Tietokirjailijan verotuksesta

Tietokirjailijan toimenkuvaa ei voida lokeroida yhteen laatikkoon: kirjoja voidaan kirjoittaa harrastuksena, työsuhteen osana, toisen työn ohella tai ne voivat olla olennainen osa tietokirjailijan liiketoimintaa. Kirjat voivat olla kaupallisen kustantajan julkaisemia, omakustanteita tai tilaustöitä. Yhä useampi tietokirjailija tekee töitä vaihtelevasti työsuhteessa, freelancerina, apurahalla ja yrittäjänä, ja saa siten erilaisia tuloja. Toiminnan luonne vaikuttaa ratkaisevasti kirjailijan verotuskohteluun.

Jokaisen verotuksellinen tilanne on yksilöllinen ja yksittäisissä tapauksissa ratkaisevaa on verottajan tulkinta. Tietokirjailijan kannattaakin rohkeasti kääntyä verotoimiston puoleen häntä askarruttavissa veroasioissa. Vero.fi -sivustolta löytyy myös kattavasti vero-ohjeita, jotka auttavat eteenpäin verotuksellisten kysymysten kanssa. Alla tietoa useimmin esille nousevista teemoista.


Tekijänpalkkion verotus

Yksityishenkilön itselleen saama tekijänoikeuskorvaus, kuten tekijänpalkkio kustannussopimuksen perusteella tai Sanaston maksama lainauskorvaus, ovat verotuksessa niin sanottua veronalaista käyttökorvausta.

Käyttökorvaus on tuloverolain mukaan tietokirjailijan kohdalla yleensä veronalaista ansiotuloa. Pääsääntö on, että mikäli tekijänoikeustulo perustuu verovelvollisen omaan toimintaan, eli itse luotuun tekijänoikeuteen, tulo verotetaan ansiotulona. Käyttökorvaus verotetaan pääomatulona vain, jos tekijänoikeus on joko ostettu, siirtynyt perintönä tai testamentilla.

Kun tietokirjailijaa verotetaan tuloverolain mukaan, tietokirjailijan saamat tekijänoikeuskorvaukset ilmoitetaan lomakkeessa taiteilijan ja freelancerin tuloista siltä osin, kun niitä ei ole merkitty esitäytetylle veroilmoitukselle. Näin on useimmiten esimerkiksi silloin, kun tietokirjailijalla on palkkatyö ja hän julkaisee kirjoja sen ohessa.

Mikäli tietokirjailija harjoittaa toimintaansa yrityksen kautta, yritysmuodolla on merkitystä verotuksen kannalta. Avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö ei ole erillinen verovelvollinen, kun taas osakeyhtiö on. Koska tekijänoikeus syntyy Suomessa aina luonnolliselle henkilölle eli kirjailijalle itselleen, yritystoiminta osakeyhtiön kautta vaatii sitä, että tietokirjailija on luovuttanut kirjansa oikeudet osakeyhtiölle. Oikeudet tulisi myydä omalle yhtiölle pätevällä sopimuksella niiden käyvästä arvosta, sillä muussa tapauksessa verotusta toimittaessa tutkitaan, onko kyseessä veron kiertäminen tai peitelty osingonjako. Yksityisen elinkeinonharjoittamisen kohdalla tämä problematiikka ei nouse pinnalle, sillä tällaisessa tapauksessa tekijänoikeutta ei tarvitse erikseen luovuttaa.

Arvonlisäverolain 45 §:n mukaan tekijänoikeuden luovutuksesta saatu korvaus eli käyttökorvaus on lähtökohtaisesti arvonlisäverosta vapaata. Sen sijaan kirjan luomiseen liittyvien palveluiden myyminen, kuten ulkoasun suunnittelun, painatuksen tai toimituksellisen työn tekeminen eivät perustu tekijänoikeuden luovuttamiseen eivätkä ole arvonlisäverosta vapaita.


Lisätietoa:

Verohallinnon ohje Aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotuksesta.

Yhdistyksen Kova laki -teksti Tekijänoikeus yrityksen nimiin.



Omien teoskappaleiden myyntitulon verotus

Kustannusoikeuksien luovutuksesta ja siitä saatavasta tekijänpalkkiosta tulee erottaa tilanne, jossa tietokirjailija itse myy omia teoskappaleitaan eli yksittäisiä kirjoja. Jos kysymys on fyysisen teoskappaleen omistusoikeuden luovutuksesta, tällöin kysymys ei ole tekijänoikeuden luovutuksesta tai siitä saadusta käyttökorvauksesta.

