Ranskalainen päärynä

Julkaistu 15.9.2015

Bazar Kustannus ja Sofi Oksanen kiistelivät kesällä Helsingin käräjäoikeudessa Ranskalainen päärynä -työnimellä kulkeneen teoksen kustannussopimuksesta sekä kahden aikaisemman kirjan julkaisemisesta Pohjoismaissa. Päätöksessään käräjäoikeus velvoitti Oksasen maksamaan Bazarille 35 000 euroa vahingonkorvausta sopimusrikkomuksen johdosta sekä 15 000 euroa oikeudenkäyntikuluja ja velvoitti Bazarin maksamaan Oksaselle 15 459,70 euroa tilittämättä jääneitä rojalteja. Asian käsittely ei ole vielä päättynyt, sillä molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet tyytymättömyyttään tuomioista.

Jutun ytimessä oli kiista siitä, oliko Oksanen korvausvelvollinen Bazarille julkaisematta jääneestä teoksesta. Bazarin mukaan kustannussopimus koski Oksasen seuraavaa teosta. Oksasen mukaan taas teosta, joka kulki työnimellä Ranskalainen päärynä ja joka myös nimenomaan mainittiin kustannussopimuksessa. Sopimuksessa ei sen sijaan ollut mainintaa seuraavasta teoksesta.

Sopimuksen laatimisen aikaan Oksanen kirjoitti myös Puhdistus-näytelmää, mikä oli kustantajan tiedossa. Ranskalaisen päärynän sopimuksesta oli jätetty kokonaan pois kustannussopimuksissa melkein poikkeuksetta asetettu käsikirjoituksen toimitusaika. Oksasen mukaan sopimus oli laadittu ilman käsikirjoituksen luovuttamista koskevaa ehtoa juuri siksi, että samaan aikaan meneillään olevien muiden töiden vuoksi hänen oli vaikea arvioida milloin se valmistuisi. Lisäksi sopimukselle oli asetettu kymmenen vuoden määräaika, mikä on kustannussopimuksissa myös hyvin poikkeuksellista.

Bazarin näkemyksen mukaan kyseessä oli ollut sopimus vaihtokaupasta, jossa Oksasen seuraava romaani oli ehtona sille, että tämän kaksi aiempaa teosta, Stalinin lehmät ja Baby Jane, julkaistaisiin käännettyinä Pohjoismaissa. Oksanen kiisti tienneensä vaihtokaupasta ja käräjäoikeus totesi, ettei kustantaja esittänyt riittävää näyttöä siitä, että sopimuksessa olisi sovittu vaihtokaupasta.

Samaan aikaan Ranskalaista päärynää koskevan sopimusriidan kanssa käräjäoikeus käsitteli erillisenä tapauksena Stalinin lehmien ja Baby Janen pohjoismaisiin käännöksiin liittyvää riitaa. Tapauksessa oli kyse siitä, että Bazar ei ollut tilittänyt tekijänpalkkioita teosten myynnistä. Siitä huolimatta, että Oksanen oli purkanut sopimuksen, oli Bazar jatkanut teosten myyntiä käännöskirjoina.

Kaiken kaikkiaan kyse oli siis monimutkaisesta sopimusriidasta.
 

Hyväksyttävä syy jättää käsikirjoitus toimittamatta

Ranskalaisen päärynän tapauksessa Sofi Oksanen tuomittiin maksamaan korvausta Bazarille, koska hän oli käräjäoikeuden mukaan ylittänyt käsikirjoituksen kohtuullisen toimitusajan. Oikeus arvioi, olisiko tapauksessa ollut käsillä sellaista hyväksyttävää syytä, joka olisi poistanut tekijän tuottamuksen.

