Hallitus 2025

Suomen tietokirjailijat ry:tä johtaa kymmenjäseninen hallitus. Hallituksen jäsenet valitaan kolmivuotiskausiksi syyskokouksessa. Yhdistyksen hallituksen alustavat kokousajat vuodelle 2025 ovat 6.2., 10.4., 5.6., 21.8., 9.10. ja 11.12. Lisäksi hallitus kokoontuu aina tarpeen mukaan.

Timo Tossavainen, puheenjohtaja
Markus Hotakainen, varapuheenjohtaja
Mervi Holopainen
Elina Kahla
Maria Lassila-Merisalo
Noora Mustajoki
Kai Myrberg
Rainer Oesch
Oula Silvennoinen
Katariina Vuori

FT Timo Tossavainen on koulutukseltaan matemaatikko ja matematiikanopettaja. Hän toimii Luulajan teknillisen yliopiston matematiikan ja luonnontieteiden didaktiikan professorina. Sitä ennen hän työskenteli Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella mm. opettajankoulutuslaitoksen johtajana.

Tossavainen on kirjoittanut matematiikan oppikirjoja sekä lukioita että korkeakouluja varten. Lisäksi hän on toimittanut tietokirjoja opettajankoulutukseen ja oppikirjoihin liittyvistä aiheista. Hän on kirjoittanut myös tiedettä popularisoivia artikkeleja sekä arvioita tietokirjoista useisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin lehtiin.

Tossavainen on ollut Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen vuodesta 2006 alkaen. Hän toimi yhdistyksen hallituksen jäsenenä 2011–2019 ja Etelä-Savon aluevastaavana 2009–2020. Yhdistyksen puheenjohtajana hän on ollut tammikuusta 2021 alkaen. Hän on myös politiikkatyöryhmän, hallituksen työvaliokunnan sekä talousvaliokunnan puheenjohtaja.

Tietokirjailija, tiedetoimittaja ja suomentaja Markus Hotakainen on kirjoittanut tähtitieteestä, avaruustutkimuksesta ja luonnontieteistä vuodesta 1983 lähtien useisiin eri lehtiin ja julkaisuihin, myös kansainvälisiin. Kirjoja hän on julkaissut vuodesta 1999.

Hotakaisen yli 30 teoksen tuotannosta valtaosa keskittyy Maan ulkopuolisiin asioihin avaruuden mahdollista älyä myöten, mutta hän on kirjoittanut myös säästä ja ilmastosta, energiantuotannon tulevaisuudesta ja tieteenhistoriasta sekä retkeilystä ja luonnosta. Populaarien tietokirjojen ohella Hotakainen on julkaissut niin harrastusoppaita ja oppikirjoja kuin selkokielisiäkin teoksia. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon saanut Mars – myytistä maisemaksi ilmestyi Springer-kustantamon julkaisemana kirjoittajan omana käännöksenä Mars: From Myth and Mystery to Recent Discoveries.

Hotakainen on toiminut myös kustannusalalla: toimituspäällikkönä WSOY:ssä ja kustannuspäällikkönä Karttakeskuksessa sekä jäsenenä Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan julkaisuryhmässä. Vuodesta 2008 lähtien Hotakainen on työskennellyt Kirjavelho-toiminimellä.

Tietokirjailijoiden jäsen Hotakainen on ollut vuodesta 2004.

FM, KL Mervi Holopainen on eläkkeellä oleva oppikirjailija. Eläkkeelle hän siirtyi Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun biologian lehtorin tehtävistä. Työuransa aikana hän toimi myös yliopistolla assistenttina, projektitutkijana sekä harjoittelukoulussa yläkoulun rehtorina.

Holopainen on ollut biologian oppikirjojen tekijäryhmissä 1990-luvun alusta saakka. Oppikirjailijan työ jatkuu edelleen aktiivisena eläkkeelläkin ollessa. Holopainen on tehnyt oppimateriaaleja sekä yläkouluun että lukioon ja osallistunut valtakunnallisten opetussuunnitelmien laatimiseen. Nykyisessä oppimateriaalityössä Holopainen pitää erityisen kiinnostavana digitaalisten materiaalien kehittämistä oppimisen ja opettamisen näkökulmista.

Yhdistyksen jäsen Holopainen on ollut vuodesta 1994 ja hallituksessa vuodesta 2020.

Elina Kahla on kulttuurintutkija ja Venäjän kulttuurihistorian dosentti, joka työskentelee Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.

Hän on julkaissut runsaasti tieto- ja tiedekirjoja sekä vertaisarvioituja artikkeleita. Hänen tuorein teoksensa Gulagin viisas ilmestyy elokuussa 2025.

Aiempia yleistajuisia yleistajuisia teoksia hän on julkaissut Apokalypsi nyt! Perikadon politiikka (toim. Niko Huttunen ja Elina Kahla) Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari, muinaisvenäläisen kirjallisuuden osuuden Venäläisen kirjallisuuden historiaan sekä Tuli ja valo – kertomuksia pyhistä naisista. Kahla on kiinnostunut megatrendien heijastumisesta tietokirjallisuuden näkymiin ja kirjailijoiden ansionmuodostukseen, ja hän pohtii yleissivistyksen ja nuorten sukupolvien lukutaidon turvaamisen kysymyksiä.

Yhdistyksen jäsen Kahla on ollut vuodesta 2011 ja hallituksessa vuodesta 2020. Kahla on yhdistyksen edustaja TAIKE:ssa.

Kuva: Veikko Somerpuro

Maria Lassila-Merisalo on hämeenlinnalainen tutkija, kirjoittaja ja kouluttaja. Hänellä on journalistisen kirjoittamisen dosentuuri Jyväskylän yliopistossa ja viestinnän dosentuuri Helsingin yliopistossa. Hän on julkaissut artikkeleita useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä teoksissa sekä opaskirjan Tarinallinen journalismi (Vastapaino, 2020). Hän on ollut Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan jäsen vuodesta 2018 ja Sanaston kirjallisuuskummi vuodesta 2022.

Lassila-Merisalo on kouluttanut kirjoittajia koko 2000-luvun ajan. Hänen vahvin osaamisalueensa on vastuullinen tarinankerronta journalismissa ja muissa tietoteksteissä. Keväällä 2024 hän teki Aamulehdelle selvityksen toimittaja Matti Kuuselan juttujen sepitteistä.

Yhdistyksen jäsen Lassila-Merisalo on ollut vuodesta 2013 ja Kanta-Hämeen aluevastaavana hän on aloittanut vuonna 2022.

KTM Noora Mustajoki on Kittilän kirjastotoimenjohtaja. Ennen kirjastouraansa hän on työskennellyt 20 vuoden ajan toimittajana aikakauslehdissä ja pyörittänyt kahden naisen viestintätoimisto Linnuntietä. Sivutoimisesti Mustajoki tekee edelleen kustannustoimittajan töitä tietokirjapuolella mm. Otavalle ja WSOY:lle sekä kouluttaa kundaliinijoogan opettajia.

Mustajoelta on julkaistu viisi tietokirjaa, jotka käsittelevät ikiaikaista joogan filosofiaa sekä naiseutta. Hän on Lapin Kirjaston johtoryhmän varapuheenjohtaja ja kaudella 2024–2025 myös Suomen Kirjastoseuran hallituksen jäsen. 

Suomen tietokirjailijoiden jäseneksi Mustajoki tuli vuonna 2022, ja hallituksessa hän aloitti vuonna 2024. 

Kuva: Otava / Jonne Räsänen

FT Kai Myrberg on koulutukseltaan merentutkija. Hän toimii Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) johtavana tutkijana. Myrberg on lisäksi Helsingin yliopiston geofysiikan dosentti, ja hän on toiminut Klaipedan yliopiston professorina (2017–2022). Vuosina 2015–2017 hän oli Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) varapresidentti.

Myrbergin tutkimusaiheena on Itämeren fysiikka, erityisesti hydrodynaaminen mallitus, johon liittyy hänen Suomenlahtea käsittelevä väitöskirjansa (1998). Tällä hetkellä hän koordinoi erilaisia kansainvälisiä Itämerihankkeita. Hän on myös mm. YK:n merentutkimuksen vuosikymmenen (2023–2030) Suomen ohjausryhmän jäsen.

Myrberg on ollut tekemässä useita perusteoksia meristä. Hän on kirjoittanut Itämerestä ja valtameristä sekä oppikirjoja että teoksia suurelle yleisölle. Vuonna 2020 hän sai yhdessä Matti Leppärannan kanssa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kirjasta Itämeri ja ihminen. Hän on julkaissut kaksi Pohjois-Korean yhteiskuntaa kuvaavaa teosta (Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia, 2021 sekä Viimeinen paraati Pjongjangissa, 2022).