Omien teoskappaleiden myynnistä saatava tulo on pääomatuloa. Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia. Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 34 prosenttia. Mikäli teosten luovutushinnat ovat yhteensä alle 1000 euroa vuodessa, tulot ovat verovapaita.

Tietokirjailija on arvonlisäverovelvollinen myynneistään, mikäli hänen tilikauden liikevaihtonsa on yli 10 000 euroa. Arvonlisäverovelvollisuuden kannalta olennaista ei ole se, toimiiko henkilö yrittäjänä vai sivutoimisena tietokirjailijana esimerkiksi sivutuloverokortilla. Mikäli verovelvollisuuden ehdot täyttyvät, arvonlisävero on maksettava.

Arvonlisäverotus

Arvonlisäverovelvollisuus on velvollisuus, joka syntyy tietokirjailijalle, mikäli hänen tilikauden liikevaihtonsa on yli 10 000 euroa. Jos liikevaihto on yli 10 000, mutta alle 30 000 euroa, arvonlisäverosta saa huojennusta, jonka laskukaava löytyy arvonlisäverolaista (149 a §). Arvonlisäverosta tulee tehdä ilmoitus ja se tulee maksaa oma-aloitteisesti, mikäli velvollisuus täyttyy. Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan tulee myös ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Arvonlisävero on nimensä mukaisesti tuotteen tai palvelun arvon lisääntymiseen kohdistuva vero. Tietokirjailija lisää arvonlisäveron teoskappaleensa myyntihintaan ja maksaa sen valtiolle. Tietokirjailija voi vähentää verosta sen arvonlisäveron, jonka hän itse maksoi tuotetta hankkiessaan. Arvonlisävero ei täten kertaudu jokaisen myynnin kohdalla.

Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 prosenttia, mutta painettujen kirjojen myynnissä käytetään alennettua 10 prosentin verokantaa. Sähköisiä julkaisuja käsitellään taas verotuksellisesti palveluina, joten niiden arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Sähköisten julkaisujen arvonlisäverokantaa ollaan vuonna 2017 oltu alentamassa, mutta prosessi on kesken.



Vähennykset

Verovelvollisella on oikeus vähentää verotuksessa tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot eli niin kutsutut luonnolliset vähennykset. Osan vähennyksistä verottaja tekee automaattisesti ja osa tulee itse ilmoittaa Verohallintoon. Eläketuloista, sosiaalietuuksista tai pääomatulosta tulonhankkimisvähennyksiä ei voida tehdä.

Tietokirjailijan on keskeistä huomioida vähennykset verotuksessaan. Tieteellisestä työstä ja taiteen harjoittamisesta johtuneet menot ovat nimittäin tuloverolain nojalla vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja eli taiteilija saa vähentää tuloistaan työstä aiheutuneet kustannukset. Ne ovat vähennyskelpoisia kuitenkin vain siinä tapauksessa, että niitä ei ole korvattu stipendillä tai apurahalla.

Tietokirjailijan työhön liittyvistä vähennyskelpoisista kuluista kannattaa tehdä muistiinpanoja, vaikka kirjanpitoa ei vaadita. Kuluista tulleita kuitteja ei liitetä veroilmoitukseen, mutta ne täytyy säästää ja esittää verottajalle tarvittaessa. Kuitit tulee säilyttää kuusi vuotta verovuoden päättymisestä.

Tulonhankkimiskulut vähennetään ansiotuloista ennen verotusta ilmoittamalla ne veroilmoituksessa. Verohallinto vähentää automaattisesti tulonhankkimiskuluina 750 euroa. Mikäli tulonhankkimiskuluja tulee tätä määrää enemmän, tulee kulut ilmoittaa veroilmoituksella. Tulonhankkimiskulujen on liityttävä ansiotulojen hankkimiseen ja niitä voivat olla esimerkiksi työhuoneesta kertyneet kulut, ammattikirjallisuus tai työtietokoneen hankinnasta aiheutuneet kustannukset. Verovelvollisen kannattaa ehdottomasti selvittää vähennysmahdollisuudet ja ilmoittaa kulut. Esimerkiksi työhuonevähennys voi olla merkittäväkin vähennys, sillä sen osalta vähennyskelpoisia menoja voivat olla esimerkiksi vuokra sekä lämmitys-, valaistus- ja siivouskulut.

