Teoksen uudistamisesta sopiminen

Julkaistu 12.5.2016. Tekstiä tarkennettu 13.5.2016.

Aina aika ajoin yhdistyksen lakimiehiltä kysytään neuvoja tietokirjojen ja oppimateriaalien uudistamistyöstä sopimisesta. Tänä vuonna käyttöön otettavan uuden opetussuunnitelman (OPS 2016) myötä asia on ajankohtainen etenkin monelle oppimateriaalin tekijälle.

Sopivia ajankohtia uudistaa teosta ovat esimerkiksi uuden painoksen julkaiseminen, kirjan sisältöön liittyvät muuttuneet tiedot tai vaikkapa tarve muuttaa materiaali sähköiseen muotoon.

Tavallisesti tekijän intressissä on ennen kaikkea varmistaa, että hänellä on oikeus tehdä tarvittaessa teokseensa sisällöllisiä muutoksia. Kustannussopimussuhteessa ongelmaksi voi kirjailijan kannalta kuitenkin muodostua tilanne, jossa teosta on päivitettävä, mutta sen vaatima työmäärä on hyvin suuri.

Lisäksi jos tekijöitä on useita, voi heidän keskuudessaan joskus syntyä epäselvyyksiä siitä, miten uudistamistyö jakautuu tekijöiden kesken. Tällaisten tilanteiden varalta onkin hyvä laatia selvät pelisäännöt etukäteen kustannussopimuksessa tai sen liitteeksi tulevassa omassa sopimuksessaan.
 

Monenlaista uudistamista

On hyvä tiedostaa, että uudistamista on olemassa monenlaista. Tästä syystä yleispätevien ohjeiden antaminen uudistamisesta sopimiseen on myös hankalaa. Tilanteesta riippuen tarvittavat muutokset voivat tekstin osalta olla yksittäisiä kirjoitus- tai asiavirheitä tai faktojen päivitystä.

Tällaisen uudistamisen tekeminen on luonnollisesti kirjailijan kannalta helppoa ja mielekästä. Usein suppeammat korjaukset hoituvat jopa ilman kirjailijaa, varsinkin jos puhutaan kirjoitusvirheistä. Laajempi uudistaminen, kuten uuden tekstin, tehtävien tai vastaavien luominen on kuitenkin aina kirjailijan työtä.

Teoksen uudistaminen synnyttää aina kuluja niin kirjailijalle kuin kustantajallekin. Kustannusten määrä riippuu paljolti siitä, miten laaja-alaisia muutoksia kirjaan on tehtävä. Jos puhutaan esimerkiksi oppikirjasarjan päivittämisestä uuden opetussuunnitelman mukaiseksi, saattaa työmäärä olla kirjailijalle hyvinkin suuri.

Mutta miten uudistamistyöstä sitten kannattaa sopia? Tärkeää on ottaa huomioon ainakin, kuka on velvollinen tekemään uudistustyön, ja voiko kustantaja teettää jossain tilanteessa uudistustyön muulla kuin tekijällä.
 

Uudistustyön suorittajat

Teoksen uudistamistyöhön ei voi oikeudellisesti katsoen ryhtyä kuka tahansa – ei edes, vaikka sopimuksella tekijänoikeus olisi kokonaisuudessaan siirtynyt esimerkiksi kustantajalle. Tämä johtuu tekijänoikeuslain 28 §:stä. Pykälän nojalla vain teoksen tekijällä on oikeus muuttaa teosta, jollei muusta ole nimenomaisesti sovittu.

Koska teoksen sisällöllisessä uudistamistyössä on useimmiten kyse lain tarkoittamasta teoksen muuttamisesta, tekijän suostumus tarvitaan, vaikka tekijänoikeudet olisivat kustantajalla yksin.

Tekijänoikeuslain tarkoittamasta muuttamisesta on erotettava kuitenkin niin kutsuttu tavanomainen kustannustoimitustyö, mistä kirja-alan vakiintuneiden käytäntöjen nojalla kustantaja vastaa.

Tällaista työtä on esimerkiksi kirjoitusvirheiden korjaaminen, tekstin stilisoiminen, taiton korjaaminen, kirjasinlajin muuttaminen ja muu sellainen vähäinen muokkaaminen, jonka ei katsota olevan itsenäistä luovaa kirjoitustyötä.

Muun kuin tavanomaisen kustannustoimitustyön osalta useimmissa tapauksissa teoksen tekijät ovat luontevin vaihtoehto sen uudistajiksi. Kuitenkin joskus, kokemukseni mukaan lähinnä oppikirjapuolella, tekijät eivät esimerkiksi kiireisen elämänvaiheen vuoksi ole halukkaita ryhtymään päivitystyöhön.

Tämän varalta kustannussopimukseen voidaankin kirjata esimerkiksi seuraavanlainen teksti: ”Tekijän erillisellä suostumuksella kustantaja saa teettää uudistustyön kolmannella osapuolella. Tekijälle on tällöin varattava oikeus tarkistaa muutokset ja esittää niistä huomautuksensa kustantajalle ennen uudistetun laitoksen julkaisemista.”

Ehdotuksen viimeinen lause selkeyttää ja turvaa myös tekijälle kuuluvan niin kutsutun respektioikeuden toteutumista. Respektioikeudella tarkoitetaan, että teosta ei saa muuttaa siten, että se loukkaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa.

Uudistamistyö tarkoittaa myös sitä, että teos tulee uudelleen julkaistuksi ja uudelleen myyntiin. Tämä on kannustavaa myös tekijän näkökulmasta, varsinkin jos vanhentunut teos ei ole ollut enää aktiivisessa myynnissä.

Mallilauseke kustannussopimuksessa voisi olla suositustemme mukaan yksinkertaisesti: ”Teoksen uudistamisesta sovitaan erikseen.” Lauseke jättää myös mahdollisuuden kolmannen osapuolen käyttämiseen uudistustyössä, mikäli asiasta näin sovitaan.
 

Muista selkeä sopiminen myös uudistamisessa

Kuten todettua, uudistamistyö on tapauskohtaista ja eri uudistamistilanteet saattavat olla hyvinkin erilaisia. Näin ollen yleispäteviä ohjeita on asiasta vaikea antaa. Yhdistyksen lakimiehiin kannattaakin olla yhteydessä, jos edessäsi on uudistusprosessi, josta ei ole sovittu selvästi.

Tilanteessa, jossa tekijä haluaisi uudistaa teoksensa mutta kustantaja ei ole siihen halukas, on lähtökohtana se, mitä kustannussopimuksessa on sovittu teoksen oikeuksien palautumisesta. Myös tästä näkökulmasta kustannussopimuksessa olisi hyvä olla vähintään edellä mainittu lauseke ”Teoksen uudistamisesta sovitaan erikseen.”

Jussi Ilvonen
Yhdistyksen lakimies