40 faktaa tietokirjallisuudesta

kuva

Suomen tietokirjailijat täyttää 40 vuotta vuonna 2023. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys esittelee 40 faktaa tietokirjallisuudesta. Faktat julkaistaan vuoden aikana yhdistyksen somekanavissa ja verkkosivuilla. 

40 faktaa tietokirjallisuudesta 

  1. Fakta 1: Ensimmäinen suomenkielinen tietokirja oli Mikael Agricolan Abckiria.
  2. Fakta 2: Vuoden 2021 lainatuin tietokirja oli Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran teos Tutki ja kirjoita. Teos oli samalla koko Suomen kaikkein lainatuin kirja. 
  3. Fakta 3: Tietokirjailijan mediaanitulo on vuodessa 1 111 euroa.
  4. Fakta 4: Ensimmäinen suomalainen tietokirjan julkaissut nainen oli Maria Furuhjelm (o.s. Gripenberg).
  5. Fakta 5: Suomen nuorin tietokirjailija on Eemeli Könönen, 8 vuotta.
  6. Fakta 6: Vuoden 2022 Tietopöllö-palkinnon sai Jukka Laajarinne.
  7. Fakta 7: Suomen kirjakieli syntyi noin 500 vuotta sitten.
  8. Fakta 8: Vuonna 2022 ilmestyi 127 kotimaisten lasten ja nuorten tietokirjaa.
  9. Fakta 9: Vuonna 2021 julkaistujen kotimaisten tietokirjojen yleisin kategoria on henkilöhistoria, luokka 929
  10. Fakta 10: Suomen tietokirjailijat ry perustettiin 40 vuotta sitten, 11.5.1983.
  11. Fakta 11: Tietokirjafestivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007. 
  12. Fakta 12: Tietokirjailijat julkaisevat esikoisteoksensa yleensä 30–39-vuotiaina.
  13. Fakta 13: Suomalaista tietokirjallisuutta käännetään eniten englanniksi ja ruotsiksi. 
  14. Fakta 14: Tietokirjafestivaalilla on ollut tähän mennessä mukana 615 esiintyjää.
  15. Fakta 15: Paksuin suomalainen tietokirja on Finlands lag 
  16. Fakta 16: Yhdistykseen liittyi 172 uutta jäsentä vuonna 2022.
  17. Fakta 17: Tietokirjojen pisimmät nimet ovat mm. erilaisilla lakiteoksilla, hartauskirjoilla ja kirjekaaviokirjoilla.
  18. Fakta 18: Lukutaito alkoi yleistyä Suomessa 1700-luvun lopussa.
  19. Fakta 19: Sana tieto on tietää-verbin johdannainen, jonka kantasana on tie
  20. Fakta 20: Tietokirjallisuuden tutkimusta voi opiskella Suomessa Helsingin yliopistossa.
  21. Fakta 21: Oppimateriaalit tehdään työryhmissä, joissa on keskimäärin viidestä seitsemään oppikirjailijaa.
  22. Fakta 22: Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta 80 prosenttia on tietokirjallisuutta.
  23. Fakta 23: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1989. 
  24. Fakta 24: Tietokirjailija tienaa keskimäärin kolme euroa painetusta kirjasta ja yhden äänikirjan kuuntelusta 0,43 euroa.
  25. Fakta 25: Mikael Agricola laati ensimmäisen suomenkielisen aapisen, Abckirian. Siitä muovautui sana aapiskirja, joka myöhemmin vakiintui muotoon aapinen.
  26. Fakta 26: Suomen tietokirjailijat jakaa viittä tietokirjallisuuspalkintoa: Tietokirjailijapalkintoa, Oppikirjailijapalkintoa, Tietopöllöä, Warelius-palkintoa ja Tietokirjallisuuden edistämispalkintoa.
  27. Fakta 27: Ensimmäinen alun perin suomeksi kirjoitettu lasten ja nuorten tietokirja on Antero Wareliuksen teos Enon opetuksia luonnon asioista 1 (1845)
  28. Fakta 28: Suomen tietokirjailijoiden jäsenyyttä voi hakea, kun tietokirjallista tuotantoa on kertynyt noin 200 sivua. 
  29. Fakta 29: Tämän vuoden ehdokkaat tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi ovat Heini Junkkaala, Antti Järvi, Ritva Kovalainen & Sanni Seppo, Tuomas Kyrö, Ville Mäkipelto & Paavo Huotari sekä Sonja Saarikoski.
  30. Fakta 30: Tietokirjailijan mediaanitulo varsinaisesta tietokirjallisesta työstä on 606 euroa vuodessa. 
  31. Fakta 31: Ensimmäinen suomalainen tietokirjailija oli Antero Warelius.
  32. Fakta 32: Suomen tietokirjailijoiden 40-vuotisjuhlajulkaisun nimi on Tietokirjallisuuden lajit ja rajat 
  33. Fakta 33: Fakta 33: Viime vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Ville-Juhani Sutinen teoksellaan Vaivan arvoista – Esseitä poikkeuskirjallisuudesta (Avain).
  34. Fakta 34: Vuoden 2023 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Antti Järvi teoksellaan Minne katosi Antti Järvi?
  35. Fakta 35: Tietokirjailijoista 33 % sai apurahan vuonna 2022. 
  36. Fakta 36: Suomen tietokirjailijat jakoi tänä vuonna apurahoja yhteensä 2 074 385 euroa.
  37. Fakta 37: Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahoista jaetaan tietokirjallisuudelle 10 %.
  38. Fakta 38: Vuonna 2021 julkaistiin 6 443 kotimaista painettua tietokirjaa.
  39. Fakta 39: Vuoden 2022 joulukuun myydyin tietokirja Suomessa oli Michelle Obaman teos Valo meissä kaikissa.
  40. Fakta 40: Tietokirja on kirja, joka perustuu julkisesti ja yleisesti hyväksyttyyn tietoon ja pyrkii välittämään sitä lukijalle.

