Warelius-palkinto

Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Warelius-palkinto on nimetty Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Häntä pidetään ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat mm. Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) sekä Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Palkinto on jaettu vuodesta 1985 alkaen, se on suuruudeltaan 12 000 euroa ja se rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Martti Häikiö, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Tapio Markkanen, Anne-Maria Mikkola, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Heikki Ylikangas.


Vuoden 2020 Warelius-palkinnot Vivi-Ann Sjögrenille ja Esko Valtaojalle

Kirjailija Vivi-Ann Sjögren sekä tähtitieteen professori Esko Valtaoja saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot Vanhan kirjallisuuden päivillä Youtubessa perjantaina 26.6.2020.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Warelius-palkinnot jaettiin osana Vanhan kirjallisuuden päivien Youtube-ohjelmaa perjantaina 26. kesäkuuta 2020 Vivi-Ann Sjögrenille ja Esko Valtaojalle. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään tänä vuonna Youtubessa, ja ohjelman voi katsoa myös jälkikäteen tapahtuman Youtube-kanavalla. Youtubessa kuullaan myös palkittavien kiitossanat. Palkintojenjako alkaa kohdasta 5.41.

Kahdentoistatuhannen euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon jakoi Vanhan kirjallisuuden päivien Youtube-ohjelmassa Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Hannele Cantell.

Vivi-Ann Sjögren (s. 1938) on kirjailija ja näyttelijä, joka on kirjoittanut matka- ja ruokakirjoja, oppikirjoja ja ruoka-aiheisia juttuja mm. Helsingin Sanomiin.

Esko Valtaoja (s. 1951) on avaruustähtitieteen emeritusprofessori, joka on kirjoittanut yleistajuisia tietokirjoja luonnontieteen ja filosofian alalta.

Palkintoperustelut

Vivi-Ann Sjögren

Kirjailija, toimittaja ja näyttelijä Vivi-Ann Sjögren de Serrano (s. 1938 Espoossa) on monipuolinen tietokirjailija, jonka tekstit ovat ilahduttaneet lukijoita useiden vuosikymmenien ajan. Sjögren on tunnettu erityisesti ruokakir-joistaan sekä -kolumneistaan, joita julkaistiin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuosien ajan.

Sjögrenin näkemys ruuasta on vahvasti yhteydessä vieraisiin kulttuureihin, ja hänen kirjansa esittelevät reseptien lisäksi kohtaamisia ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Vivi-Ann Sjögrenin toinen kotimaa on Espanja, ja hän kuuluu suomalaisen tietokirjallisuuden suuriin matkailijoihin. Useat hänen kirjoistaan häilyvät matkakirjallisuuden, muistelman ja keittokirjan välimaastossa. Ne kuvaavat intohimoisia, aistikylläisiä makuelämyksiä yhdistettyinä esittelyihin toisista kulttuureista ja traditioista, usein runoudella kuorrutettuna. Sjögrenin luetuimpia kirjoja ovat muun muassa Kocken, turisten, persikorna (Schildt 1994, suom. Mustaa kahvia, keksinmuruja 1998), Andalusiens grova salt (Schildt 1996, suom. Andalusian karkea suola 2000), Morgon och afton i Sahara (Schildt 1999, suom. Saharan aamut ja illat 2002) ja Vivi-Anns kök (Schildt 2007, suom. Vivi-Annin keittiössä 2007).

Sjögrenin tuotanto käsittää paljon muutakin kuin keittokirjoja ja matkakuvauksia. Hän on kirjoittanut koko joukon espanjan oppikirjoja ja ollut mukana työryhmässä laatimassa ruotsin oppikirjoja. Lisäksi hän on julkaissut myös omaelämäkerrallisen kirjasarjan työläiskasvatuksestaan, suvun odotuksista irtaantumisesta ja kaipuusta ulos maailmaan.

Vivi-Ann Sjögren on monipuolinen tietokirjailija, joka yhdistelee rohkeasti erilaisia kirjallisia lajityyppejä. Hänen teoksensa tuovat aistivoimaisen ja kansainvälisen lisän suomalaiseen kirjalliseen kulttuuriin.

 

Esko Valtaoja

Filosofian tohtori Esko Valtaoja (s. 1951 Kemissä) on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori emeritus. Esko Valtaoja on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja erityisesti luonnontieteen eri aiheista.

Ensimmäisessä omaa tieteenalaansa popularisoivassa kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa (Ursa 2001) Valtaoja pohti elämän synnyn ja kehittymisen mahdollisuuksia oman planeettamme ulkopuolella. Toisessa kirjassaan Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen (Ursa 2004) hän koetti selvittää, millaisia mahdollisia tulevaisuuksia ihmiskunnalla ja maapallolla voisi olla. Trilogian täydensi maailman ihmeistä kertova Ihmeitä: kävelyretkiä kaikkeuteen (Ursa 2007). Vuonna 2012 julkaistiin hänen suosittu teoksensa, Kaiken käsikirja: Mitä jokaisen tulisi tietää? (Ursa).

Valtaojan ala avaruusfysiikka on kovaa luonnontiedettä. Siinä tutkitaan perimmäisiä kysymyksiä, joihin tieteelläkään ei ole lopullisia vastauksia. Valtaojan tietokirjojen erityinen ansio on niiden sujuvasanaisuus: hän osaa kirjoittaa niin, että lukija ymmärtää lukemansa ja voi samalla innostua aiheista. Valtaoja on ennakkoluulottomasti laajentanut aihepiirejään myös filosofisiin teemoihin. Tampereen entisen piispan Juha Pihkalan kanssa Valtaoja on julkaissut kaksi keskustelukirjaa, Nurkkaan ajettu Jumala? (Kirjapaja 2004) ja Tiedän uskovani, uskon tietäväni (Minerva 2010), joissa liikutaan tiedon ja uskon rajapinnalla.

Esko Valtaoja on tehnyt merkittävän elämäntyön tuodessaan tieteen kysymyksiä suuren yleisön saataville kirjoissaan ja myös televisio-ohjelmissa. Valtaoja on mukaansatempaava kirjoittaja ja selkeäsanainen puhuja, joka on aina myös itse aidosti innostunut aiheestaan.


Kaikki Warelius-palkitut