Oikeudessa kuultujen todistajien mukaan ei ole lainkaan tavatonta, että jokin kirja jää joskus kokonaan kirjoittamatta. Kustantajilla on tapana suhtautua tällaisissa tilanteissa asiaan ymmärtäväisesti, koska kirjailijalle voi tulla luovuuslukko tai muu hyväksyttävä syy. Yleisesti tiedetään, että samanlaista suurten teosten aloittamista ja kesken jättämistä esiintyy myös säveltäjien ja taidemaalareiden keskuudessa.  Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että mikäli ilman hyväksyttävää syytä tekijä jättää kirjoittamisen kesken ja ryhtyy kirjoittamaan uusia teoksia kustannussopimuksen ollessa voimassa, on kustantajalla oikeus vaatia korvausta.

Oikeuskirjallisuudessa ”on lähdetty siitä, että kustantajalla on oikeus vaatia vahingonkorvausta tekijältä, joka toimittaa käsikirjoituksen viiveellä tai ei lainkaan.”

Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää aina tuottamusta. Oikeuden mukaan toimittamatta jääneen käsikirjoituksen osalta tuottamus voidaan sulkea pois, jos tekijällä on hyväksyttävä syy siihen, ettei kustantaja saa käsikirjoitusta. Oikeuden mukaan esimerkkejä hyväksyttävästä syistä voivat olla tekijän sairastuminen tai luomislukko, mutta Ranskalaisen päärynän tapauksessa ei arvioitu tarkemmin, millainen tuottamuksen poistava luomislukko olisi. Oikeus totesi, että vahingonkorvausta ei voi tuomita, jos tekijä on todella yrittänyt aikaansaada sovitun teoksen, mutta epäonnistunut tässä henkilökohtaisista syistä.

Näyttötaakka hyväksyttävästä syystä on tekijällä. Näytöksi riittää se, että tekijä esittää todennäköisiä syitä sille, että tuottamus voidaan sulkea pois. Oksasen mukaan Viron historia oli tullut hänelle aiheena läheiseksi Puhdistus-näytelmän kirjoittamisen myötä. Tästä syystä hän katsoi, että hänellä oli ollut hyväksyttävä syy jatkaa samaa aihetta käsittelevien teosten kirjoittamista Ranskalaisen päärynän sijaan. Oikeuden mielestä aiheen läheisyys ei kuitenkaan ollut objektiivisesti arvioiden hyväksyttävä syy jättää toisen kirjan kirjoittaminen, joten kustantajalla oli oikeus vaatia vahingonkorvausta.

Käräjäoikeus totesi, että jos tekijä laiminlyö sopimuksensa vain jotta hän voisi vapaaehtoisesti ryhtyä muuhun, puhuu se vahingonkorvausvelvollisuuden puolesta. Asiassa viitatun oikeuskirjallisuuslähteen mukaan olisi kuitenkin tullut arvioida sitä, oliko tekijän esittämä syy hyväksyttävä eli objektiivisesti arvioiden todennäköinen.

Entä jos jonkun aiheen käsittely ei enää yksinkertaisesti maistu kirjailijalle? Voiko tekijä silloin jättää kirjoittamisen kesken? Tekijän sairastuminen voi olla helppoa todeta lääkärin lausunnolla, mutta ulkopuolisen henkilön tai oikeuden on erittäin vaikea saada varmuus siitä, onko tekijä todella yrittänyt aikaansaada sovitun teoksen, mutta epäonnistunut tässä henkilökohtaisista syistä. Keskeneräisten sinfonioiden ja vuosia tekijän kuoleman jälkeen löydettyjen käsikirjoitusten tarinoita tunnetaan useita. Näissä ei välttämättä ole kuitenkaan kyse tuottamuksellisesta teoksen tekemättä jättämisestä. Luovuutta, sen puutetta ja asiaan liittyvää tuottamusta koskeva arviointi voikin olla oikeudelle ylipäätään liian vaikea tehtävä.
 

Kohtuullinen aika käsikirjoituksen toimittamiselle

Tekijänoikeuslaki ei sisällä säännöstä käsikirjoituksen toimittamisen kohtuullisesta ajasta, mutta oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että käsikirjoitus on luovutettava kohtuullisessa ajassa, ellei kustannussopimuksella ole muuta sovittu. Oksasen tapauksessa käräjäoikeus piti näytettynä, että käsikirjoituksen luovutusajankohta oli jäänyt tarkoituksella sopimuksesta pois.

