Opettaja, hae tietokirjailijaa vierailulle kouluusi!

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin toisen asteen oppilaitoksiin.

Syksyn 2021 haku on päättynyt. Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan viikoilla 35–36. Jos et saa vierailua, ilmoitamme myös siitä viimeistään 17.9.

Vierailu on kouluille maksuton. Syksyn vierailun voi toteuttaa virtuaalisesti tai paikan päällä. Autamme tarvittaessa virtuaalivierailun toteuttamisessa tarjoamalla alustan, perehdytyksen ja teknisen tuen.

Syksyllä 2021 vierailulle lähtevät: Heikki Aittokoski, Emil Anton, Ville Eloranta, Markku Henriksson, Koko Hubara, Satu Jaatinen, Marja Kihlström, Karoliina Kouvola, Olli Löytty, Ossi Määttä, Maria Pettersson, Terhi Rannela, Hanna-Reetta Schreck, Sami Sillanpää, Timo R. Stewart, Ville-Juhani Sutinen, Kimmo Svinhufvud, Juha Taskinen, Tommi Tenkanen ja Maria Vanha-Similä.
 

Miten vierailua haetaan?

Syksyn 2021 haku on päättynyt.

Vierailun voi toteuttaa virtuaalisesti tai paikan päällä. Suurimmalle osalle kirjailijoista sopii molemmat toteutustavat. Poikkeukset on mainittu kunkin tietokirjailijan esittelyn kohdalla ja hakulomakkeessa.

Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan viikoilla 35–36. Samalla ilmoitetaan kouluun vierailemaan tulevan tietokirjailijan yhteystiedot ja annetaan vinkkejä vierailuun valmistautumiseen. Tämän jälkeen koulu sopii vierailuajankohdan suoraan tietokirjailijan kanssa. Syksyn vierailut toteutetaan syyslukukauden 2021 aikana. Jos et saa vierailua, ilmoitamme myös siitä viimeistään 17.9.

Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle esiintymispalkkion ja mahdolliset matkakulut sekä lähettää valituille kouluille Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.

Koulu voi valmistautua vierailuun tutustumalla kirjailijaan ja/tai hänen teoksiinsa ja keräämällä oppilailta kysymyksiä kirjailijalle. Kysymykset voi halutessaan lähettää vierailijalle jo etukäteen. Valmistautumisesta lähetetään myös tarkempia vinkkejä kullekin vierailun saavalle koululle.

Palautetta aiemmista vierailuista:

Opettajan palaute vierailusta syksyllä 2020:
"Pohjustimme vierailua koulussamme niin, että koulun kirjaston henkilökunta piti opiskelijoille edeltävällä oppitunnilla pienen alustuksen tietokirjallisuuden eri lajeista. Opettelimme kiinnittämään huomiota etenkin tietokirjojen erilaisiin tavoitteisiin ja kohderyhmiin sekä siihen, miten nämä näkyvät tekijän tekemissä sisältöjen ja ilmaisukeinojen valinnoissa. Kirjailijan esimerkit konkretisoivat tätäkin asiaa hienosti. Tutustuimme edeltävällä tunnilla myös hieman koululle lähettämiinne näytekappaleisiin kirjailijan kirjasta sekä erilaisiin netti- ja somesivuihin. Opiskelijat myös ideoivat valmiita kysymyksiä ideamyllymenetelmällä."

Opiskelijoiden kommentteja vierailuista syksyllä 2020:
"Tunti oli erittäin mielekäs ja onnistui Teamsinkin kautta hyvin. Keskustelu kehitti ajatuksia eri tavalla, kun sai mukaan asiantuntijan mielipiteitä ja näkökulmia. Oppiminen tuli mielekkäällä tavalla ja toteutus onnistui hyvin! Oli hyvä juttu, kun keksimme kysymyksiä tunnilla valmiiksi."
"Kiva aihe ja nuorille aikuisille sopiva vierailija."
"Asiantunteva luennoitsija, joka osasi esittää asiansa selkeästi ja mielenkiintoisesti. Osasi puhua lukiolaisille sopivalla tavalla."
"Vierailu oli kokonaisuudessaan onnistunut ja selkeä. Tilaisuuden rakenne oli selkeä: ensin vieraan esitelmöintiä, jonka jälkeen kysymyksiä ja vastauksia."