Koska tietokirjailijan tulot toiminnastaan saattavat vaihdella runsaasti, voivat tulonhankkimiskulut olla jonakin vuonna suuremmat kuin tulot. Tällaisessa tapauksessa tietokirjailija voi pyytää verovuodelle tappion vahvistamista. Tappion voi vähentää siinä vaiheessa, kun kirjasta saa tuloja.


Lisätietoja:

Verohallinnon ohje Tulonhankkimiskulut ansiotuloista.

 


Apurahojen ja palkintojen verokohtelu


Apurahan voi myöntää julkinen tai yksityinen taho, ja apuraha voidaan myöntää esimerkiksi jotain tiettyä tutkimustarkoitusta varten tai työskentelyapurahaksi kattamaan elinkustannuksia. Apurahan antajalla ja apurahan myöntämistarkoituksella on suuri vaikutus apurahan verotukseen.


Kokonaan verovapaa apuraha

Opetusta, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten saatu apuraha on tuloverolain 82 §:n mukaan kokonaisuudessaan verovapaata, jos sen on myöntänyt Suomen valtio, suomalainen kunta, muu suomalainen julkisyhteisö tai Pohjoismaiden neuvosto.

Julkisyhteisöjä ovat muun muassa valtion korkeakoulut ja Kela, mutta eivät esimerkiksi yksityisoikeudelliset säätiöt tai yhdistykset, kuten Suomen tietokirjailijat ry.

Kirjastoapuraha katsotaan valtiolta tulevaksi apurahaksi, joten se on verovapaata.

Osittain verovapaa apuraha

Yksityiseltä taholta saatu apuraha on verovapaata siltä osin, kun se ei vähennysten jälkeen ylitä valtion vuotuisen taiteilija-apurahan suuruutta. Vuonna 2017 verovapaa määrä on 20 309,40 euroa.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät apurahat ovat tällaisia osittain verovapaita apurahoja. Yhdistyksen myöntämistä apurahoista ei voi tehdä mitään vähennyksiä vaan ne otetaan kokonaisuudessaan huomioon verovapaan määrän täyttymistä laskettaessa.

Selvitettäessä yksityiseltä taholta saadun apurahan veronalaisuutta lasketaan yhteen sekä julkisyhteisöiltä että yksityisiltä tahoilta vuoden aikana saadut apurahat, palkinnot ja stipendit. Mikäli näiden yhteen laskettu summa ylittää vuotuisen taiteilija-apurahan suuruuden, ylimenevä osa on veronalaista tuloa. Vaikka julkisyhteisöjen myöntämät apurahat ovat verottomia, ne saattavat siis vaikuttaa yksityisen tahon myöntämien apurahojen verotukseen.

Apuraha katsotaan aina sen vuoden tuloksi, jolloin se on nostettavissa. Apurahan nostamisen todellinen ajankohta ei siis vaikuta apurahan verotuskohteluun.

Tietokirjan tekemiseen osallistuu monesti useita eri henkilöitä. Suomen tietokirjailijat ry ei myönnä apurahoja työryhmälle, mutta kukin ryhmän jäsen voi hakea apurahaa itselleen. Jokaisen apurahan saajan on itse vastattava apurahansa verotuksesta.

Vähennykset

Apurahan veronalainen määrä lasketaan vähentämällä apurahan kokonaismäärästä niin kutsutut luonnolliset vähennykset. Näitä ovat muun muassa työvälineiden hankinta, ammattikirjallisuus, matkat ja muut tutkimustoimintaan välittömästi liittyvät menot. Vähennyksistä ei ole olemassa tyhjentävää luetteloa, vaan verottaja ratkaisee asian verovelvollisen selvityksen perusteella tapauskohtaisesti.

Kohdeapurahat on tarkoitettu tietyn kirjalliseen toimintaan liittyvän kohteen, esimerkiksi tietokoneen, rahoittamiseen. Suomen tietokirjailijat ry:n apurahoista kohdeapurahoja ovat laite-, matka-, koulutus- ja työtila-apurahat.  Apurahaan ei voi kohdistaa muita kuluja. Mikäli apuraha ei kata hankinnan kuluja kokonaisuudessaan, ylimenevän osan voi vähentää muista tuloista tulonhankkimiskuluna.

Työskentelyapurahat on tarkoitettu kirjoitustyön aikaisten elinkustannusten rahoittamiseen. Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät apurahat luovaan kirjalliseen työskentelyyn ovat työskentelyapurahoja eikä niihin saa kohdistaa kirjallisen toiminnan menoja. Nämä menot vähennetään muista tuloista.