Miten kohtuullinen aika sitten määritellään? Alalla ei ole vallitsevia yleisiä käytäntöjä. Oksasen tapauksessa tuli käräjäoikeuden mukaan kiinnittää huomiota sopimuksen kymmenen vuoden määräaikaan sekä siihen, miten paljon aikaa tekijä yleensä oli tarvinnut teostensa kirjoittamiseen. Oksanen ei ollut toimittanut käsikirjoitusta sopimuksen voimassaoloaikana, joka päättyi käsittelyn jälkeen, ja näin ollen kustantaja ei voinut hyödyntää sopimuksen kohteena ollutta oikeutta. Oikeuden mukaan kanne myöskään ollut ennenaikainen sopimuksen voimassaollessa, koska kustantajalla olisi joka tapauksessa ollut viivästyneen toimittamisen johdosta sama oikeus vaatia vahingonkorvausta.

Vaikka tekijänoikeuslaki ei määrittelekään kohtuullista aikaa käsikirjoituksen toimittamiselle, on sen kustantamiselle kuitenkin määritelty kohtuullinen aika. Kustantajan on julkaistava teos kahden vuoden kuluessa käsikirjoituksen toimittamisesta. Olisi reilua, jos tekijänoikeuslaki olisi tasapainoinen kohtuullisen toimitusajan määrittelyssä, mutta toisaalta asiaa ei tarvitse edes arvioida, jos hyväksyttävä syy käsikirjoituksen toimittamisen viivästymiselle on käsillä. Ranskalaisen päärynän tapauksessa hyväksyttävä syyn pohdinta kuitenkin sivuutettiin ehkä turhankin kepeästi.
 

Vahingonkorvauksen suuruus

Bazar oli kanteessaan vaatinut positiivisen sopimusedun mukaista vahingonkorvausta 785 250 euroa tai toissijaisesti negatiivisen sopimusedun mukaista vahingonkorvausta 4 000 euroa. Käräjäoikeus otti lähtökohdaksi positiivisen sopimusedun mukaisen korvauksen.

Arvioidessaan vahingonkorvauksen suuruutta oikeus katsoi, ettei kustantajan kanta koskien Ranskalaisen päärynän mahdollisia myyntilukuja perustunut mihinkään konkreettiseen. Oikeus totesi, ettei vahingonkorvauksen määrää voitu perustaa Puhdistuksen myyntilukuihin, ja että kustantajalle aiheutuneen vahingon määrää oli arvioitava Oksasen kahden ensimmäisen romaanin myyntilukujen perusteella. Stalinin lehmien ja Baby Janen myyntiluvut olivat kuitenkin nousseet merkittävästi Puhdistuksen julkaisemisen jälkeen. Siitä huolimatta, että Puhdistuksen vaikutus jätettiin huomiotta, oikeus päätyi korvaussummaan 35 000 euroa.

Stalinin lehmiä oli myyty vuosina 2003–2007 kovakantisena yhteensä 4 287 kappaletta ja vuosina 2008–2013, Puhdistus-romaanin ilmestymisen jälkeen, yhteensä 4 478 kappaletta. Taskukirjana Stalinin lehmiä myytiin vuosina 2009 ja 2010 yhteensä ainakin 32 000 kappaletta Puhdistuksen imussa.

Baby Janea oli myyty vuosina 2005–2007 3 646 kappaletta ja 2008–2013 4 694 kappaletta. Vuonna 2007 eli Puhdistusta edeltäneenä vuonna Stalinin lehmiä oli myyty vain 98 kappaletta ja Baby Janea vain 118 kappaletta.

Vuoteen 2008 mennessä Oksasen ensimmäinen kirja oli myynyt paremmin kuin toinen. Jos Ranskalainen päärynä olisi ilmestynyt Oksasen kolmantena teoksena, voisi olettaa saman trendin jatkuessa, että sitä olisi ilman tehokasta markkinointia myynyt vielä Baby Janeakin vähemmän.