40 faktaa tietokirjallisuudesta 

Fakta 1: Ensimmäinen suomenkielinen tietokirja oli Mikael Agricolan Abckiria.

Abckiria oli aapinen eli suomen kielen oppikirja. Teos sisälsi mm. aakkoset, luku- ja kirjoitusohjeita sekä uskonnollisen osuuden. Abckiria julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1543. Teos oli kaikkein ensimmäinen suomeksi kirjoitettu kirja, ja se loi pohjaa suomen kirjakielelle.  

 


Fakta 2: Vuoden 2021 lainatuin tietokirja oli Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran teos Tutki ja kirjoita. Teos oli samalla koko Suomen kaikkein lainatuin kirja. 

Tutki ja kirjoita (1997) on tutkimuksen tekijän peruskirja, joka opastaa, millaisin tutkimusottein asioista otetaan selvää ja miten erilaisia tutkimustekstejä kirjoitetaan. Kirja soveltuu useimmille tieteen- ja koulutusaloille riippumatta siitä, mitä tutkintoa varten tutkimusta tehdään tai mihin tarkoitukseen erilaisia tutkielmia ja raportteja kirjoitetaan. Teoksesta on otettu kaikkiaan 22 painosta, ja se on ollut lainatuin teos jo monena vuonna. Tilastot lainatuimmista kirjoista julkistaa vuosittain Sanasto

 


Fakta 3: Tietokirjailijan mediaanitulo on vuodessa 1 111 euroa.

Suomen tietokirjailijoiden jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan tietokirjailijan mediaanitulo on 1 111 euroa vuodessa. Luku sisältää varsinaisesta tietokirjallisesta työstä saadut tulot, kuten kustantajilta saadut tilitykset, lainauskorvaukset, muut tekijänoikeuskorvaukset sekä palkat tai palkkiot varsinaisesta tietokirjailijan työstä ja esiintymispalkkiot. 

Tietokirjailijoiden bruttotulojen mediaani on laskenut edellisen tutkimuksen vastaavasta summasta 1 525 eurosta 1 111 euroon vuodessa. Viimeisimpään kyselytutkimukseen vastanneista 62 % kertoi joutuvansa tekemään muuta työtä rahoittaakseen tietokirjailijana työskentelemisen.

Tietokirjailijoiden taloudellista asemaa selvittävä kysely tehtiin vuonna 2018. Kyselyn toteutti Tommi J Wallenius. Tutustu kyselyyn kokonaisuudessaan täällä

 


Fakta 4: Ensimmäinen tietokirjan julkaissut suomalainen nainen oli Maria Furuhjelm.

Ensimmäinen suomalainen tietokirjan julkaissut nainen oli Maria Furuhjelm (o.s. Gripenberg). Vuonna 1871 ilmestyneessä kansankirjasessa Några ord till Finlands mödrar (suomeksi Neuvoja Suomenmaan äiteille) kirjailijatar ytimekkäästi ja havainnollisesti käsittelee perheenemäntien kannalta tärkeitä aiheita kuten kotihartaus, vanhemmat, lasten esikuvat, ahkeruus, säästäväisyys, järjestys ja siisteys.

Vastaukseen saatiin apua Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta.
 


Fakta 5: Suomen nuorin tietokirjailija on tiettävästi Eemeli Könönen.

Eemeli Könönen oli 8-vuotias, kun hänen tietokirjansa poliiseista julkaistiin vuonna 2021. Könönen aloitti kirjaprojektinsa koronakeväänä, ja vuoden 2021 alussa ilmestyi tietokirja Poliisi kertoo työstään. Teoksessa kerrotaan, mitä poliisit ja poliisikoirat tekevät työpäivän aikana ja millaisia välineitä poliisit työssään tarvitsevat.

