Tietokirjailijavierailut kouluihin
Joka kevät ja syksy 20 tietokirjailijaa vierailee toisen asteen oppilaitoksissa ympäri Suomen. Vierailulla tietokirjailija kertoo tietokirjoistaan, niiden aihepiireistä sekä tietokirjailijan työstä.
Vierailu on kouluille maksuton. Haku kevään vierailulle on auki tammikuussa, syksyn vierailuille voi hakea elokuussa.
Kirjailijalle
Miten vierailua haetaan?
Kevään vierailijahaku on auki 15.–31.1.2026. Vierailua haetaan sivun alaosassa olevalla verkkolomakkeella.
Vierailun voi toteuttaa virtuaalisesti tai paikan päällä. Suurimmalle osalle kirjailijoista sopii molemmat toteutustavat. Poikkeukset on mainittu kunkin tietokirjailijan esittelyn kohdalla ja hakulomakkeessa.
Lomakkeen listalta voi toivoa tiettyjä tietokirjailijoita vierailulle omaan kouluunsa. Toivomuksessa voi ja kannattaa mainita useita nimiä. Jos samaa tietokirjailijaa on toivonut useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen.
Miten valinnoista ilmoitetaan?
Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan viikolla 6. Samalla ilmoitetaan kouluun vierailemaan tulevan tietokirjailijan yhteystiedot ja annetaan vinkkejä vierailuun valmistautumiseen. Tämän jälkeen koulu sopii vierailuajankohdan suoraan tietokirjailijan kanssa. Ilmoitamme myös niille hakijoille, joiden kohdalle valinta ei tällä kertaa osunut.
Miten vierailut toteutetaan?
Kevään vierailut toteutetaan kevätlukukauden 2026 aikana. Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle esiintymispalkkion, mahdolliset päivärahat ja kotimaan matkakulut sekä lähettää valituille kouluille Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.
Koulu voi valmistautua vierailuun tutustumalla kirjailijaan ja/tai hänen teoksiinsa ja keräämällä oppilailta kysymyksiä kirjailijalle. Kysymykset voi halutessaan lähettää vierailijalle jo etukäteen. Valmistautumisesta lähetetään myös tarkempia vinkkejä kullekin vierailun saavalle koululle.
Vierailulle lähtevät seuraavat tietokirjailijat:
Vierailun toteutus: Vierailu paikan päällä alkukevään aikana
Esiintymiskielet: suomi ja englanti
Anna-Sofia Berner on toimittaja, joka on työskennellyt mm. Washingtonin kirjeenvaihtajana.
Bernerin teoksessa Kymmenen haavaa Amerikan sydämessä (2024) tulevat käsitellyiksi niin uskonto, rasismi, väestökehitys kuin poliittiset puolueetkin. Teos auttaa lukijaa ymmärtämään, miksi aborttikysymys kuumentaa amerikkalaisia, millaista on pelätä aseväkivaltaa kotikadulla ja miksi Yhdysvalloissa ihonväri yhä jakaa ihmisiä.
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli, maantieto ja yhteiskuntaoppi
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi ja englanti
Venla Jyrkinen on Inarissa asuva ja työskentelevä eläinlääkäri.
Tuoreimmassa teoksessaan Eläinlääkärinä revontulten mailla (2025) Jyrkinen kuvaa kunnaneläinlääkärin työtä ja sen moninaisuutta Lapissa. Hänen aiempi tietokirjansa Kumppanina koira (2023) on omakohtainen tarina elämästä koiran kanssa iloineen ja haasteineen. Venla Jyrkinen on opiskellut eläinlääkärintyönsä ohella kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa.
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli, biologia ja yhteiskuntaoppi
Vierailun toteutus: mieluiten paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi, ruotsi ja englanti
Tom Kankkonen on Yleltä eläköitynyt ulkomaantoimittaja.