Todistajien esittämien lausuntojen mukaan kustantajalle kertyy voittoa keskimäärin 3,9 euroa taskukirjasta ja 7–8 euroa kovakantisesta kirjasta. Todistajat eivät kuitenkaan yksilöineet, mitä kustannuseriä ilmoitetusta voitto-osasta oli vähennetty. Asiaa ei siis voi pitää tältä osin selvänä, vaan esitetyt luvut ovat todistajien arvioita. Oikeus totesi, että yhtälailla oli jäänyt epäselväksi se, oliko todistajien esittämien voittomarginaalien osalta tarkoitettu keskimääräistä voittoa Suomessa vai kaikissa Pohjoismaissa ja koskiko kyseinen arvio käännöskirjallisuutta vai suomen kielellä kirjoitettua kirjallisuutta. Näin ollen vahingonkorvaussumman arviointi oli perusteiltaan hyvin epäselvä.

Olisikin toivottava, että jos vahingonkorvausta arvioidaan hovioikeudessa, voittomarginaalien osalta asian käsittelyssä panostettaisiin kustantamisen kulurakenteen läpinäkyvyyteen. Asia voitaisiin tarvittaessa käsitellä salassa siltä osin kun kustantajan liikesalaisuus on vaarassa.
 

Tekijänpalkkion tilittämättä jättäminen ja sopimuksen purkaminen

Kahden aiemman teoksen osalta käräjäoikeudessa arvioitiin myös kustantajan ja kirjailijan välisen suhteen luottamuksellisuutta. Tässä tapauksessa Bazar tuomittiin maksamaan korvausta Oksaselle. Oksasen mukaan hänen ja kustantajan välinen luottamuksellinen suhde oli vaarantunut, kun tekijänpalkkioiden tilityksiä ei ollut toimitettu virheettä senkään jälkeen kun Oksanen oli kertaalleen vaatinut tilitysten oikaisua.

Sopimusrikkomus oikeuttaa sopimuksen purkamiseen, jos sillä on olennainen merkitys velkojalle ja velallisen on pitänyt tämä käsittää. Käräjäoikeus katsoi, että tekijä voidaan kustannussopimustilanteessa rinnastaa velkojaan ja tekijänpalkkioiden virheellisellä maksamisella on tekijän kannalta olennainen merkitys. Lisäksi oikeus katsoi, että tällainen virhe on omiaan heikentämään osapuolten välistä luottamusta. Kustantajan oli täytynyt tämä käsittää, joten Oksasella oli oikeus purkaa sopimus. Oikeus ei siis tyytynyt toteamaan, että tekijänpalkkioiden tilittämättä jättäminen on olennainen sopimusrikkomus, vaan että sen vuoksi tekijän ja kustantajan välinen luottamuksellinen suhde oli vaarantunut.

Ratkaisu muistuttaa näin siitä tärkeästä seikasta, että tekijän on mahdollista purkaa sopimus, jos tekijänpalkkioita ei tilitetä asianmukaisesti. Poikkeuksellisuudestaan huolimatta Oksasen ja Bazarin oikeidenkäynti on hyvä esimerkki siitä, että mahdollisimman selkeät sopimukset ovat molempien osapuolten yhteinen etu. Kannattaa siis olla jatkossakin yhteydessä yhdistyksen juristeihin kaikissa sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Molemmista käräjäoikeuden ratkaisuista ilmoitettiin tyytymättömyyttä ja valitusaikaa on Ranskalaista päärynää koskevan asian osalta jatkettu useampaan otteeseen. Odotamme mielenkiinnolla käsittelyä hovioikeudessa, missä toivottavasti epäselviin kohtiin tuomiossa voidaan puuttua, hyväksyttävä syy ja kohtuullinen aika käsikirjoituksen toimittamiseen voivat saada täsmällisemmän merkityksen.

Anna Kallio
yhdistyksen lakimies