Hän on ollut Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen vuodesta 2009 lähtien ja hallituksessa vuodesta 2019 alkaen. Myrberg oli yhdistyksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän puheenjohtaja. Hän toimii apurahalautakunnan jäsenenä vuodesta 2020 alkaen. Vuosina 2021–2023 Myrberg oli jäsenenä Taiteen edistämiskeskuksen kirjailija- ja kääntäjäapurahalautakunnassa ja vuosina 2025–2028 hän on Julkaisufoorumin panelisti.

Rainer Oesch on juristi, OTT ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori.

Oeschin erikoisalaa ovat teollis- ja tekijänoikeudet. Väitöskirjan aiheena oli oikeus valokuvaan. Hän on ollut tekemässä useita teoksia ja artikkeleita tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi patentti- ja tavaramerkkioikeudesta mukaan lukien aineettomien oikeuksien lisensiointi. Hän on toiminut erityisesti tekijänoikeusalan luottamustehtävissä muun muassa eri järjestöissä. Lisäksi hän on toiminut asiantuntijana viranomaisille ja yksityisille laatien mm. lausuntoja immateriaalioikeuden alalta samoin kuin toiminut alan kouluttajana ja väitöskirjatöiden ohjaajana. Lisäksi hän on ollut jäsenenä EU:n komission tekijänoikeuden asiantuntijatyöryhmässä vuosina 1994-2000.

Suomen tietokirjailijat ry:n jäseneksi Oesch tuli vuonna 2005, ja hallituksessa hän aloitti vuonna 2018. Oesch on myös yhdistyksen työvaliokunnan jäsen.

Oula Silvennoinen on historian tutkija, Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti ja tietokirjailija.

Silvennoinen on kirjoittanut laajasti ennen muuta Suomen lähimenneisyyttä käsittelevää akateemista ja yleistajuista tutkimusta, ja julkaissut tietokirjoja vuodesta 2004 lähtien. Hänen väitöstutkimuksessaan Salaiset aseveljet: suomalais-saksalainen turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944 (Otava, 2008) näkyy kaksi hänen tutkijan ja kirjoittajan uraansa leimannutta peruspiirrettä: kiinnostus sekä Suomen lähihistorian vaikeimpia jaksoja, että luovan tietokirjoittamisen (creative non-fiction) tekniikkaa kohtaan. Hänen tutkimusaiheensa ovat keskittyneet poliisiorganisaatioiden ja poliisitoiminnan historiaan, historiallisen ja modernin äärioikeiston ja fasismin tutkimukseen, holokaustin ja antisemitismin tutkimukseen sekä suomalaisen teollisuushistoriaan. Myös elämäkerta on kiinnostanut häntä teosmuotona; Silvennoinen on julkaissut kaksi metsäteollisuusjohtajaelämäkertaa Gösta (Paperisydän: Gösta Serlachiuksen elämä, 2012) ja R. Erik Serlachiuksesta (Savunharmaa eminenssi, 2020).

Silvennoiselle on myönnetty WSOY:n kirjasäätiön tunnustuspalkinto vuonna 2022. Yhdessä Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen kanssa kirjoitettu Suomalaiset fasistit: Mustan sarastuksen airuet (WSOY, 2016) on palkittu Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla 2017. Muista teoksista Aapo Roseliuksen kanssa kirjoitettu Villi itä: Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918–2021 (Tammi, 2019) on ollut tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana, ja palkittu Historian Ystäväin Liiton kunniamaininnalla 2020.

Suomen tietokirjailijat ry:n jäseneksi Silvennoinen tuli vuonna 2006, ja hallituksessa hän aloitti vuonna 2024.

FM Katariina Vuori on koulutukseltaan arkeologi, fysioterapeutti, kirjallisuusterapiaohjaaja, sanataideohjaaja sekä taidepedagogi. Hän toimi päätoimisena kirjailijana 2014–2022. Tällä hetkellä hän työskentelee väitöskirjatutkijana Oulun yliopistossa (arkeologia, merellinen kulttuuriperintö).
 
Vuori on kirjoittanut 15 tietokirjaa ja 5 romaania. Hänen teoksistaan Saunakeittokirja (Tammi, 2014) ja Merireittejä menneisyyteen (Like, 2021) ovat kääntyneet myös kansainvälisille markkinoille. Hän on ollut nonfiktiivisillä teoksillaan kahdesti Botnia-kirjallisuuspalkintoehdokkaana.
 
Vuori on toiminut useissa Suomen tietokirjailijoiden, Sanaston, Oulun kirjailijaseuran ja European Writers’ Councilin luottamustehtavissä
 
Vuori on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 2014 ja hallituksen jäsen vuodesta 2025 lähtien.