Warelius-palkinto

Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Kirjoja ja paperikukkia.

Warelius

Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Warelius-palkinto on nimetty Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Häntä pidetään ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat mm. Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) sekä Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Palkinto on jaettu vuodesta 1985 alkaen, se on suuruudeltaan 12 000 euroa ja se rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Martti Häikiö, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Tapio Markkanen, Anne-Maria Mikkola, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Heikki Ylikangas.

Katso täältä aiemmat palkitut

Vuoden 2024 Warelius-palkinnot Satu Arjanteelle ja Pekka Hakolle

Oppikirjailija Satu Arjanne ja tietokirjailija Pekka Hako saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot lauantaina 16.11.2024.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät vuoden 2024 Warelius-palkinnot jaettiin Satu Arjanteelle ja Pekka Hakolle ennen Suomen tietokirjailijoiden syyskokousta 16.11.2024 Kulttuurikasarmilla Helsingissä. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

12 000 euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Kati Solastie.

Kuvassa Warelius-palkinnon vuonna 2024 saaneet Pekka Hako ja Satu Arjanne kukat ja kunniakirjat käsissään.
Satu Arjanne (s. 1959) on tamperelainen oppikirjailija ja eläkkeellä oleva erityisopettaja. Arjanne on tehnyt oppimateriaaleja mm. ympäristöopin, biologian ja maantiedon ja fysiikan ja kemian oppiaineista. Pekka Hako (s. 1957) on helsinkiläinen tietokirjailija ja dokumentaristi, joka on toiminut mm. opettajana ja toimittajana. Hako on kirjoittanut muusikkoelämäkertoja ja musiikkiaiheisia teoksia.

Palkintoperustelut

SATU ARJANNE

Satu Arjanne on pitkän linjan oppikirjailija, luokanopettaja ja erityisopettaja. Arjanteella on laajasti osaamista oppimisen erilaisista tukimuodoista ja kyky lähestyä opetettavia asioita monesta eri näkökulmasta, jotta oppijat innostuisivat opetettavasta asiasta ja esimerkiksi luonnon tutkimisesta.

Satu Arjanne on tehnyt alakoulun eri luokille oppimateriaaleja neljällä vuosikymmenellä. Laajasti käytössä ovat olleet Koulun ympäristötieto, Koulun fysiikka ja kemia sekä Koulun biologia ja maantieto (Otava). Sarjat täydentyivät e-kirjoilla, joissa oli helpotetut ja lyhennetyt tekstit. Myöhemmin tuli Tutkimusmatka, ympäristöoppi -sarja (Otava). Voidakseen auttaa yhä kasvavaa tuen tarpeessa olevien oppilaiden joukkoa Arjanne sai idean erityistä tukea tarjoavasta oppimateriaalista. Syntyi vuosiluokkiin sitomaton Tsemppi-sarja (Otava), joka on laajentunut useisiin eri oppiaineisiin ja saanut monia kirjoittajia Arjanteen lisäksi.

Opetussuunnitelmasta toiseen, sähköisten materiaalien kehittyessä, lakien ja maailman muuttuessa on aina oltava valmis oppimaan uutta ja uudistumaan. Tämä ei onnistu ilman sitoutumista ja kovaa työmoraalia. Satu Arjanne on hyvä esimerkki oppikirjailijasta, joka haluaa ja jaksaa puurtaa ja on valmis kehittämään itseään jatkuvasti. Arjanne myös jaksaa aina muistuttaa, että laadukkaalla oppimateriaalilla on suuri merkitys kaikille oppijoille.

PEKKA HAKO

Filosofian lisensiaatti ja kasvatustieteen maisteri Pekka Hako on musiikkielämämme vahva vaikuttaja. Hän on toiminut mm. opettajana, arvostelijana, toimittajana, käsikirjoittajana, tuottajana ja ohjaajana. Hän on edistänyt suomalaisen musiikin vientiä maailmalle ja aktiivisesti vaikuttanut uusien sävellysten tilaamiseen. Suomalainen kulttuuriväki tuntee Pekka Hakon kuitenkin ennen muuta tuotteliaana tietokirjailijana.

Kolmen vuosikymmenen aikana Hakon henkilökuvien kohteina ovat olleet mm. oopperalaulajat Martti Talvela, Esa Ruuttunen ja Jorma Hynninen sekä säveltäjät Joonas Kokkonen, Einojuhani Rautavaara ja Kaija Saariaho. Kapellimestari Hannu Linnun työstä Hako teki tietokirjan Linnunradalla vuonna 2021 (Bazar) ja avasi siinä laajasti sitä maailmaa, mistä kapellimestarin taide syntyy. Elämäkertojen lisäksi Hako on kirjoittanut konservatorioiden vaiheista ja yleisemminkin suomalaisesta kulttuurielämästä. Viimeisimmässä kirjassaan hän on perehtynyt Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun taidekokoelmaan.

Hako kunnioittaa niitä ihmisiä, joista hän kirjoittaa, ja saavuttaa siksi näiden luottamuksen. Läsnäolon tunne on vahva, kun kirjoittaja vie lukijan vaikkapa säveltäjän lapsuudenkotiin tai kuulostelemaan konserttisalin akustiikkaa. Hako taustoittaa paitsi musiikkiin liittyviä asioita myös koko sitä ympäristöä, jossa kulloinkin liikutaan. Hakon jokainen teos tarjoaa uutta ymmärrystä ja ohjaa arvostamaan taidetta ja kulttuuria. Erityisen kiitoksen ansaitsee kirjoittajan käyttämä suomen kieli. Pekka Hakon tekstit rinnastuvat musiikkiin: hänen instrumenttejaan ovat sanat kaikissa sävyissään, rytmiä ja tyyliä unohtamatta.