Kirjaa varten Eemeli Könönen haastatteli poliisia ja selvitti erityisesti lapsia kiinnostavia asioita poliisin työstä. Könönen otti myös valokuvia teostaan varten ja kuvitti muun muassa taskuvarkauksia koskevaa poliisin tutkinta-asiaa.

Faktan pohjana on käytetty Ylen artikkelia.

Suomen tietokirjailijoiden jäsenistä nuorin on Arttu Lammi, joka on 28-vuotias. 


Fakta 6: Vuoden 2022 Tietopöllö-palkinnon sai Jukka Laajarinne. 

Kuudes faktamme julkistetaan somekanavissamme kansainvälisenä lastenkirjapäivänä 2.4.

Tietopöllö-palkintomme myönnetään tietokirjailijalle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia. Vuonna 2022 Tietopöllö-palkinnon sai Jukka Laajarinne, joka on mm. tehnyt tietokirjasarjaa lapsille Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen asiantuntijoiden kanssa. Sarjan teoksissa on käsitelty mm. luonnon monimuotoisuutta, matemaattista ja filosofista ajattelua sekä energiaa. 

Tietopöllö-palkintoa on jaettu vuodesta 1999. Palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa, ja se rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon ovat aiempina vuosina voittaneet mm. Laura Ertimo, Marjut Hjelt, Vuokko Hurme, Mervi Koski, Mauri Kunnas, Raili Mikkanen ja Reetta Niemelä.

Kansainälistä lastenkirjapäivää vietetään 2.4. Päivää on vietetty vuodesta 1967 alkaen kirjailija Hans Christian Andersenin syntymäpäivänä 2. Huhtikuuta. Päivän ajatuksena on nostaa esiin lastenkirjoja eri puolilta maailmaa ja innostaa samalla lapsia lukemaan. 


Fakta 7: Suomen kirjakieli syntyi noin 500 vuotta sitten. 

Seitsemäs faktamme julkistetaan Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä 9.4. Suomen kirjakieli kehitettiin 1500-luvulla. Kirjakielen isänä pidetään Mikael Agricolaa, joka laati ensimmäisen suomenkielisen aapisen Abckirian (1543) ja käänsi suomeksi mm. Uuden testamentin (Se Wsi Testamenti, 1548). Yliopistossa suomen kieltä alettiin opettaa 1800-luvulla.  


Fakta 8: Vuonna 2022 ilmestyi yhteensä 127 kotimaista lapsille ja nuorille suunnattua tietokirjaa. 

Vuonna 2022 ilmestyi yhteensä 127 kotimaista lapsille ja nuorille suunnattua tietokirjaa. Käännettyjä lasten ja nuorten tietokirjoja ilmestyi 87. Määrät ovat pysyneet suunnilleen samoina viime vuodet. Luvusta puuttuvat lasten kuvakirjat, joista monet ovat tietokirjoja. Kuvakirjat on tilastoitu Kirjakorissa erikseen. 

Lähde: Lastenkirjainstituutin Kirjakori-tilasto 2022.  


Fakta 9: Vuonna 2021 julkaistujen kotimaisten tietokirjojen yleisin kategoria on henkilöhistoria, kirjastoluokka 929.  

Vuonna 2021 tietokirjojen lajeista julkaistiin eniten erilaisia elämäkertoja ja henkilöhistorioita, lähes 600 kirjaa kirjastoluokassa 929. Mukana on paljon myös omakustanteita. Toiseksi eniten tietokirjoja julkaistiin kirjastoluokassa 17, etiikka ja elämätaito (lähes 100 kirjaa) ja kolmanneksi eniten kirjastoluokassa paikallishistoriat (lähes 100 kirjaa). Kirjat on jaoteltu yleisen kymmenluokituksen (UDK) mukaisesti. Luvut eivät sisällä oppikirjoja ja väitöskirjoja. 

Lähde: Kansallisbibliografia 2022
 


Fakta 10: Suomen tietokirjailijat ry perustettiin 40 vuotta sitten, 11.5.1983.  

Suomen tietokirjailijat ry:n perustuskokous pidettiin 11. toukokuuta 1983 Hotelli Tornissa, jolloin Tietokirjailijain liiton ja Oppikirjantekijöiden liitot yhdistyivät. Perustamiskokouksessa oli läsnä kahdeksan Oppikirjantekijöiden ja yhdeksän Tietokirjailijain Liiton jäsentä: Ilpo Hakasalo, Jaakko Hemmi, Kerttu Koiranen, Antti Lappalainen, Anto Leikola, Marketta Levanto, Mia Louhisola, U. E. Moisala, Matti Nurminen, Iris Paakkunainen, Martti Repo ja Helge Seppälä.  

Yhdistyksen väliaikainen hallitus muodostettiin molempien järjestöjen hallituksista. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Lappalainen, varapuheenjohtajaksi Jaakko Hemmi ja sihteeriksi Marketta Levanto. Kun Suomen tietokirjailijat ry oli merkitty yhdistysrekisteriin, sen varsinainen toiminta alkoi elokuun lopussa 1983. 

Lähde: Pirkko Leino-Kaukiainen: Tiedon taitajat. Suomen tietokirjailijat ry:n historia. Edita 2003. 


Fakta 11: Tietokirjafestivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007. 

Tietokirjafestivaali aloitettiin nimellä TIETOKIRJA.FI vuonna 2007. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna yhdeksättä kertaa 30.–31.8.2023 Tieteiden talolla Helsingissä. Nykyisin tapahtuma tunnetaan nimellä Tietokirjafestivaali. 

Tietokirjafestivaali juhlistaa tietokirjallisuuden moninaisuutta, ja tarjolla on runsaasti erilaisia keskusteluja ja haastatteluja ajankohtaisista tietokirjallisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Teema tänä vuonna on Yhdessä. Tietokirjafestivaalin ohjelma julkistetaan kesäkuussa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. 

Tietokirjafestivaali on kirja-alan yhteinen tapahtuma, jonka järjestävät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry, Kirjallisuuden vientikeskus FILI, Kirjakauppaliitto, Lauri Jäntin säätiö, Sanasto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen tiedekustantajien liitto, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.  

Tietokirjafestivaalin verkkosivut


Fakta 12: Tietokirjailijat julkaisevat esikoisteoksensa yleensä 30–39-vuotiaina. 

Yleisten tietokirjojen kirjoittajista 33 % julkaisee ensimmäisen tietoteoksensa 30–39-vuotiaana, käy ilmi jäsentutkimuksestamme. Toiseksi yleisintä oli julkaista esikoistietokirja 40–49-vuotiaana (27 % vastaajista). 

Lähde: Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentutkimus 2023


Fakta 13: Suomalaista tietokirjallisuutta käännetään eniten englanniksi ja ruotsiksi. 

Suomen tietokirjailijoiden jäsenkyselyn mukaan suomalaista tietokirjallisuutta käännetään eniten englanniksi ja ruotsiksi. Kyselyn mukaan tietokirjallisuutta käännetään kaikkiaan 35 eri kielelle. Englannin ja ruotsin jälkeen yleisimmät käännöskielet ovat suomi, viro, venäjä, saksa, ranska, kiina, espanja, italia, japani, unkari ja saame. 

Lähde: Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentutkimus 2023


Fakta 14: Tietokirjafestivaalilla on ollut tähän mennessä mukana 615 esiintyjää. 

Tietokirjafestivaalilla on tähän mennessä esiintynyt 615 tietokirjailijaa tai tietokirjallisuuden ystävää. Tänä vuonna esiintyjämäärä kasvaa jälleen noin sadalla. 

Tietokirjafestivaali aloitettiin nimellä TIETOKIRJA.FI vuonna 2007. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna yhdeksättä kertaa 30.–31.8.2023 Tieteiden talolla Helsingissä. Tietokirjafestivaalille on vapaa pääsy. Lisätiedot täällä.


Fakta 15: Paksuin suomalainen tietokirja on Finlands lag (Alma Talent, 2021).

Finlands lag- teoksessa on 3 339 sivua, ja se on noin 25 senttiä paksu. Monet paksuimmista tietokirjoista ovat lakikirjoja. 

Tiedonhaussa oli apuna Kansalliskirjasto. 


Fakta 16: Yhdistykseen liittyi 172 uutta jäsentä vuonna 2022.

Suomen tietokirjailijat on maamme suurin kirjailijajärjestö, joka edustaa tieto- ja oppikirjailijoita. Tällä hetkellä jäseniä on 3 344.

Jäsenkriteerinä on yksi tai useampi tietokirja, oppikirja tai muuten julkaistu tietoteos, joka vastaa laajuudeltaan noin 200 painosivua. Jäseneksi voi liittyä verkkosivullamme



Fakta 17: Tietokirjojen pisimmät nimet ovat mm. erilaisilla lakiteoksilla, hartauskirjoilla ja kirjekaaviokirjoilla. 

Tässä on esimerkki kirjekaaviokirjan nimestä:

Täydellisin suomalainen asioimis- ja kirje-kaavio sisältävä kaikenlaisten yhteiskunnallisessa elämässä tarvittavien kirjeiden, anomusten, testamenttien, kauppa-, velka- ja valtakirjojen, asioimiskirjeiden ynnä lainopillisten hakemusten ja asiakirjain kaavoja sekä opetusta kaikessa, mitä kirjeiden ja muiden kirjelmien kokoonpanossa tarvitsee tietää ja tietoja leimapaperin käyttämisestä; Suomen valtionrautateillä matkustamisesta; tavaran sopivimmasta lähettämisestä; sähkösanoma- ja postitietoja; tietoja virastoista sekä neuvoja asioiden ajamisessa; tietoja pankeista ja muista rahalaitoksista ynnä paljon muuta

Kyseessä on U. Osmion tietokirja vuodelta 1913. Teoksen nimessä on 614 merkkiä ja 62 sanaa. Teos sisältää yli 730 kirjekaavaa ja muita tietoja asiamies- ja hakemuskirjeille. Kirjassa on 415 sivua.


Fakta 18: Lukutaito alkoi yleistyä 1700-luvun lopussa.

Lukutaito alkoi yleistyä Suomessa 1700-luvun lopussa. Lukutaidon yleistymiseen vaikutti merkittävästi rippikoulun muuttaminen pakolliseksi vuonna 1763. Ilman riittävää lukutaitoa ei esimerkiksi voinut saada avioliittokuulutusta tai ehtoollista. Lukutaitoa arvioivat lukkarit, jotka tenttasivat luetunymmärtämistä kuulustelemalla uskonnollisten tekstien ääneenlukua lukukinkereillä.

Tämä ja moni muu fakta löytyy Pirjo Hiidenmaan, Markku Löytösen ja Helena Ruuskan (toim.) teoksesta Oppikirja Suomea rakentamassa (2017). 


Fakta 19: Sana tieto on tietää-verbin johdannainen, jonka kantasana on tie

Tietäminen onkin tarkoittanut tien löytämistä ja tielle opastamista. Tietokirjoja lukemalla löytää monelle uudelle tielle. 

Lähde: Suomen etymologinen sanakirja 


Fakta 20: Tietokirjallisuuden tutkimusta voi opiskella Helsingin yliopistossa. 

Fakta 20: Tietokirjallisuuden tutkimusta voi opiskella Helsingin yliopistossa suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Ensimmäisenä tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen tutkimuksen professorina aloitti Pirjo Hiidenmaa vuonna 2015, ja tällä hetkellä tietokirjallisuuden professorina toimii Anne Mäntynen. Tietokirjallisuutta on tutkittu useilla tieteenaloilla, ja sitä voi opiskella yksittäisinä opintojaksoina myös muissa Suomen yliopistoissa. Tietokirjallisuuden tutkimuksessa tarkastellaan sekä yksittäisiä teoksia että teoslajeja.

Tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen tutkimuksen professuurin perustamisen mahdollistivat lahjoitukset, joita tekivät mm. Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Suomen tietokirjailijat ry, Tieteen tiedotus ry ja Lauri Jäntin säätiö.

Lähde: Helsingin yliopisto


Fakta 21: Oppimateriaalit tehdään työryhmissä, joissa on keskimäärin viidestä seitsemään oppikirjailijaa. 

Työryhmiin kuuluu lisäksi muita ammattilaisia, kuten teknisiä toimittajia ja sähköisten oppimateriaalien asiantuntijoita. Tämä tarkoittaa, että opetussuunnitelman vaihtuessa peruskoulun ja lukion uusien oppimateriaalien tekoon tarvitaan noin 2 000 asiantuntijaa. Hyvä oppimateriaali perustuu ryhmätyöhön, tutkimukseen, taustatyöhön ja faktantarkastukseen.

Lähde: Pirjo Hiidenmaa, Markku Löytönen & Helena Ruuska, 2017: Oppikirja Suomea rakentamassa


Fakta 22: Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta 80 prosenttia on tietokirjallisuutta.

Tietokirjallisuus on hyvin monialaista, ja siihen kuuluvat muiden muassa historiateokset, elämäkerrat, esseekokoelmat, keittokirjat, matkakirjat, lintuoppaat, muistelmat, tiedekirjat ja oppikirjat. 


Fakta 23: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1989.

Tietokirjoja on silti voitu palkita Finlandia-palkinnolla sitä ennenkin, koska vuosina 1984–1988 tietokirjat kilpailivat Finlandia-palkinnosta samassa kategoriassa kaunokirjallisuuden kanssa. Tämän vuoden Finlandia-ehdokkaat julkistetaan viikolla 45, ja palkinto jaetaan 29.11.2023.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto myönnetään yleistajuiselle tietokirjalle, ja se on suuruudeltaan 30 000 euroa. Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto tunnettiin vuoteen 2015 asti nimellä Tieto-Finlandia.

Lähde: Kirjasäätiö


Fakta 24: Tietokirjailija tienaa keskimäärin kolme euroa painetusta kirjasta ja yhden äänikirjan kuuntelusta 0,43 euroa.

Tietokirjailijoiden tulot ovatkin laskeneet äänikirjojen yleistymisen myötä. 

Lähde: Suomen tietokirjailijoiden ja Suomen Kirjailijaliiton tulotutkimus 2023


Fakta 25: Mikael Agricola laati ensimmäisen suomenkielisen aapisen, Abckirian. Siitä muovautui sana aapiskirja, joka myöhemmin vakiintui muotoon aapinen. 

Agricola kehitti nimen Abckiria tuntemiensa vieraiden kielten mukaan siten, että se esittelee aakkosten ensimmäiset kirjaimet. 

Lähde: Suomen etymologinen sanakirja


Fakta 26: Suomen tietokirjailijat jakaa viittä tietokirjallisuuspalkintoa: Tietokirjailijapalkintoa, Oppikirjailijapalkintoa, Tietopöllöä, Warelius-palkintoa ja Tietokirjallisuuden edistämispalkintoa.

Tietokirjailijapalkinto jaetaan ansioituneille ja laajan tuotannon kirjoittaneille tietokirjailijoille. Tämän vuoden Tietokirjailijapalkintojen saajat julkistetaan lauantaina 28.10. klo Kruununhaka-lavalla klo 11.30. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001.

Myös Oppikirjailijapalkintoa on jaettu vuodesta 2001, ja se on summaltaan 8 000 euroa, kuten Tietokirjailijapalkintokin. Oppikirjailijapalkinto on tunnustus ansiokkaasta oppiteostuotannosta.

Tietopöllö-palkinto on lasten ja nuorten tietokirjallisuuden palkinto. Palkinto myönnetään tietokirjailijalle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia. Palkinto voidaan myöntää myös erityisen ansiokkaalle ajankohtaiselle tieto- tai oppiteokselle tai tietoteossarjalle. Palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa, ja sitä on jaettu vuodesta 1999.

Warelius-palkinto on nimetty tietokirjailija Antero Wareliuksen mukaan, ja palkintoperusteena on laaja ja korkeatasoinen tietoteostuotanto tai merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on 12 000 euron arvoinen. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985.

Tietokirjallisuuden edistämispalkinto myönnetään henkilölle, joka on edistänyt ansiokkaasti tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asemaa. Edistämispalkinto on myönnetty neljä kertaa. Palkinnon suuruus on 6 000 euroa.

Kaikki Suomen tietokirjailijoiden jakamat palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.


Fakta 27: Ensimmäinen alun perin suomeksi kirjoitettu lasten ja nuorten tietokirja on Antero Wareliuksen teos Enon opetuksia luonnon asioista 1 & 2.

Teoksen ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1845 ja toinen osa vuonna 1856. Enon opetuksia luonnon asioista on dialogimuotoinen ja kansanomainen teos, joka johdattelee luonnontieteiden perusteisiin. Siitä otettiin useita painoksia, ja se vaikutti huomattavasti suomalaisten tietoisuuteen luonnontieteistä.

Lähde: SKS Kansallisbiografia


Fakta 28: Suomen tietokirjailijoiden jäsenyyttä voi hakea, kun tietokirjallista tuotantoa on kertynyt noin 200 sivua.

Sivumäärä voi muodostua yhdestä teoksesta tai esimerkiksi useasta artikkelista eri teoksissa. Lisätiedot jäsenyydestä täällä


Fakta 29: Tämän vuoden ehdokkaat tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi ovat Heini Junkkaala, Antti Järvi, Ritva Kovalainen & Sanni Seppo, Tuomas Kyrö, Ville Mäkipelto & Paavo Huotari sekä Sonja Saarikoski. 

Junkkaala on ehdolla teoksellaan Pirkko Saisio – Sopimaton (WSOY), Järvi teoksella Minne katosi Antti Järvi? (Gummerus). Kotalainen ja Seppo ovat yhdessä ehdolla teoksellaan Pohjoistuulen metsä (Hiilinielu tuotanto ja Miellotar), Kyrö teoksellaan Aleksi Suomesta (WSOY). Mäkipellon ja Huotarin ehdokasteos on Sensuroitu – Raamatun vaiettu historia (Otava), Saarikosken puolestaan Naisvangit – Rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa (Siltala).

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin eilen 7.11. Ehdokkaat valinneen lautakunnan puheenjohtajana toimi median ja viestinnän ammattilainen Paula Salovaara, jäseninä tietokirjailija ja innovaatiojohtaja Henri Hyppönen sekä toimittaja Petja Pelli. Lopullisen valinnan ehdokkaista tekee lastenkirjailija Linda Liukas. Palkinto jaetaan 29.11.   

Lisätietoja Kirjasäätiön sivuilla. 


Fakta 30: Tietokirjailijan mediaanitulo varsinaisesta tietokirjallisesta työstä on 606 euroa vuodessa. 

