Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2022 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa

Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?

Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?

Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia

Iida Simes: Sivistyksen valoa!

Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää

Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää

Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?

Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija

Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta

Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!

Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan

Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi

Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa

Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Faktahommissa

Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

22.11.2022

Hannele Cantell 

Oppikirjoja tehdään vain rahan vuoksi. Oppikirjoja osaa tehdä kuka tahansa, tekstithän voi kopioida Wikipediasta.
Ja sitä paitsi, eihän oppikirjailija ole edes mikään oikea kirjailija.

Tällaiset väitteet ovat osaltaan saattaneet vaikuttaa siihen huolestuttavaan tilanteeseen, että kouluihin hankitaan yhä vähemmän oppimateriaaleja. Kuntien säästökuurit, usko siihen, että kaikki löytyy internetistä sekä näkemykset oppimateriaalien tarpeettomuudesta ovat suuri uhka koulutuksessa. 

Laadukkaan oppimateriaalin ja sen tekemisen kunnianpalautus oli usein mielessäni vuonna 2021, jolloin juhlin 30-vuotista taivaltani oppikirjailijana korona-aikana, kotona kirjaryhmieni etäkokouksiin osallistuen. Olin huolissani uutisista, joissa kerrottiin oppilaista, jotka eivät saa käyttöönsä omia oppikirjoja. Pohdin, mikä olisi se tapa, jolla oppimateriaalien merkityksestä voisi parhaiten kertoa. Päädyin ehdottamaan Suomen tietokirjailijoille Oppikirjailijat faktahommissa -podcast-sarjaa

Syntyi viisi jaksoa innostavaa, ja samalla painavaa asiaa oppimateriaaleista. Baba Lybeckin juontamissa jaksoissa eri kustantajien kirjailijat ja alan muut edustajat keskustelevat muun muassa oppimateriaalien tekoprosesseista, digitaalisuuden ja perinteisen materiaalin eroista sekä oppimateriaaleista osana koulutuksen demokratiaa ja tasa-arvoa. 

Keskeinen kysymys on, miksi kunnissa on lähdetty tielle, jossa oppimateriaaleista säästetään. Suomessa oppimistulokset ovat jo pudonneet verrattuna aiempiin vuosiin. Siksi nyt tulisi olla kirkkaana mielessä, että opiskelijan on vaikea oppia, jos tietolähteenä on vain Wikipedia ja jos ei ole kirjoja, mistä lukea läksyt. Ja opettajan työaika ei riitä, jos on yökaudet tehtävä omia materiaaleja. Opettajaa tarvitaan luokassa siihen, minkä hän osaa parhaiten: opettamiseen ja opiskelijoiden kohtaamiseen. Laadukkaat opetusmateriaalit tukevat tätä. 

Kyse on mitä suurimmassa määrin koulutuksellisesta yhdenvertaisuudesta. Luo epätasa-arvoa, että joissakin kunnissa on satsattu oppimateriaaleihin ja toisissa taas kirjoja on niin vähän, että niitä riittää vain pienelle osalle, vuorotellen. Tällaisella kehityksellä on kauaskantoisia ja huolestuttavia seurauksia.  

Oppikirjailijat faktahommissa -podcast on tehty avaamaan oppimateriaalien merkitystä oppimisessa niin päättäjille, opettajille kuin tavallisille kuulijoille. Podcastin jaksoja voi käyttää myös opettajankoulutuksessa. Jokainen jakso osoittaa, että Suomessa oppimateriaaleja tehdään huolella, innolla ja asiantuntemuksella. 

KT, FM, dosentti Hannele Cantell toimii opettajankouluttajana Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut yli 30 vuoden ajan ympäristöopin, maantieteen ja biologian oppikirjoja sekä kestävyystieteen ja kasvatustieteen tietokirjoja. Lisäksi hän on ollut laatimassa valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita eri asteille.  

Kuuntele Oppikirjailijat faktahommissa -podcastia esimerkiksi Spotifyssa

Hannele Cantellin kuva: Heidi Strengell
 

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: