pitkän linjan urheilukirjoittaja, joka on yli 20 vuoden aikana kirjoittanut urheilusta ja sen ilmiöistä laaja-alaisesti. Viime vuosina hän on julkaissut kolme jääkiekkoaiheista kirjaa: Nuorten jääkiekon maailmanmestarit (2016), HIFK – Stadin Kingit (2019) sekä Kultaleijonien Tarina (2019). Näistä Helsingin IFK:n vuoden 1969 mestarijoukkueen tarinan ja taustat kertova HIFK – Stadin Kingit valittiin vuonna 2019 Vuoden urheilukirjaksi. Valtaosan urheilutoimittajan urasta Pirinen työskenteli Veikkaajan/Urheilusanomien toimittajana ja editorina. Piristä ovat aina kiehtoneet laajat urheilijoiden henkilökuvat sekä urheilun ilmiöjutut.
 

Rinna Saramäki (s. 1979)

Rinna Saramäki on vaatesuunnittelija ja tietokirjailija. Hän on opiskellut vaatesuunnittelua Taideteollisessa korkeakoulussa ja julkaissut käsityökirjat Joka tyypin kaavakirja (2006) ja Pitsikirja (2010). Saramäki on kirjoittanut myös Hyvän mielen vaatekaappi -opaskirjan (2013). Saramäen uusin teos 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman (2020) tarjoaa jokaiselle kuukaudelle käytännöllisiä vinkkejä, joita noudattamalla voi arjen keskellä pienentää hiilijalanjälkeä.


Jaakko Tahkokallio (s. 1977)

Jaakko Tahkokallio on tietokirjailija ja tutkija. Tahkokallio on Helsingin yliopiston dosentti ja Kansalliskirjaston keskiaikaisten aineistojen kokoelmanhoitaja. Aiemmin hän on toiminut historiantutkijana Helsingin yliopistossa ja Lontoon King’s ¬Collegessa.
Teoksessaan Pimeä aika - Kymmenen myyttiä keskiajasta (2019) keskiajan asiantuntija Tahkokallio oikoo kymmenen yleistä väärinkäsitystä keskiajasta. Murtamalla myytin kerrallaan hän piirtää todenperäisemmän kuvan aikakaudesta, jossa ihmiset eivät olleet vain väkivaltaisia tai kirkko tieteen kehityksen tiellä - ja miekkailu näytti aivan muulta kuin elokuvissa.


Emma Vepsä (s. 1987)

Emma Vepsä on tietokirjailija, toimittaja, valokuvaaja ja utelias maailmanmatkaaja. Vepsä välttelee lentokoneita ja haaveilee karkaavansa Siperiaan Doris-koiransa kanssa. Häntä kiehtoo tuntematon ja todellisuus konfliktien, kriisien ja negatiivisten stereotypioiden taustalla. Teoksessaan Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin (2018) Vepsä kertoo liftimatkasta Venäjän hyytävästä talvesta Afganistanin kevääseen. Tie Teheraniin: peukalokyydillä Iraniin (2019) on kuvitettu matka Iranin kulissien taakse.