Kanta-Häme

Kanta-Hämeen tietokirjailijoiden kotipaikat sijaitsevat muun muassa Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seuduilla. Alueella on yhdistyksen jäseniä noin 115.

 

Aluevastaava Markku Monni

15.1.2015

Kuka?
Eläkkeellä oleva sähkön jakeluverkkojen asiantuntija ja työmenetelmäkehittäjä. Jäin Empower Oy:n kehityspäällikön tehtävistä eläkkeelle joulukuussa 2007. Vuoden 2014 loppuun toimin yrittäjänä kouluttamalla alan henkilökuntaa ja tarjoamalla asiantuntijapalveluja. Nyt olen vielä mukana sähköverkkoasentajien ja sähköverkkomestarien ammattitutkintojen ylläpidossa ja kehityksessä. Minulle myönnettiin alan hyväksi tekemästäni työstä marraskuussa 2005 yli-insinöörin arvonimi.

Mikä?
Kotona Hämeenlinnassa, juuret Etelä-Savossa Ristiinassa, jossa vietän kesät isäni aikanaan rakennuttamassa rintamamiestalossa Saimaan rannalla.

Jäsen: Vuodesta 1988, aluevastaava 1990-luvulta lähtien, hallituksen jäsen täydet yhdeksän vuotta, apurahatoimikunnassa yli 10 vuotta, josta viimeiset kuusi vuotta puheenjohtajana, kunniajäsen vuodesta 2013, tuumantuvan huoltovastaava vuoden 2015 loppuun, jolloin myös vuokrasopimuksemme siellä päättyi, ja nykyisellään myös palkintolautakunnan jäsen.

Olet toiminut Kanta-Hämeen aluevastaavana jo 1990-luvulta lähtien. Miten tietokirjallisuuden kenttä alueella on muuttunut vuosien saatossa?
Tärkein ja huomattavin muutos valtakunnallisesti on tietokirjailijan tittelin käyttäminen ja sen saama arvostus myös mediassa. Kun itse liityin yhdistykseen tietokirjailijat-nimi oli käytössä vain yhdistyksen nimessä. Tietysti meitä on nyt paljon suurempi joukko tietokirjailijoita myös Kanta-Hämeessä.

Millaista aluetoimintaa järjestät Kanta-Hämeessä?
Aluetoiminnassa olen pitänyt tärkeänä järjestää erityisesti jäsentapaamisia. Tietokirjailijan työ on yksinäistä, jolloin toisten kirjoittajien tapaaminen ja ajatusten vaihto on ollut virkistävää. Olen vuosien mittaan järjestänyt myös kirjaston kanssa tietokirjanäyttelyitä ja tietokirjailijavierailuja. Helmikuussa 2016 järjestetään esimerkiksi 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttely, tietokirjailijavierailu kirjastossa ja myös jäsentapaaminen.

Minkälaisia kirjoja olet kirjoittanut?
Kirjoitan oppikirjoja jakelusähköverkon rakentamisesta ja käytöstä. Ensimmäiset kirjani ilmestyivät 1986. Olen ylläpitänyt ja uudistanut tätä kuuden oppikirjan sarjaani niin, että menossa on viides kokonaan uusittu painos. Viimeisin kirjani Jakeluverkon käyttötehtävät ilmestyi elokuussa 2015. Kirjani ovat edellä esiteltyjen alan ammattitutkintojen tietoaineistoja. Kirjoista kolme on käännetty venäjän kielelle ja kaksi sähköiseen muotoon viron, latvian ja liettuan kielille.

Mikä on seuraava kirjaprojektisi?
Ajatukseni on tehdä vielä kirjasarjani yhdistelmäkirjan uusinta ja sen jälkeen siirtää aineisto jatkajalle, joka on jo löytynyt. Tarkoitus on myös vielä kirjoittaa kirja oman ammattialan kehityksestä ja sitoa siihen mukaan oma kokemus siitä, miten olen oppinut tekemään alan työt ja mitkä neuvot ovat jääneet elinikäiseen muistiin.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden ja tietokirjailijan aseman yhdistyksen pitkäaikaisena jäsenenä ja luottamusmiehenä?
Luotan tietokirjan voimana oikean tiedon jakajana. Kirjan muoto voi muuttua, mutta jäsennelty ja perusteltu tieto säilyttää paikkansa. Yhdistyksen on seurattava ja valvottava, ja niinhän se tekeekin, että tekijä saa työstää kohtuullisen palkan julkaisumuodosta riippumatta. Erityisen kiitollinen olen yhdistyksen jäsenilleen tekemistä palveluksista. Minäkin sain korvaamatonta lakimiesapua, kun edellä kertomistani käännöksistä toisille kielille tehtiin sopimukset. Minä sain niistä sovitut korvaukset.

Ota yhteyttä Markkuun
markku.monni[at]pp.inet.fi