Ehdokkaat puheenjohtajan vaalissa kaudelle 2027–2029

Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtajan vaali vuosiksi 2027–2029 käydään syyskokouksessa lauantaina 14. marraskuuta 2026. 

Hallituksen nykyinen puheenjohtaja Timo Tossavainen on ilmoittanut, ettei hän aio asettua ehdolle enää kolmannelle kaudelle. Syyskokouksessa valitaan yhdistykselle hallituksen puheenjohtaja vuosille 2027–2029.

Ehdolle yhdistyksen puheenjohtajan vaaliin ovat ilmoittautuneet Markus Hotakainen, Maria Lassila-Merisalo ja Helena Ruuska. Ehdokkaiden esittelyihin voi tutustua alla.

Syyskokouksessa käydään myös hallituksen jäsenten vaali. Tutustu ehdokkaisiin täällä.

Asetun ehdolle Suomen tietokirjailijoiden puheenjohtajaksi.

Yhdistykseen liityin 2004, hallituksessa olen toista kolmivuotiskautta, tällä hetkellä varapuheenjohtajana. Päätoiminen tietokirjailija olen ollut 16 vuotta, työn alla on 48. kirja. Olen kirjoittanut lapsille ja aikuisille – myös selkokielellä ja englanniksi – astronomiasta ja astrologiasta, ilmastosta ja luonnosta, tieteen historiasta ja tähtitieteen naisista. Käännöksiä olen tehnyt yli 50, toimitustyön yli 100 kirjaan, graafisen suunnittelun noin 30 teokseen ja tietokirjakritiikkejä kymmeniä.

Olin Ursan julkaisuryhmässä jo 1990-luvulla, myöhemmin olen työskennellyt WSOY:n toimituspäällikkönä ja Karttakeskuksen kustannuspäällikkönä. Tunnen hyvin kirja-alan realiteetit, kustannussopimusten kiemurat, tuotantoprosessin vaiheet ja markkinoinnin periaatteet.

Minulla on hyvät yhteydet kotimaisiin kirjailija- ja muihin alan järjestöihin, pohjoismaisiin sisaryhdistyksiin sekä European Writers’ Counciliin. Teen kirjailijavierailuja kouluihin ja kirjastoihin, esiinnyn kirjamessuilla ja mediassa, olen luennoinut yliopistoissa ja kouluttanut sekä kirjailijoita että kääntäjiä. Olen mentoroinut aloittelevia tietokirjailijoita ja opastanut sopimusasioissa.

Tietokirjafestivaali (aiemmin Tietokirja.fi) sai alkunsa minun ja Ilari Hetemäen ideasta, ja viime kesänä olin Halsuan Kirjakinkereiden ohjelmajohtajana. Tietokirjallisuutta olen pyrkinyt nostamaan esille myös lukuisilla mielipidekirjoituksilla ja muilla kannanotoilla.

Sanaston kirjallisuuskummina olen kertonut päättäjille kirjailijan työstä ja tietokirjallisuuden merkityksestä. J. A. Hollo -palkintoraadin ja kirjastoapurahalautakunnan jäsenyydet ovat antaneet oivan kuvan tietokirjallisuuden trendeistä.

Meillä on yhdistyksenä – tieto- ja oppikirjailijoina – edessämme monia haasteita: lainauskorvaukset, verkkokirjahyllyt, äänikirjat, alv, tekoäly, tekijänoikeudet… 2025–26 vetämäni työryhmän toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä tietokirjallisuuden näkyvyyttä ja vahvistaa sen asemaa osana kulttuuria. 

Tietokirjailija on totuuden jälkeiseksi kutsutussa ajassa keskeisessä asemassa luotettavan, punnitun ja helposti omaksuttavan tiedon välittämisessä ja lukutaidon turvaamisessa, ja siten tärkeä toimija yhteiskunnan tietovarmuuden takaajana. Kaikkeen emme voi vaikuttaa, joten meidän kannattaa keskittää toimemme ja tarmomme asioihin, joihin todella voimme vaikuttaa.

Olen valmis ajamaan tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asiaa entistä vahvemmalla mandaatilla.

Tietokirjailijan työ on tuiki tärkeää. Tulemme monenlaisista taustoista, mutta meitä kaikkia yhdistää halu jakaa tietoa ja ymmärrystä. Samaan aikaan olemme luovan työn tekijöitä ja ansaitsemme työstämme asianmukaisen korvauksen. Meillä tulisi esimerkiksi olla oikeus valtion pitkiin apurahoihin, ja lainauskorvausmäärärahaa on nostettava.

Olen 48-vuotias hämeenlinnalainen tietokirjoittamisen ammattilainen. Olen ollut Suomen tietokirjailijoiden jäsen vuodesta 2013, Kanta-Hämeen aluevastaava vuodesta 2022 ja hallituksen jäsen vuodesta 2025. Suomen tietokirjailijoiden puheenjohtajana pyrkisin vahvistamaan tietokirjailijoiden asemaa niin tiedon kuin kirjallisuudenkin kentillä. Uskon pitkäjänteiseen ja asiantuntevaan edunvalvontaan.