Palkinnot

Palkintoja käsitellään verotuksellisesti lähtökohtaisesti samoin kuin apurahoja. Tuloverolain 82 §:n mukaan valtiovarainministeriö voi kuitenkin hakemuksesta päättää, että tunnustuspalkinto on koko määrältään verovapaata tuloa. Tunnustuspalkinnon verovapautta haetaan valtiovarainministeriön vero-osastolta vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemus on tehtävä samana vuonna kuin palkinto on myönnetty.

Lisätietoja:

Yksityiskohtaisia ohjeita apurahojen ja palkintojen verokohtelusta löytyy Verohallinnon syventävästä vero-ohjeesta Apurahojen, stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden palkintojen verotus.

 


Tulontasaus

Tietokirjailijalle voi olla tuttu tilanne, jossa pitkään työstetystä kirjasta takautuvasti maksetaan kerralla isot tulot. Tässä tilanteessa tekijänoikeudesta saatu takautuvasti maksettu ansiotulo saattaa oikeuttaa tulontasaukseen. Se tarkoittaa, että verotuksen progressiota voidaan lieventää.

Esimerkki tulontasauksen soveltamisesta on oppikirjaprojekti, jossa kirjaa on tehty useita vuosia ja myynnin mukaiset tekijänpalkkiot tilitetään useita vuosia sopimuksen solmimisen jälkeen.  (Ks. esim. KHO:1988-B-II-540.)

Verovelvollinen voi Verohallinnon ohjeen mukaan valita, vaatiiko hän tulontasausta kirjan julkaisuvuoden vai sitä seuraavan vuoden tekijänoikeustuloihin. Tulontasauksen voi saada vain kerran. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että kirjailija ei voi saada tulontasausta enää teoksen julkaisuvuotta seuraavan vuoden tuloihin, jos hän on jo vaatinut tulontasausta julkaisuvuonna saamiensa tulojen perusteella. Kirjailija voi tosin perua vaatimuksen ennen kyseisen vuoden verotuksen toimittamisen päättymistä.

Tulontasauksen saamiseksi on vaatimusta tehtäessä selvitettävä, mistä tulosta on kysymys, miltä ajalta tulo on kertynyt sekä minkä teoksen tekemisestä tulo on syntynyt. Verovelvollisen tulee vaatia tulontasauksen tekemistä viimeistään ennen verotuksen päättymistä, sillä tulontasaus tehdään vain vaatimuksesta. Tulontasausta tehdään ainoastaan valtionverotuksesta, ei siis esimerkiksi kunnallisverosta.

Tulontasauksen edellytykset luetellaan tuloverolain 128 §:ssä.

Edellytyksenä on:

  •         kahdelta tai useammalta vuodelta kertynyt
  •         vähintään 2500 euron suuruinen ansiotulo,
  •         joka on samalla väh. ¼ verovelvollisen verovuonna saaman puhtaan ansiotulon yhteismäärästä.


Tulontasausta varten jaetaan tulontasauksen kohteena oleva kertatulo niiden vuosien lukumäärällä, joilta tulon katsotaan kertyneen, kuitenkin enintään viidellä.

Kertatulon osasta menevä vero lasketaan siten, että yksi kertatulon osista lisätään verovelvollisen verovuoden muuhun verotettavaan ansiotuloon ja näiden tulojen yhteismäärästä lasketusta verosta vähennetään verovuoden muusta verotettavasta ansiotulosta menevä vero. Kertatulosta menevä vero saadaan kertomalla kertatulon osasta menevä vero niiden vuosien lukumäärällä, joilta tulon katsotaan kertyneen. Kertatulosta menevä vero, joka on tulontasauksen yhteydessä kuitenkin vähintään 15 prosenttia kertatulosta, pannaan maksettavaksi verovuoden verona. Esimerkkejä tulontasauksen laskemisesta löytyy Verohallinnon sivuilta.

Tulontasauksella ei voida muuttaa edellisvuosien verotusta, vaan tasattavaksi vaadittu tulo on osa sen verovuoden ansiotuloa, jona se on saatu. Toisin sanoen tasattavaksi vaadittavasta kertatulosta maksetaan pienempää veroa, mikäli vaatimus menee läpi. Mikäli tulontasaussäännöksen soveltaminen johtaisi suurempaan kuin alkuperäiseen valtionveroon, sitä ei sovelleta esitetystä tulontasausvaatimuksesta huolimatta.


Lisätietoja:

Verohallinnon ohje Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa.