Tietokirjailijapalkinto

Tietokirjailijapalkinto myönnetään vuosittain usealle tietokirjailijalle tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa ja ne rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Tietokirjailijapalkintoja on jaettu vuodesta 2001. Sitä ennen, vuodesta 1985 lähtien, ne jaettiin nimellä Tunnustuspalkinto.

Aiemmin Tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet muun muassa Pekka Gronow, Maarit Huovinen, Karo Hämäläinen, Liisa Keltikangas-Järvinen, Teemu Keskisarja, Anna Kortelainen, Lasse J. Laine, Mirkka Lappalainen, Veli-Pekka Lehtola, Panu Rajala, Jari Sinkkonen ja Helena Telkänranta.


Vuoden 2019 Tietokirjailijapalkinnot saivat Svenolof Karlsson, Sari Näre, Timo Räbinä, Jukka Tarkka ja Katariina Vuori

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 26.10.2019. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen ja varapuheenjohtaja Tuula Uusi-Hallila.

Svenolof Karlsson (s. 1953) on journalisti, viestintäkonsultti ja virkamies, joka asuu tällä hetkellä Ruotsissa Nynäshamnissa. Sari Näre (s. 1959) on Helsingissä asuva sosiologian dosentti ja tutkija, joka on kirjoittanut viimeisimmät kirjansa Raaseporissa Fiskarsissa. Timo Räbinä (s. 1963) on oikeusneuvos ja vero-oikeuden dosentti, joka asuu Hyvinkäällä. Jukka Tarkka (s. 1942) on historioitsija ja kolumnisti, ja hän asuu Helsingissä. Katariina Vuori (1971) on kirjailija, taidepedagogi ja kirjallisuusterapiaohjaaja, joka asuu Oulussa.

Vuodesta 2001 saakka myönnetyn Tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Pekka Gronow, Seppo Hentilä, Maarit Huovinen, Karo Hämäläinen, Liisa Keltikangas-Järvinen, Teemu Keskisarja, Anna Kortelainen, Lasse J. Laine, Mirkka Lappalainen, Veli-Pekka Lehtola, Panu Rajala, Jari Sinkkonen ja Helena Telkänranta.

Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

 

Palkintoperustelut

Svenolof Karlsson

Svenolof Karlsson (s. 1953) on taustaltaan journalisti, viestintäkonsultti ja virkamies, joka on toiminut muun muassa Pohjoismaiden neuvoston julkaisupäällikkönä. Hän on syntynyt Suomessa ja asunut sekä Ruotsissa että Suomessa. Karlsson on kirjoittanut ja toimittanut noin 50 kirjaa pääasiassa elinkeinoelämän historiasta, johtamisesta, teknologian kehityksestä sekä vuorikiipeily- ja meriseikkailuista.

Karlsson on tarttunut isoihin ja ajan hermolla oleviin aiheisiin. Esimerkiksi hänen teoksensa Pionjärerna (2011) kertoo Telian ja Soneran rooleista matkapuhelinalan kehityksessä, ja Att förändra världen (2009) kertoo, miksi Ericsson ja Nokia nousivat voittajiksi televiestinnän kehityksessä. Kaksi hänen kirjoistaan kuvailee poliitikkoa ja talouselämän vaikuttajaa Christoffer Taxellia. Karlsson on kirjoittanut myös mm. Aktia-pankista ja kotiseudustaan Pohjanmaasta. Karlssonin useimmat kirjat ovat ilmestyneet ruotsiksi, 17 suomeksi ja jotkut myös englanniksi.

Svenolof Karlsson on pätevä tilauskirjojen tekijä, jonka ammattitaitoon tietokirjojen tilaajat voivat luottaa. Hän tuntee kirjan tekemisen kaikki vaiheet, mikä osaltaan takaa, että laadukasta jälkeä syntyy.

Sari Näre

Sari Näre (s. 1959) on valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti. Hän on toiminut tutkijana, tietokirjailijana, kriitikkona, kaupunginvaltuutettuna ja Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajana. Hänen tutkimusaiheitaan ovat mm. sukupuoli-, väkivalta- ja mediakulttuuri, tyttö- ja poikakulttuuri sekä sota-ajan lapsuus, nuoruus, toisinajattelijat ja tunneperintö.

Näre on tuonut tärkeän lisänsä nuoruuden ja esimerkiksi tyttökulttuurin tutkimukseen. Jo Näreen ensimmäisessä teoksessa Tyttöjen ja poikien sankarikäsityksiä (Kansalaiskasvatuksen keskus 1992) keskiössä oli nuoret. Sukupuolikulttuuria Näre on tutkinut mm. väitöskirjassaan Etnopsykoanalyyttisia näkökulmia sukupuolikulttuuriin (Yliopistopaino 1995) ja teoksessaan Styylaten ja pettäen. Luottamuksen ongelma ja postindividualismi nuorten sukupuolikulttuurissa (Yliopistopaino 2005). Sotahistorian saralla Näre on tuonut rohkeasti esille katveeseen jääneitä teemoja. Sotahistoriaa Näre on käsitellyt mm. uusimmissa teoksissaan Sota ja seksi. Rintamamiesten seksuaalikerrontaa talvi- ja jatkosodan ajalta (Tammi 2016) ja Helsinki veressä – naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa (Tammi 2018).