Työskentelen vapaana kirjoittajana, kouluttajana ja tutkijana. Kirjoitan lehtijuttuja ja koulutan erityisesti tarinallista tietokirjoittamista. Olen väitellyt narratiivisesta journalismista, ja olen journalistisen kirjoittamisen dosentti Jyväskylän yliopistossa sekä viestinnän dosentti Helsingin yliopistossa. Olen kirjoittanut väitöskirjan ja muiden tieteellisten tekstien lisäksi Tarinallinen journalismi -teoksen. Tällä hetkellä kirjoitan narratiivista tietokirjaa, joka käsittelee kuolemaa.

Minulla on yli 15 vuoden kokemus hallitustyöskentelystä yhdistyksissä ja yhtiöissä. Olen suorittanut HHJ- eli hyväksytty hallituksen jäsen -tutkinnon. Minulla on kuuden vuoden kokemus johtamisesta ja esihenkilötyöstä, muun muassa ammattikorkeakoulun strategisen viestinnän yksikön päällikkönä. Olen rutinoitunut esiintyjä ja viestijä, ja saan asioita tapahtumaan.

Toimin Sanaston puheenjohtajana ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Verkostoni ulottuvat kirjallisuuden tekijöistä, kustantajista ja journalisteista tutkijoihin, kulttuurialan toimijoihin ja poliittisiin päättäjiin.

Suomen tietokirjailijoissa olen hallitustyön ohessa esimerkiksi vetänyt kirjoitustreffejä ja koulutuksia, juontanut tietokirjaraateja ja haastatellut kirjailijoita. Olen nauttinut kaikista näistä tehtävistä valtavasti.

Haluan, että vuonna 2030 Suomen tietokirjailijat on moniääninen ja vahva toimija, jota kuullaan ja uskotaan yhteiskunnassa. Olisi hienoa päästä puheenjohtajana rakentamaan yhdistyksemme tulevaisuutta yhdessä jäsenistön kanssa!

Helena Ruuska

Työni ja harrastukseni

Olen tietokirjailija ja kirjallisuuskriitikko. Väittelin Helsingin yliopistossa 2010.

Olen toiminut luokanopettajana, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina, opettajankouluttajana ja humanististen oppimateriaalien kustannuspäällikkönä. Lisäksi olen luennoinut yliopistolla tieto- ja kaunokirjallisuudesta.

Kesäisin harrastan purjehdusta ja talvisin tennistä.

Oppi- ja tietokirjani

Olen julkaissut kuusi elämäkertaa, esimerkiksi Eeva Joenpellosta ja Hugo Simbergistä. Parhaillaan kirjoitan Maria Jotunista.
Olen myös kirjoittanut työryhmän jäsenenä äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjasarjoja alakoulusta lukioon: Sanataituri, Aleksis, Piste ja Kärki.

Näitä asioita edistän

Oppi- ja tietokirjat ovat suomalaisen sivistyksen kivijalka. Jatkuva muutos edellyttää uutta tutkittua tietoa. Sitä tuottavat ja jakavat eri alojen ammattitaitoiset tietokirjailijat. Meidän kaikkien tulee saada paitsi korvaus työstämme myös näkyvyyttä ja arvostusta.

Puheenjohtaja yhdessä hallituksen ja toimiston kanssa on vastuussa siitä, että yhdistys seuraa aktiivisesti kirja-alaa, ennakoi muutoksia ja reagoi niihin ajoissa. Vastakkainasettelujen sijaan kannatan yhteistyötä ja sivistynyttä keskustelua.

Tietokirjallisuuden edunvalvontatyö

Minusta tuli yhdistyksen jäsen 1990-luvun lopussa, hallituksessa toimin 2010-luvulla, viitisen vuotta varapuheenjohtajana. Silloin kirjoitin usein sekä yhdistyksen julkaisuissa että Helsingin Sanomien lukijapalstoilla tietokirjallisuudesta.

Olen luennoinut yliopistolla ja yhdistyksen tilaisuuksissa sekä oppimateriaaleista, elämäkerroista että tietokirjoittamisesta. Yksityisesti olen toiminut monen tietokirjailijan mentorina.

Olen kirjoittanut tietokirjakritiikkejä, haastatellut tietokirjailijoita erilaisissa tilaisuuksissa ja osallistunut tietokirjailijoiden pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Suomen tietokirjailijat ry, tietokirjallisuus ja tietokirjailija vuonna 2030

Sivistyksen polkeminen on muuttunut sivistyksen arvostamiseksi. Asiantuntijuus on arvossaan nykyisen yksilökeskeisyyden asemesta.

Digitaalisen silpputiedon sijaan arvostetaan tuotettua tietoa – paperisena, digitaalisena, ääneen luettuna. Tekoäly on tietokirjailijan työkalu, ei korvaaja.

Kirjastoapurahoja jaetaan tasapuolisesti tieto- ja kaunokirjailijoiden kesken. Lainauskorvaus maksetaan myös kirjastojen verkkokirjahyllylainoista.

Opetussuunnitelmissa tietokirja on näkyvästi esillä. On perustettu uusi merkittävä tietokirjapalkinto.