Kankkosen uusin kirja Suuttumuksen aika – Populismin vastustamaton kutsu (2025) tarjoaa systemaattisen katsauksen oikeistopopulististen liikkeiden nousuun Länsi-Euroopassa, erityisesti Suomessa, Saksassa, Ruotsissa ja Britanniassa. Hän on kirjoittanut lisäksi teoksen mm. Turkin presidentistä (Erdogan – Turkki suuren johtajan varjossa, 2019).
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille:
äidinkieli, yhteiskuntaoppi, historia ja maantiede
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi
Pekka Kauppi on tietokirjailija ja ymparistönsuojelun emeritusprofessori.
Kaupin teos 8 tapaa parantaa metsien hiilinielua (2025) kertoo Suomen merkityksestä ilmakehän hiilidioksidikehityksen pysäyttämisessä. Kirjassa Kauppi kertoo omin sanoin tieteenalansa ympäristönsuojelun tuoreimmat tulokset ja näkemykset. Yhdessä Seppo Peltomaan kanssa Kauppi on julkaissut teoksen Luonnon muuttuva monimuotoisuus (2024).
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli, biologia ja maantieto
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi
Jaakko Kemppainen on pelisuunnittelun ja digitaalisen kulttuurin tutkimuksen maisteri.
Kemppaisen teoksessa Pelit tekevät hyvää (2024) käsitellään pelien ja pelitaiteen hyvinvointivaikutuksia. Lisäksi kirjassa esitellään erilaisia pelaamisen ja pelien tekemisen muotoja sekä ohjeita omien pelien tekemiseen sekä pelintekoharrastuksen tukemiseen. Kemppaiselta on aiemmin ilmestynyt teokset 100 peli-ideaa (2022) ja Pelisuunnittelijan peruskirja (2019).
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli, yhteiskuntaoppi tai psykologia
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi
Pasi Klemettinen on perinteentutkija FT ja tietokirjailija.
Kirjassaan Tietäjät, noidat, samaanit — Kansanuskon maailmassa (2025) Klemettinen kertoo noitien ja tietäjien merkityksestä kansanperinteessä sekä tutustuttaa lukijan kymmeneen noitaan ja tietäjään, joiden maine on säilynyt tähän päivään asti. Klemettisen muita teoksia ovat mm. Karhu – Pohjoisten kansojen myyttejä (2023) sekä Kansanuskon yöpuoli – Hiidet, maahiset ja muut demonit (2022).
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli, uskonto ja historia
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi, englanti ja ruotsi
Ilmari Käihkö on sotatieteiden dosentti Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulussa.
10 oppia sodasta (2025) on asiantunteva ja tunteisiin menevä kirja sodasta, mutta myös tapaustutkimus Ukrainan sodasta. Miten sodat syttyvät ja miksi konfliktit pitkittyvät, minkä vuoksi rauha harvoin tarkoittaa pelkkää sodan poissaoloa ja miksi joskus sota on huonoista vaihtoehdoista paras? Käihkö on aikaisemmin kirjoittanut mm. teoksen Sotilaan päiväkirja – kuinka rauhanturvaaminen muuttui kriisinhallinnaksi (2024).
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli, maantieto ja yhteiskuntaoppi
Vierailun toteutus: mieluiten paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi
Vesa Kaleva Lehtinen on musiikin maisteri, joka soittaa pasuunaa Sinfonia Lahdessa.
Lehtinen pohti esseeteoksessaan Musiikki meissä (2025) musiikin ja musisoinnin perusluonnetta. Mikä on musiikin perimmäinen tarkoitus ja mitä tapahtuu musisoivan ihmisen mielessä ja kehossa? Millaista on musiikki ja musisointi tulevaisuudessa? Entä mitä tapahtuu, kun tekoäly tuodaan konserttisaleihin?
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli ja musiikki
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi ja englanti
Elina Lehtonen on geologi, joka toimii tutkimuskoordinaattorina Helsingin yliopistossa.