Tietokirjailijana kouluvierailulla – Lue Maria Laakson blogi syksyn 2019 kouluvierailusta täältä.



Syksyn 2021 tietokirjailijavieraat

Heikki Aittokoski MIELUITEN VIERAILU PAIKAN PÄÄLLÄ

Heikki Aittokoski on Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja sekä palkittu journalisti ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt 1990-luvulta lähtien Helsingin Sanomissa mm. kirjeenvaihtajana ja ulkomaantoimituksen esimiehenä. Aittokosken viimeisin teos Onnellisten saari (2020) on kirja pyrkimyksestä olla onnellinen. Kirjaa varten Aittokoski matkusti vuoden ajan ympäri maailmaa ja tutki, kuinka eri yhteiskunnissa on onnistuttu parantamaan ihmisten elämää. Teos on Narrien laiva -trilogian päätösosa. Ensimmäinen osa, Narrien laiva – matka pieleen menneessä maailmassa (2013) käsitteli globaaleja ongelmia. Toinen osa, Kuolemantanssi – askeleita nationalismin Euroopassa (2016) kertoi Euroopan nousevasta nationalismista, ja se oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Aittokosken trilogian teokset ovat reportaasikirjoja, jotka perustuvat Aittokosken matkoihin lukuisissa maissa ja maanosissa. 

Emil Anton 

Emil Anton on suomalais-irakilainen teologi, tietokirjailija, kääntäjä, opettaja, opas ja katolisen kirkon jäsen, joka on opiskellut lähes 20 kieltä. Antonin viimeisin teos Kahden virran maa (2020) kertoo Mesopotamian muinaishistoriasta ja esittelee Irakin kirkon tarinan. Hän on lisäksi kirjoittanut teologiaan liittyvät tietokirjat Katolinen Paavali (2009), Vatikaanin toinen kirkolliskokous: Johdatus historiaan, teksteihin ja tulkintaan (2015) ja Katolisempi kuin luulit: aikamatkoja Suomen historiaan (2017). Anton on myös yksi Katolista hapatusta -blogin kirjoittajista.

Ville Eloranta 

Ville Eloranta on Helsingin Sanomien toimittaja, tietokirjailija, kielenhuoltaja sekä suomen kielen lautakunnan jäsen kaudella 2015–2018. Elorannan viimeisin teos on yhdessä Lotta Jalavan kanssa kirjoitettu Sana sanasta. Suomen kielen jäljillä (2021). Kirja kertoo suomen kielen historiasta ja tarinoista sanojen takana. Jaakko Leinon kanssa Eloranta on kirjoittanut kirjan Sanaiset kansiot. Suomen kielen vaietut vaiheet (2017). Kirjassa jäljitetään suomen kielen salaisia piirteitä. Aiemmassa teoksessaan 125 myyttiä suomen kielestä (2014) Eloranta kirjoittaa kieleen liittyvistä uskomuksista ja väärinkäsityksistä sekä ohjaa luotettavan ja ajantasaisen kielitiedon pariin. 

Markku Henriksson 

Markku Henriksson on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori. Hän on kirjoittanut laajasti Yhdysvaltain ja Kanadan historiasta, kulttuureista ja alkuperäiskansojen asemasta. Hänen uusin tietoteoksensa Tähtilipun maa (2021) kertoo Yhdysvaltain historian varhaisista vaiheista aina vuoden 2020 presidentinvaaleihin asti. E-kirjana julkaistun teoksen Intiaanit (2015) Henriksson kirjoitti yhdessä Rani-Henrik Anderssonin kanssa. Myös teos Kanada – vaahteranlehden maa (2006) on julkaistu e-kirjana.

Koko Hubara 

Koko Hubara on Ruskeat Tytöt -blogin perustaja, vapaa kirjoittaja ja kääntäjä. Hän on työskennellyt kulttuurilehti Basson toimituspäällikkönä ja on koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti. Hubara on syntyperäinen vantaalainen, kotoisin Viipurista, Kemijärveltä, Israelista ja Jemenistä. Ruskeat Tytöt -esseekokoelma (2017) on ensimmäinen suomenkielinen kirja ruskealta tytöltä ruskeille tytöille. Se perustuu samannimiseen, palkittuun blogiin ja käsittelee identiteettiä, kauneutta, hiphopia ja vanhemmuutta sukupuolen, etnisyyden ja luokan risteymistä käsin.

Satu Jaatinen 

Satu Jaatinen on suomalaiseen mainontaan, kulutukseen ja viihteeseen erikoistunut turkulainen tietokirjailija ja freelancer-toimittaja. Hänen uutuusteoksensa Paremmissakin piireissä (2021) on hänen kymmenes tietokirjansa, ja se kertoo kuninkaallisista skandaaleista kautta aikojen. Kuninkaallisessa seurassa (2020) kuvaa Euroopan kuninkaallisten elämää 1 000 vuoden ajalta kruunuineen, vaakunoineen, linnoineen ja rituaaleineen. Jaatisen tuotantoon kuuluvat myös teokset Tuntemattomat — Suomen suosituimman tarinan monet maailmat (2018) sekä elämäkerta Aku Louhimies – Elokuvaunelmia (2017).

Marja Kihlström 

Marja Kihlström on erityistason seksuaaliterapeutti, seksuaalisuuden ja tunnetaitojen asiantuntija sekä suosittu bloggaaja. Kihlström on myös yksi Seksuaaliterveysklinikan asiantuntijoista. Hän kirjoittaa suosittua Puhu muru -blogia Me Naiset -sivustolla ja on tietokirjailijana tunnettu teoksistaan Pannaan menemään – Kaksi tarinaa rakkaudesta (2017) sekä Iso O -matkaopas huipulle (2018). Kihlströmin uusin teos Oikeilla nimillä (2020) on opas aikuisille, ja se tarjoaa pohjan terveelle suhteelle seksuaalisuuteen ja itseen jo lapsesta saakka.

Karolina Kouvola MIELUITEN VIRTUAALIVIERAILU

Karolina Kouvola on uskontotieteilijä ja tietokirjailija. Pohjolan jumalattaret (2021) -kirjassaan Pohjolan myyttiset naiset saavat tuoreita tulkintoja. Kouvolan aikaisempi teos Sodan kuningattaret – Amatsoneista valkyrioihin (2019) johdattaa lukijan viikinkien ja Antiikin Kreikan sotien kuningattarien jäljille. Soturit – assassiineista samuraihin (2017) taas esittelee soturikulttuureita. 

Olli Löytty 

Olli Löytty on tutkija ja tietokirjailija, joka on julkaissut ja toimittanut kulttuuria ja kansallista identiteettiä koskevia kirjoituksia ja tutkimuksia. Väitöskirjassaan Löytty käsitteli suomalaisten mielikuvia Ambomaasta. Löytty on myös opettanut tieteellistä kirjoittamista ja tietokirjoittamista eri oppilaitoksissa. Löytyn viimeisin teos on esseekokoelma Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle (2021), jossa hän pohtii, mikä tekee kirjallisuudesta ”suomalaista” tai minkään muunkaan maalaista. Yhdessä Annina Holmbergin kanssa hän on kirjoittanut teoksen Ina ja Tito – kohtauksia Collianderien taiteilijaliitosta (2020). 

Ossi Määttä 


Ossi Määttä on erä- ja luonto-opas, diplomi-insinööri ja tietokirjailija. Hänen teoksensa Kevytretkeilijän opas (2020) kannustaa lähtemään kevyemmille retkille Suomen luontoon ja antaa vinkkejä siihen, mihin varusteiden valinnassa, eväiden pakkaamisessa ja retken suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota. Määttä kirjoittaa myös suosittua Kevyesti Kairassa -ulkoilmablogia.