Tietokirjailijoiden tulot ovat laskeneet merkittävästi viime vuosina. Apurahat mukaan lukien mediaanitulo on 3 226 euroa vuodessa.

Lähde: Suomen tietokirjailijat ry:n ja Suomen Kirjailijaliiton tulotutkimus 2023 


Fakta 31: Ensimmäinen suomalainen tietokirjailija oli Antero Warelius.

Antero Warelius syntyi talonpoikaisperheeseen Tyrvään kylään Satakuntaan vuonna 1821. Perhetaustastaan ja isänsä varhaisesta kuolemasta huolimatta Warelius kouluttautui ja valmistui filosofian maisteriksi, minkä jälkeen hänet vihittiin vielä papiksi.

Warelius oli aikansa harvoja aidosti suomenkielisiä, talonpoikaistaustasta ponnistaneita suomenkielisen kulttuurin edistäjiä. Hän loi suomalaista lehtikieltä ja kehitti uusia sanoja, kuten arkisto, ilmakehä, maapallo, ravintola ja näytelmä. Warelius kirjoitti runsain mitoin artikkeleita, joissa hän vaati koulutuksellista tasa-arvoa. Hänen tietokirjallinen tuotantonsa käsittää luonnontieteiden perusteisiin johdattavan oppaan, Suomen etnografiaa esittelevän julkaisun, lukuisia kirkollisia teoksia sekä Kertomus Tyrvään pitäjästä -teoksen. Warelius toimi myös Lönnrotin pääavustajana Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan työstämisessä. Lisäksi Wareliuksen kynästä syntyi yksi ensimmäisistä suomenkielisistä näytelmistä sekä helkavirsiä. Viimeisinä vuosinaan Warelius toimi kirkkoherrana Loimaalla, missä hän kuoli vuonna 1904. Suomen tietokirjailijat jakaa vuosittain Antero Wareliuksen mukaan nimettyä Warelius-palkintoa. Vuoden 2023 Warelius-palkinto jaettiin Suomen tietokirjailijoiden 40-vuotisjuhlassa 17.11. Palkinto on arvoltaan 12 000 euroa.

Lähde: SKS Kansallisbiografia


Fakta 32: Suomen tietokirjailijoiden 40-vuotisjuhlajulkaisun nimi on Tietokirjallisuuden lajit ja rajat (Gaudeamus)

Kirjan ovat toimittaneet Ida Henritius, Olli Löytty ja Anne Mäntynen. Tietokirjallisuuden lajit ja rajat antaa tutkimukseen perustuvan kuvan tietokirjallisuuden kentästä erityisesti Suomessa.

Tietokirjallisuudesta puhutaan usein yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka se sisältää lukuisia eri lajeja elämäkerroista kädentaito-oppaisiin ja matkakertomuksista tutkimuskirjallisuuteen. Toisaalta lajit eivät ole tarkkarajaisia, ja moni teos myös sijoittuu tieto- ja kaunokirjallisuuden välimaastoon. Tietokirjallisuuden piiriin lukeutuvat myös lajit, jotka sisältävät mielipiteitä, muistelua ja uskomuksia.

Tietokirjallisuuden lajit ja rajat lähestyy aihetta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksen sekä tiedon tuotannon ja esittämisen näkökulmista. Teoksen keskenään keskustelevissa artikkeleissa asiantuntijat tarjoavat useita vaihtoehtoisia mutta keskenään risteäviä polkuja tietokirjallisuuden tutkimukseen.

Mikä merkitys kokemus- ja tutkimustiedolla on eri kirjallisuuden lajeissa? Mikä erottaa eri kirjallisuuden lajit toisistaan? Missä menee kauno- ja tietokirjallisuuden raja? Entä mitkä ovat yleistajuisen kirjallisuuden ja tutkimuskirjallisuuden erot?

Teoksesta on hyötyä tutkijoille, opiskelijoille, kirja-alan toimijoille ja kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin tietokirjallisuuden moninaisuutta ja merkitystä. 

Lisätietoja mm. Gaudeamuksen sivuilla


Fakta 33: Viime vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Ville-Juhani Sutinen teoksellaan Vaivan arvoista – Esseitä poikkeuskirjallisuudesta (Avain).

Sutinen ruotii esseekokoelmassaan poikkeuskirjallisuutta eli pituutensa ja esitystapansa osalta poikkeuksellisia kirjoja. Samalla Sutinen pohtii, miksi pitkiä ja vaikeita kirjoja luetaan; miksi niiden lukeminen on vaivan arvoista. Tämän vuoden Finlandia-palkinnot jaetaan huomenna 29.11.


Fakta 34: Vuoden 2023 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Antti Järvi teoksellaan Minne katosi Antti Järvi? (Gummerus)

Teos käsittelee talvisodan jälkeen luovutetulle alueelle vapaaehtoisesti jääneiden suomalaisten kohtaloita. Tietokirjallisuuden voittajan valitsi lastenkirjailija Linda Liukas. Finlandia-palkintojen saajat julkistettiin keskiviikkona 29.11.2023.  