Suomen muinaiset tulivuoret – Kallioidemme salaisuuksia (2024, kirjoitettu yhdessä Jussi S. Heinosen kanssa) vie lukijan ennennäkemättömälle retkelle eri puolille maata ihmettelemään tulivuorenpurkauksia, jääkausia ja muita geologisia tapahtumia sekä kiviaineksessa nykyään piileskelevää elämää. Kirja sisältää tarinallisten ja tiedollisten osioiden lisäksi karttoja ja kuvauksia eri alueilta Suomesta, jotta sen avulla kohteisiin voi tutustua myös itsenäisesti.
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli ja maantieto
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi, ruotsi ja englanti
Mari Manninen on tietokirjailija, luennoitsija ja maailmaa kiertänyt toimittaja.
Hän on työskennellyt valtaosan toimittajan urastaan Helsingin Sanomissa, mm. kirjeenvaihtajana Kiinassa ja Ruotsissa. Mannisen teos journalismin haasteista, Toimittaja kertoo niin totta kuin osaa (2025), avaa median toimintatapoja ja käytäntöjä. Kiinan yhden lapsen politiikasta kertonut teos Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret (2016) sai Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli, yhteiskuntaoppi ja maantiede
Vierailun toteutus: mieluiten paikan päällä Etelä-Suomessa
Esiintymiskielet: suomi
Juha Meriläinen on kirkkohistorian tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti.
Meriläisen teos Putinin alttaripoika (2023) on kuvaus Venäjän hyökkäyssodan uskonnollisesta ja nationalistisesta taustasta. Kirja kertoo, miksi uskonnolliset myytit ovat niin keskeisiä Putinin Venäjällä ja kuinka kirkon johtajista tuli maallisen vallan alttaripoikia.
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli, uskonto ja historia
Vierailun toteutus: mieluiten paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi
Minna Miao on psykologi ja tietokirjailija.
Teoksessa Harhakäsitykset mielestä – vältä väärän psykologisen tiedon ansa (2025) käsiteltävät myytit liittyvät mm. muistiin, oppimiseen, tunne-elämään ja mielenterveyteen. Mikä houkuttelee uskomaan myytteihin, vaikka vastakkaista tietoa olisi saatavilla? Miaon aiempia tietoteoksia ovat mm. Onnistuneen oppimisen lukuvuosi (2023) ja Prokrastinaatio – aloittamisen vaikeus ja miten se voitetaan (2023).
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli ja psykologia
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi
Laura Niemi työskentelee yliopistonlehtorina varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa.
Niemen teos Finglish – Miksi englanti ärsyttää? (2025, yhdessä Ville Elorannan kanssa) esittelee nykyistä kielimaisemaamme ja tuo lisää sävyjä paikoin jyrkkään kielikeskusteluun. Kirjassa pohditaan mm. sitä, onko suomen kieli on uhanalainen ja ajautumassa uhrin asemaan taistellessaan englannin vyörytystä vastaan? Laura Niemen edellinen tietokirja on Työelämän tyhjänpuhujat – Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan (2024).
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi ja englanti
Tuomas Palonen työskentelee Kansalliskirjastossa tietoasiantuntijana.
Etymologian etymologia – ja muita etymologioita (2025) on matka sanojen piilotettuun historiaan. Esihistoriasta nykypäivään ulottuva maagista realismia muistuttava tutkimusretki kietoo yhteen kiehtovalla tavalla folklorea, mytologiaa ja kielihistoriaa. Kirjan yllättävät ja viihdyttävät tarinat paljastavat samalla kielentutkimuksen salattuja kerrostumia.
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi
Elise Pihlajaniemi on historianopettaja ja väitöskirjatutkija Turun yliopistossa.
Teoksessaan Linnaelämää keskiajan Suomessa (2025) Pihlajaniemi kertoo, millaista elämä keskiaikaisissa kivilinnoissa käytännössä oli. Tarinallinen historiateos kuvaa linnojen keskiaikaisia vaiheita niin arkeologian, historian kuin kiehtovien tositarinoiden näkökulmasta.