Maria Pettersson 

Maria Pettersson on tietokirjailija, Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja, jonka unelma–ammatti oli kansainvälinen seikkailijatar. Pettersson on työskennellyt aiemmin muun muassa Ylioppilaslehden ja City-lehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomissa toimittajana ja tuottajana. Historian jännät naiset (2020) sai alkunsa Petterssonin Twitter-sarjasta, joka laajeni kirjaksi. Teos kerää yhteen yli sata naiskohtaloa merirosvopäälliköistä miekkamestareihin ja matemaatikkoihin.

Terhi Rannela MIELUITEN VIRTUAALIVIERAILU

Terhi Rannela on kirjailija, toimittaja ja sanataideohjaaja. Viimeisimmässä teoksessaan Kirjeiden lumo (2021) Rannela punoo omakohtaiset kirjoituskokemuksensa kiinnostavasti historiallisiin anekdootteihin. Kirja puhuu hitaan, yksityisen kirjoittamisen puolesta. Hän on aikaisemmin kirjoittanut mm. Päivi Haanpään kanssa kirjan Miksi en kirjoittaisi? (2019), jossa he pohtivat kirjoittamista ja lukemista monesta näkökulmasta. 

Hanna-Reetta Schreck 

Hanna-Reetta Schreck on elämäkerrallisuuteen ja vuosisadan vaihteen virtauksiin erikoistunut taidehistorioitsija ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut viimeisen kymmenen vuoden aikana elämäkertoja sekä tutkimusta liittyen kuvataiteeseen, tanssiin ja naisten historiaan. Säkenöivät ja oikukkaat (2021) kertoo kuuden kultakauden vaikuttajanaisen tarinan. Schreckin aikaisempi teos, Minä maalaan kuin jumala – Ellen Thesleffin elämä ja taide (2017) avaa lukijalleen mm. kuvataiteilija Ellen Thesleffin laajan kirjeenvaihdon sekä perehdyttää lukijan Thesleffin elämään ja taiteeseen.

Sami Sillanpää 

Sami Sillanpää on Helsingin Sanomien toimittaja, joka on toiminut mm. ulkomaantoimittajana, ulkomaantoimituksen esimiehenä sekä kirjeenvaihtajana Kiinassa ja Afrikassa. Sillanpää sai vuonna 2014 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Kiinalainen rakkaustarina – kahden toisinajattelijan elämä salaisen poliisin varjossa (2013). Kongon nykyelämää ja historiaa hän kuvaa uusimmassa teoksessaan Keskellä virtaa Kongo (2021).

Timo R. Stewart 

Timo R. Stewart, VTT, on poliittisen historian tutkija Helsingin yliopistossa. Stewart on tutkinut uskonnon ja nationalismin roolia politiikassa, konflikteissa ja konfliktinratkaisussa ja hän on erityisen kiinnostunut 1900-luvun moderneista eurooppalaisista Lähi-itään liittyvistä käsityksistä. Monet Stewartin tutkimusintresseistä liittyvät Israel-Palestiina -konfliktiin, ja hän on kertonut seuraavansa tiiviisti Lähi-idän nykypolitiikkaa. Stewart on työskennellyt myös Ulkoministeriössä sekä konfliktinratkaisun ja konfliktianalyysin eri kansalaisjärjestöissä. Teos Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (2020) oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana vuonna 2020. Kirja kertoo suomalaisrunoilijan aarrejahdin vaiheista Jerusalemissa 1900-luvun alkupuolella.

Ville-Juhani Sutinen 

Ville-Juhani Sutinen on runoilija, kirjailija ja kääntäjä. Häneltä on ilmestynyt niin runoutta, tietokirjoja kuin romaanejakin. Sutinen oli yhdessä Ville Ropposen kanssa tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana kirjallaan Luiden tie – Gulagin jäljillä (2019). Tuorein Sutisen tietokirja Arktis (2021) kuvaa, miten ihminen on toiminnallaan muuttanut Arktista vuosisatojen ajan. Hänen aikaisempia tietoteoksiaan ovat mm. Kääpiöistä kolosseihin (2019) sekä yhdessä Silja Pitkäsen kanssa kirjoitettu Propagandan historia (2018).