Sari Näre on tuonut kirjoillaan ja lukuisilla artikkeleillaan näkyväksi hiljaisten historiaa ja antanut äänen myös lapsille ja nuorille. Hän on taitava kirjoittaja, joka on teoksillaan myös rikkonut rohkeasti kansallisia myyttejä ja tuonut tärkeällä tavalla esille vaiettuja, jopa tabuna pidettyjä asioita ja ilmiöitä.

Timo Räbinä

Oikeusneuvos ja vero-oikeuden dosentti (KTT, OTL, VTM) Timo Räbinä (s. 1963) on ollut korkeimman hallinto-oikeuden jäsen vuodesta 2017 alkaen. Aiemmin hän on toiminut verohallinnossa monissa eri tehtävissä. Lisäksi hänellä on useita akateemisia saavutuksia: väittelyn jälkeen hän tullut nimitetyksi dosentiksi kolmessa eri yliopistossa.

Timo Räbinä on kirjoittanut verotuksesta laajasti sekä tieteellisellä tasolla että hyvin havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Hän on kirjoittanut esimerkiksi henkilöverotuksesta, verotusmenettelystä, luovutusvoitoista ja perintöverotuksesta. Hän kirjoittaa ymmärrettävästi, ja hänen teoksillaan on merkitystä ja apua myös tavalliselle veronmaksajalle. Räbinän väitöskirja Vastikkeeton saanto ja luovutusvoiton verotus (2001) käsittelee erityisesti luovutusvoiton verotusta. Teos loi perustan hänen myöhemmille kirjoilleen, jotka sisältävät enemmän sovellettua verotietoa.

Timo Räbinä on osoittanut alan osaamista, aktiivisuutta ja yhteistyökykyä, mikä on johtanut tietämyksen lisääntymiseen alalla, jossa oikeussuojan tarve ja tasavertaisen kohtelun vaatimus ovat hyvin korostuneet. Hänen tuotantonsa ja toimintansa avulla verokansalaisen on mahdollista päästä selville paitsi tulojensa myös omistamansa kiinteistön, asunto-osakkeen tai muun perhevarallisuuden verokohtelusta elämän eri käänteissä.

Jukka Tarkka

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka (s. 1942) on tunnetuimpia suomalaisia poliittisen historian tutkijoita. Tarkka on Suomen ulkopolitiikan parhaita asiantuntijoita. Hän on myös teräväkynäinen kriitikko ja kolumnisti.

Tarkan väitöskirja 13. artikla. Suomen sotasyyllisyyskysymys ja liittoutuneiden sotarikospolitiikka vuosina 1944–1956 (WSOY) ilmestyi vuonna 1977. Hänen pääteoksiaan ovat Ei Stalin eikä Hitler (Otava 1987), Suomen kylmän sodan ajasta kertova Karhun kainalossa 1947–1990 (Otava 2012) ja Suomen turvallisuuskulttuuria vuosina 1990–2012 arvioiva Venäjän vieressä (Otava 2015).

Hän on kirjoittanut myös, yhdessä Allan Tiitan kanssa, suurteokset Suomen itsenäisyyden 70- ja 80-vuotisjuhliin (Otava 1987 ja 1997). Nämä kansakunnan elämästä kertovat teokset, kumpikin nimeltään Itsenäinen Suomi, saavuttivat laajan lukijakunnan. Elämäkerrat Jukka Tarkka on kirjoittanut Päiviö Hetemäestä, L.A. Puntilasta ja Max Jakobsonista.

Jukka Tarkka on historian popularisoija ja sujuvasanainen kirjoittaja, jonka teoksiin tarttuvat myös muut kuin historiatutkimuksen ammattilaiset. Tällä hän on tehnyt monia palveluksia historiantuntemuksellemme.

Katariina Vuori

Katariina Vuori (s. 1971) on koulutukseltaan arkeologi ja fysioterapeutti. Hän on työskennellyt mm. Singaporessa suurlähetystössä ja Yhdysvaltain ilmavoimien tukikohdassa, ja toiminut myös journalistina ympäri maailmaa ja sanataideohjaajana.

Katariina Vuoren pääteoksena voidaan pitää tuberkuloosista kertovaa teosta Joulumerkkikodin lapset (Like 2016), joka kertoo sairailta äideiltä heti synnytyksen jälkeen huostaanotetuista lapsista. Teoksen nimi viittaa siihen, kun sijaiskotien perustamiseen kerättiin varoja myymällä joulumerkkejä, joita tunnetut suomalaiset taiteilijat olivat suunnitelleet. Vuoren menestynein teos on ensin omakustanteena, sitten kaupallisen kustantajan toimesta julkaistu Saunakeittokirja – Ruokaa ja tunnelmia kiukaan lämmössä (Tammi 2014). Se on julkaistu myös Saksassa ja Unkarissa. Vuori on julkaissut myös muita ruokakirjoja, kuten nokkosruokien keittokirjan, ruokakirjan lapsille ja yhdessä Sami Tallgrenin kanssa kasviskeittokirjan Villiä vegeä (Readme.fi 2015). Hänen tuotantoonsa kuuluu myös henkilöhistoriallisia teoksia, kuten Erään tapon tarina (Like 2018), joka on traaginen kuvaus perheväkivallasta ja sen seurauksista.

Katariina Vuori on luonut hämmästyttävän monipuolisen uran tietokirjailijana, jonka tuotanto vaihtelee ajankohtaisista ja idearikkaista keittokirjoista koskettaviin henkilöhistorioihin.

Katso kaikki palkitut.