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli ja historia
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi
Jenni Räinä on Oulussa asuva kirjailija ja toimittaja.
Räinän kaunokirjallinen teos Veden ajat – Matka läpi muuttuneen maiseman (2025) tutkii vesistöjen merkitystä ja muutosta. Isänsä kuoleman jälkeen Jenni Räinä lähti tutkimusretkelle muuttuneiden vesien varsille. Veden ajat oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Räinän edellinen tietoteos on Finlandia-palkittu Metsä meidän jälkeemme (2019, kirjoitettu yhdessä Antti Jokirannan, Pekka Juntin ja Anna Ruohosen kanssa).
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli, yhteiskuntaoppi ja maantiede
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi
Leo Stranius on tietokirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Straniuksen uusin tietokirja 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi (2025) antaa konkreettisia välineitä elämäntapamuutokseen kohti parempaa hyvinvointia itselle ja planeetalle. Hän on luonnostellut 10 eri osa-aluetta, joiden avulla jokainen pystyy siirtymään lähemmäs ilmaston näkökulmasta kestävän kulutuksen rajaa. Straniuksen muita tietokirjoja ovat mm. 101 onnen päivää (2024) ja Tehokkuuden taika (2022).
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli ja yhteiskuntaoppi
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä
Esiintymiskielet: suomi
Sofia Tawast on Turussa asuva kirjailija ja toimittaja.
Sofia Tawastin ja Riikka Leinosen Finlandia-palkittu teos Suuri valhe vammaisuudesta (2024) sisältää runsaasti tietoa vammaisuudesta ja vammaisten ihmisten asemasta Suomessa. Kirja esittelee omakohtaisten kokemusten perusteella vammaisuuden käytännön tilanteita ja isoja kysymyksiä syvällisen helppotajuisesti.
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli ja yhteiskuntaoppi
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä pääkaupunkiseudulla
Esiintymiskielet: suomi ja englanti
Paavo Teittinen on Helsingin Sanomien toimittaja.
Finlandia-palkitussa tietokirjassaan Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (2025) Teittinen piirtää tapausesimerkkien kautta kuvan Suomesta, jossa ihmiskauppaan ja ulkomaisten työntekijöiden riistoon ei ole osattu tai kyetty puuttumaan. Kirja kertoo Suomeen muodostuneesta varjoyhteiskunnasta ja oikeusvaltion sokeista pisteistä.
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli tai yhteiskuntaoppi
Vierailun toteutus: virtuaalisesti tai paikan päällä pääkaupunkiseudulla
Esiintymiskielet: suomi ja englanti
Tommi Tenkanen on teoreettinen fyysikko, tietokirjailija ja liikkeenjohdon konsultti.
Tenkanen on kirjoittanut kaksi palkittua tietokirjaa pimeästä aineesta (Pimeän aineen arvoitus, 2019) ja mustista aukoista (Matka mustaan aukkoon, 2019). Vuonna 2025 ilmestynyt Kvanttikilpajuoksu – Supertietokoneiden vallankumous kertoo uudenlaisen kvanttitietokoneen parissa ponnistelevien tutkijoiden, yritysten ja suurvaltojen kilpajuoksusta kohti maailmaa, jossa uudet teknologiat muuttavat eri aloja vallankumouksellisilla tavoilla. Tenkanen on työskennellyt kosmologian tutkijana huippuyliopistoissa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, sekä yritysjohdon konsulttina useissa eri maissa.
Vierailu soveltuu esimerkiksi seuraaville oppitunneille: äidinkieli tai fysiikka
Tietokirjailijavierailujen hakulomake: kevät 2026
Tiedustelut:
Heidi Mäki | Tapahtumatuottaja | 050 505 4306 | heidi.maki@tietokirjailijat.fi
Tilaa uutiskirjeemme!
Haluatko tiedon tietokirjailijavierailuista suoraan sähköpostiisi? Tilaa uutiskirjeemme.
Tilaa uutiskirje