Kimmo Svinhufvud MIELUITEN VIRTUAALIVIERAILU, PK-SEUDULLA PAIKAN PÄÄLLÄ

Kimmo Svinhufvud toimii äidinkielen yliopisto-opettajana Helsingin yliopistossa. Hän on tullut tunnetuksi innovatiivisista kirjoittamisen kursseistaan ja oppimateriaaleistaan. Vuonna 2013 hänet valittiin Helsingin yliopiston Opettajien akatemian jäseneksi ja vuonna 2014 Vuoden tieteentekijäksi. Svinhufvud on kirjoittanut uusimman lukiolaisille suunnatun teoksensa Riittävän hyvää kirjoittamista (2021) yhdessä Johanna Pentikäisen kanssa. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjan Kupliva kirjoittaminen (2020) Urpu Strellmanin kanssa. 

Juha Taskinen MIELUITEN VIRTUAALIVIERAILU

Juha Taskinen on Savonlinnan Haukiniemessä asuva dokumentaristi, elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja tietokirjailija. Hänen Saimaa-trilogiansa ensimmäinen osa Unelma Saimaasta (1991) palkittiin Vuoden luontokirjana ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla. Trilogian toinen osa Paluu Saimaalle ilmestyi vuonna 2009. Taskinen on huomioitu myös Tietokirjailijapalkinnolla (2011) ja WWF:n Pandapalkinnolla (2012). Jää hyvin, saimaannorppa (2019) on Taskisen ylistetyn Saimaa-trilogian päätös ja huipentuma. Nimensä mukaisesti se on myös Taskisen jäähyväiset Saimaan omalle hylkeelle, sillä hän on päättänyt ryhtyä päätoimiseksi kalastajaksi norpille turvallisilla pyydyksillä. Luontoteos oli ehdolla tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2020, ja se valittiin samana vuonna Lukijoiden suosikiksi tietokirjallisuuden Finlandia-kategoriassa. 

Tommi Tenkanen 

Tommi Tenkanen on teoreettisen fysiikan dosentti. Hän on toiminut kosmologian ja hiukkasfysiikan tutkijana Suomessa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa vuosina 2014–2020. Nykyään Tenkanen toimii tieteen ja tutkimusrahoituksen asiantuntijana Aalto-yliopistossa. Tenkanen on kirjoittanut yleistajuisen tietokirjan Pimeän aineen arvoitus (2019) ja kymmeniä niin tiedeyhteisölle kuin laajemmallekin yleisölle suunnattuja artikkeleita, sekä tietokirja- ja näytelmäarvioita. Lisäksi hän on toimittanut useita teoksia eri aiheista. Tenkasen tuorein kirja mustista aukoista (Ursa) ilmestyy loppuvuodesta 2021. Kirjojen ja artikkelien lisäksi hän on esiintynyt laajasti asiantuntijana mediassa ja erilaisissa yleisötilaisuuksissa. 

Maria Vanha-Similä 

Maria Vanha-Similä on filosofian tohtori, tutkija ja tietokirjailija, joka työskentelee kirjoittamisen, tutkimuksen, näyttelyiden ja esitelmien parissa. Hänellä on työkokemusta museo- ja arkistoaloilta. Vanha-Similä on keskittynyt erityisesti 1900-luvun arjen ja naisten historiaan. Hänen uusimmassa teoksessaan Pyykkilaudasta pillereihin (2020) kuvataan muutoksia, jotka 1950–1970-luvuilla vaikuttivat suomalaisten naisten arkeen. Yhtiöön, yhtiöön -teos (2017) taas luo monipuolisen kuvan tehdasyhteisön ihmisten arjesta 1950–1970-luvuilla.