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Palkintoa rahoitetaan Kustannusyhdistyksen ja Suomen tietokirjailijoiden yhteisestä rahastosta.

Lue lisää palkinnosta Kirjasäätiön sivuilta.


Fakta 35: Tietokirjailijoista 33 % sai apurahan vuonna 2022. 

Suurin osa tietokirjailijoista joutuukin tekemään kirjansa ilman minkäänlaista apurahaa. 

Apurahaa saaneista tietokirjailijoista 76 % arvioi apurahat merkittäväksi toimeentulonsa kannalta, vaikka apurahat olivat keskimäärin hyvin pieniä. Tulojen laskiessa apurahojen merkitys korostuu entisestään. Tietokirjailijoille ei ole tarjolla lainkaan valtion pitkiä apurahoja.

Lähde: Suomen tietokirjailijoiden ja Suomen Kirjailijaliiton tulotutkimus


Fakta 36: Suomen tietokirjailijat jakoi tänä vuonna apurahoja yhteensä 2 074 385 euroa.

Suomen tietokirjailijat jakaa työskentelyapurahoja luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn maaliskuussa ja syyskuussa. Lisäksi yhdistys jakaa kohdeapurahoja laitteeseen, koulutukseen ja matkaan ympäri vuoden.

Päätökset apurahoista valmistelee apurahatoimikunta, ja apurahan saajista päättää yhdistyksen hallitus. Syksyn 2023 apurahan saajat julkistettiin 8.12. 

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.


Fakta 37: Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahoista jaetaan tietokirjallisuudelle 10 %.

Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahoja jaettiin kirjailijoille 2 817 000 miljoonaa euroa vuonna 2023. Apurahoista tietokirjailijoille myönnettiin 231 000 euroa. Kirjastoapurahat ovat haussa tammikuussa.


Fakta 38: Vuonna 2021 julkaistiin 6 443 kotimaista painettua tietokirjaa. 

Vuonna 2021 julkaistiin 6 443 kotimaista painettua tietokirjaa.  Tämän lisäksi julkaistiin 461 käännettyä tietokirjaa ja 108 lasten tietokirjaa. Painettujen tietokirjojen julkaisumäärä on laskenut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Julkaisumäärä on tällä hetkellä samalla tasolla kuin 1980-luvulla. Kaikkein eniten julkaisumäärä on laskenut yleisessä tietokirjallisuudessa. 

Painetun tietokirjallisuuden vähenemistä selittää mm. se, että erilaisten virastojen, järjestöjen ja seurakuntien julkaisut tehdään nykyään usein verkkojulkaisuina painetun kirjan sijaan. Myös erilaiset hakuteokset ovat siirtyneet pääasiassa verkkoon. 

Lähde: Kansalliskirjasto


Fakta 39: Vuoden 2022 joulukuun myydyin tietokirja Suomessa oli Michelle Obaman teos Valo meissä kaikissa

Teoksessaan Valo meissä kaikissa - Löydä vahvuutesi epävarmoina aikoina (Otava, 2022) Obama kertoo kokemuksistaan mm. äitinä, puolisona ja ensimmäisenä naisena. Obaman kertomukset sisältävät käytännön oppeja siitä, miten säilyttää tasapaino ja toiveikkuus epävarmoina aikoina. Teos rohkaisee miettimään omaa elämäänsä ja tunnistamaan ilonaiheita.

Lähde: Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -tilasto


Fakta 40: Tietokirja on kirja, joka perustuu julkisesti ja yleisesti hyväksyttyyn tietoon ja pyrkii välittämään sitä lukijalle. 

Tietokirjan tärkein kriteeri on se, että se on totta. Kaikkea kirjallisuutta, joka ei ole fiktiota, voidaan pitää tietokirjallisuutena (non-fiction). Tietokirja voi olla tyyliltään kuin kaunokirjallisuutta, mutta tietoteoksen ytimenä on pyrkimys totuudelliseen tiedon välittämiseen lukijalle.

Klassisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus. Tiedon olemukseen kuuluu, että se täyttää totuuden ja perusteltavuuden vaatimuksen. Näiden tavoitteiden mukaisesti tietoteos perustuu julkisesti ja yleisesti hyväksyttyyn tietoon ja pyrkii välittämään sitä lukijalle.

Aiheiltaan tietoteoksia on yhtä laajalti kuin tietoa ylipäätään. Tietokirjailijoita ovat niin tieteellistä tietoa välittävien tietokirjojen kirjoittajat kuin elämäkertojen, matkakirjojen, oppaiden, esseiden tai oppikirjojen kirjoittajat.