Warelius-palkinto

Warelius

Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Warelius-palkinto on nimetty Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Häntä pidetään ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat mm. Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) sekä Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Palkinto on jaettu vuodesta 1985 alkaen, se on suuruudeltaan 12 000 euroa ja se rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Martti Häikiö, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Tapio Markkanen, Anne-Maria Mikkola, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Heikki Ylikangas.

Vuoden 2025 Warelius-palkinnot Liisa Keltikangas-Järviselle ja Juhani Salokantelelle

Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen ja kirjailija Juhani Salokannel saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot perjantaina 5.9.2025.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät vuoden 2025 Warelius-palkinnot jaettiin Liisa Keltikangas-Järviselle ja Juhani Salokantelelle Tekstin talolla Tietokirjafestivaalin avajaisten yhteydessä perjantaina 5. syyskuuta 2025. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

12 000 euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Kati Solastie.

Liisa Keltikangas-Järvinen (s. 1946) on psykologian professori emerita, joka on tehnyt mittavan uran erityisesti persoonallisuuspsykologian ja temperamentin tutkimuksen parissa.

Juhani Salokannel (s. 1946) on kirjailija, suomentaja ja mm. Parnasson entinen päätoimittaja, jonka erityisalaa ovat Viron kirjallisuus ja virolainen kulttuuri.

Palkintoperustelut

LIISA KELTIKANGAS-JÄRVINEN

Filosofian tohtori Liisa Keltikangas-Järvinen on psykologian professori emerita. Hän on tehnyt mittavan akateemisen uran erityisesti persoonallisuuspsykologian ja temperamentin tutkimuksen parissa. Keltikangas-Järvinen on tuttu näky suomalaisessa valtakunnanlehdistössä: häntä haastatellaan usein erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymiseen liittyvistä aiheista, viime aikoina myös yhteiskunnassamme kasvavasta onnellisuuden tavoittelusta, itsekeskeisyydestä, ahdistuneisuudesta ja uupumisesta.

Keltikangas-Järvinen on tehnyt pitkän työuran Helsingin Yliopistossa. Hän on saanut useita tunnustuksia niin akateemisesta urastaan kuin tietokirjailijana. Hän on pitänyt lukuisia yleisöluentoja 1980-luvulta lähtien muun muassa vanhemmuudesta, ja hänen viidelle vuosikymmenelle levittyvä tietokirjailijan uransa käsittää teoksia mm. väkivaltakäyttäytymisestä ja itsetuhosta, itsetuntemuksesta, yksilöllisistä temperamenttipiirteistä sekä työelämän ja koulun paineista, stressinsäätelystä ja sosiaalisuudesta. Klassikkoteoksista Hyvä itsetunto (WSOY, 1994) ja Tunne itsesi, suomalainen (WSOY, 2006) on otettu lukuisia uusintapainoksia. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (WSOY) sai ilmestymisvuonnaan 2010 Lauri Jäntin palkinnon.

Liisa Keltikangas-Järvinen on rohkea esikuva, sanavalmis asiantuntija ja yhteiskunnallinen keskustelija sekä tutkimusalueensa uranuurtaja. Hän ei kirjoissaan syyllistä kasvattajia vaan tuo keskittymisen, kuuntelun, läsnäolon ja ihmisten moninaisuuden sanomaa. On arvokasta, että hänen tärkeä tutkimustyönsä on saavuttanut lukijoiden tietoisuuden yleistajuisissa ja hyvin jäsennetyissä tietokirjoissa.

JUHANI SALOKANNEL

Filosofian maisteri Juhani Salokannel on monipuolinen vaikuttaja kirjallisuuden kentällä. Hän on toiminut eri tehtävissä kustannusalalla, ollut kirjallisuuslehti Parnasson päätoimittaja sekä monien kirjailijajärjestöjen puheenjohtaja. Hän on toimittanut esseekokoelmia ja kirjoittanut tietokirjoja suomalaisesta kulttuurista. Salokantelen erityisalaa ovat kuitenkin Viron kirjallisuus ja virolainen kulttuuri. Hän on suomentanut virolaista kirjallisuutta, johtanut Suomen Viron-instituuttia ja ollut Tuglas-seuran toiminnanjohtaja.

Salokantelen suurtyö on Sivistystahto. Jaan Kross, hänen teoksensa ja virolaisuus (WSOY, 2008). Tietokirja avaa Viron arvostetuimman kirjailijan tuotantoa ja osoittaa suomalaiselle lukijalle, mikä merkitys sivistystahdolla on ollut virolaisille kansakunnan vaikeina aikoina. Myös A. H. Tammsaaren elämäkerta Nuoren Viron omatunto (Vastapaino, 2017) taustoittaa Viron kansalliskirjailijan tuotantoa, jonka Salokannel on kokonaisuudessaan itse suomentanut. Viron kulttuurielämää sekä virolaisten ja suomalaisten suhteita Salokannel on valottanut teoksissaan Sielunsilta – Suomen ja Viron kirjallisia suhteita 1944–1988 (SKS 1998) sekä Vastaanpanemisen kulttuurihistoriaa: Viron kirjallisuuden verkostoja 1940-luvulta nykyaikaan (Vastapaino, 2023).

Juhani Salokantelen elämäntyö hakee vertaistaan. Hänen tuotannostaan huokuu suvereeni asiantuntemus, joka on omiaan herättämään lukijassa luottamusta. Myös virolaiset luottavat häneen, ja siksi Salokantelen tuotantoa on tuoreeltaan käännetty viroksi. Kääntämiseen saattaa kannustaa myös Salokantelen käyttämä kieli. Se on täsmällistä, sanastoltaan rikasta ja rytmiltään nautittavaa. Juhani Salokannel, Suomen ja Viron välisen sillan todellinen rakentaja, on auttanut meitä ymmärtämään, minkälaisesta maaperästä Viron kirjallisuus kumpuaa.