Warelius-palkinnot Liisa Keltikangas-Järviselle ja Juhani Salokantelelle
Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen ja kirjailija Juhani Salokannel saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot perjantaina 5.9.2025.
Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät vuoden 2025 Warelius-palkinnot jaettiin Liisa Keltikangas-Järviselle ja Juhani Salokantelelle Tekstin talolla Tietokirjafestivaalin avajaisten yhteydessä perjantaina 5. syyskuuta 2025. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.
12 000 euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Kati Solastie.
Liisa Keltikangas-Järvinen (s. 1946) on psykologian professori emerita, joka on tehnyt mittavan uran erityisesti persoonallisuuspsykologian ja temperamentin tutkimuksen parissa.
Juhani Salokannel (s. 1946) on kirjailija, suomentaja ja mm. Parnasson entinen päätoimittaja, jonka erityisalaa ovat Viron kirjallisuus ja virolainen kulttuuri.
PALKINTOPERUSTELUT
Liisa Keltikangas-Järvinen
Filosofian tohtori Liisa Keltikangas-Järvinen on psykologian professori emerita. Hän on tehnyt mittavan akateemisen uran erityisesti persoonallisuuspsykologian ja temperamentin tutkimuksen parissa. Keltikangas-Järvinen on tuttu näky suomalaisessa valtakunnanlehdistössä: häntä haastatellaan usein erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymiseen liittyvistä aiheista, viime aikoina myös yhteiskunnassamme kasvavasta onnellisuuden tavoittelusta, itsekeskeisyydestä, ahdistuneisuudesta ja uupumisesta.
Keltikangas-Järvinen on tehnyt pitkän työuran Helsingin Yliopistossa. Hän on saanut useita tunnustuksia niin akateemisesta urastaan kuin tietokirjailijana. Hän on pitänyt lukuisia yleisöluentoja 1980-luvulta lähtien muun muassa vanhemmuudesta, ja hänen viidelle vuosikymmenelle levittyvä tietokirjailijan uransa käsittää teoksia mm. väkivaltakäyttäytymisestä ja itsetuhosta, itsetuntemuksesta, yksilöllisistä temperamenttipiirteistä sekä työelämän ja koulun paineista, stressinsäätelystä ja sosiaalisuudesta. Klassikkoteoksista Hyvä itsetunto (WSOY, 1994) ja Tunne itsesi, suomalainen (WSOY, 2006) on otettu lukuisia uusintapainoksia. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (WSOY) sai ilmestymisvuonnaan 2010 Lauri Jäntin palkinnon.
Liisa Keltikangas-Järvinen on rohkea esikuva, sanavalmis asiantuntija ja yhteiskunnallinen keskustelija sekä tutkimusalueensa uranuurtaja. Hän ei kirjoissaan syyllistä kasvattajia vaan tuo keskittymisen, kuuntelun, läsnäolon ja ihmisten moninaisuuden sanomaa. On arvokasta, että hänen tärkeä tutkimustyönsä on saavuttanut lukijoiden tietoisuuden yleistajuisissa ja hyvin jäsennetyissä tietokirjoissa.
Juhani Salokannel
Filosofian maisteri Juhani Salokannel on monipuolinen vaikuttaja kirjallisuuden kentällä. Hän on toiminut eri tehtävissä kustannusalalla, ollut kirjallisuuslehti Parnasson päätoimittaja sekä monien kirjailijajärjestöjen puheenjohtaja. Hän on toimittanut esseekokoelmia ja kirjoittanut tietokirjoja suomalaisesta kulttuurista. Salokantelen erityisalaa ovat kuitenkin Viron kirjallisuus ja virolainen kulttuuri. Hän on suomentanut virolaista kirjallisuutta, johtanut Suomen Viron-instituuttia ja ollut Tuglas-seuran toiminnanjohtaja.
Salokantelen suurtyö on Sivistystahto. Jaan Kross, hänen teoksensa ja virolaisuus (WSOY, 2008). Tietokirja avaa Viron arvostetuimman kirjailijan tuotantoa ja osoittaa suomalaiselle lukijalle, mikä merkitys sivistystahdolla on ollut virolaisille kansakunnan vaikeina aikoina. Myös A. H. Tammsaaren elämäkerta Nuoren Viron omatunto (Vastapaino, 2017) taustoittaa Viron kansalliskirjailijan tuotantoa, jonka Salokannel on kokonaisuudessaan itse suomentanut. Viron kulttuurielämää sekä virolaisten ja suomalaisten suhteita Salokannel on valottanut teoksissaan Sielunsilta – Suomen ja Viron kirjallisia suhteita 1944–1988 (SKS 1998) sekä Vastaanpanemisen kulttuurihistoriaa: Viron kirjallisuuden verkostoja 1940-luvulta nykyaikaan (Vastapaino, 2023).
Juhani Salokantelen elämäntyö hakee vertaistaan. Hänen tuotannostaan huokuu suvereeni asiantuntemus, joka on omiaan herättämään lukijassa luottamusta. Myös virolaiset luottavat häneen, ja siksi Salokantelen tuotantoa on tuoreeltaan käännetty viroksi. Kääntämiseen saattaa kannustaa myös Salokantelen käyttämä kieli. Se on täsmällistä, sanastoltaan rikasta ja rytmiltään nautittavaa. Juhani Salokannel, Suomen ja Viron välisen sillan todellinen rakentaja, on auttanut meitä ymmärtämään, minkälaisesta maaperästä Viron kirjallisuus kumpuaa.
Vuodesta 1985 jaettu Warelius-palkinto on nimetty ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana pidetyn Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat muun muassa Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).
Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Pekka Hako, Auli Hakulinen, Jaakko Hämeen-Anttila, Risto Isomäki, Osmo Kontula, Riitta Konttinen, Laura Kolbe, Lasse Lehtinen, Merete Mazzarella, Ilkka Niiniluoto, Juha Siltala, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Esko Valtaoja.
Palkinnonsaajista päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2025 puheenjohtajana Kati Solastie sekä jäseninä Jukka Laajarinne, Olli Löytty, Noora Mustajoki ja Tuula Uusi-Hallila.
