Tietokirjailijapalkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla

TIETOKIRJAILIJAPALKINNOT JAETTIIN HELSINGIN KIRJAMESSUILLA 25.10.2025

Vuoden 2025 Tietokirjailijapalkinnot saivat Hannu Itkonen, Laura Juntunen, Sami Karjalainen, Rauno Lahtinen ja Eveliina Talvitie. Palkinnot jaettiin nyt 25. kertaa.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Tietokirjailijapalkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 25.10.2025. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiok­kaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja varapuheenjohtaja Markus Hotakainen.

Hannu Itkonen on Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori ja liikunnan kulttuurihistorian dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Laura Juntunen on toimittaja ja kirjailija, ja hän asuu Oulussa. Sami Karjalainen on tekniikan tohtori, joka asuu Kirkkonummella. Rauno Lahtinen on kulttuurihistorian dosentti ja tietokirjailija, joka asuu Turussa. Eveliina Talvitie on kirjailija, joka asuu ja työskentelee Porissa ja Tallinnassa.

Vuodesta 2001 saakka myönnetyn Tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Suvi Ahola, Seppo Hentilä, Karo Hämäläinen, Anna Kortelainen, Katleena Kortesuo, Anu Lahtinen, Lasse J. Laine, Mirkka Lappalainen, Arto Mustajoki, Pirjo Lyytikäinen, Risto Niku, Jake Nyman, Ulla-Maija Paavilainen, Pirjo Saarnia, Pasi Saukkonen, Jukka Tarkka ja Johanna Vehkoo.

Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

PALKINTOPERUSTELUT

HANNU ITKONEN

Yhteiskuntatieteiden tohtori Hannu Itkonen on liikuntasosiologian emeritusprofessori Jyväskylän yliopistosta sekä Itä-Suomen yliopiston liikuntakulttuurin historian dosentti. Hän on tuotannossaan käsitellyt muun muassa huippu-urheilua ja urheilua harrastuksena sekä urheilua ja urheiluseuratoimintaa paikkakuntien yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Eläimet urheilijoina ja kamppailijoina (Vastapaino, 2023) kirjassa Itkonen pohtii eläinurheilun etiikkaa ja tulevaisuutta. Kotiseutujen yleiseen historiaan liittyviä tietokirjoja ovat esimerkiksi Svenska skolan (Kirjokansi, 2022), joka käsittelee Varkauden ruotsinkielisen koulun satavuotista taivalta sekä Sortavala (SKS, 2020), jossa hän kirjoittajana ja toisena toimittajana valottaa Sortavalan historiaa sodan ja rauhan kaupunkina. Itkosen kansainvälisestä tuotannosta esimerkkinä mainittakoon Football in the Nordic Countries (Taylor Francis LTD, 2023), jota hän on ollut mukana kirjoittamassa ja toimittamassa.

Hannu Itkonen on urallaan julkaissut valtavan määrän monipuolista tutkimuskirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleja, paikallishistoriaa ja urheiluseuroja käsitteleviä tietokirjoja sekä yliopiston oppikirjoja. Itkonen on tuonut urheilututkimukseen arvokasta sosiologista näkökulmaa. Hänen tuotantonsa on erittäin laaja-alaista, ja aiheita uskalletaan lähestyä myös kriittisesti.

LAURA JUNTUNEN

Laura Juntunen on oululainen tietokirjailija ja vapaa toimittaja, joka on julkaissut raa’an rehellisiä kuvauksia hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkon läpi pudonneista ihmisistä. Juntusen ansiokkaissa teoksissa yksityinen ja yleinen lomittuvat koskettaviksi mutta kriittisiksi kertomuksiksi ihmisten ja rakenteiden ongelmista.

Lehtijutusta kirjaksi kasvaneessa esikoisteoksessaan Subutex-kaupungin kasvatit (Into, 2022) Juntunen seurasi pohjoissuomalaisten huumeidenkäyttäjien arkea kahden ja puolen vuoden ajan. Kirjan päähenkilö Henkka on paitsi päihdeaddikti myös Juntusen nuoruudenystävä. Toisessa teoksessaan Tyttö joka en (Into, 2024) Juntunen kertoo omasta nuoruudestaan mielenterveyshäiriöiden, päihteiden ja sukupuolittuneen väkivallan maailmassa. Koti kadulla (Into, 2025) on Juntusen ja Tii Judénin yhteisteos Judénin päihderiippuvuudesta ja asunnottomuudesta.

Juntunen kuvaa kohteitaan avoimesti ja yksityiskohtaisesti, muttei mässäile kärsimyksellä. Hän päästää lukijat kurkistamaan todellisuuksiin, joita moni mieluummin välttelee, ja antaa äänen ja arvon ihmisille, jotka eivät ole tottuneet tulemaan kuulluiksi. Juntunen näyttää konkreettisesti, mitä yhteiskuntamme varjoissa tapahtuu ja miksi meidän ei tulisi kääntää katsettamme pois.

SAMI KARJALAINEN

Sami Karjalainen on tekniikan tohtori, luontokuvaaja ja tietokirjailija. Karjalainen on toiminut Suomen sudenkorentoseuran puheenjohtajana vuosina 2012–2016, sekä asiantuntijana Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton heinäsirkkaryhmässä ja Ympäristöhallinnon vesihyönteisryhmässä vuodesta 2010.

Sami Karjalaisen tuotanto on kauttaaltaan tasaisen laadukasta. Jo hänen varhaisteoksensa Suomen sudenkorennot (Tammi, 2002) sai kiitosta. Karjalainen on jatkanut luonnon pienten eliöiden esittelyä myös myöhemmissä teoksissaan: Hän on julkaissut useita teoksia maamme hyönteisistä ja hämähäkeistä, kuten Suomen heinäsirkat ja hepokatit (Tammi, 2009), Rantojen hyönteiset (Docendo, 2017), Suomen leppäkertut (Docendo, 2020) ja Suomen hyppyhämähäkit (Docendo, 2022). Tuorein kirja on Muodonvaihdoksia ihmettelemässä (Tammi, 2025). Karjalaisen kirjat ovat saaneet tunnustusta sekä täsmällisestä ja ajantasaisesta tietosisällöstä, laadukkaista valokuvista että kauniista ulkoasuista.

Sami Karjalainen on tuotannossaan yhdistänyt oivallisesti sujuvan tietokirjoittamisen ja huippuunsa hiotun luontovalokuvauksen. Kirjoillaan hän on kiinnittänyt suomalaisten huomion eläinlajeihin, jotka usein jäävät muiden luontokappaleiden varjoon tai tyystin näkymättömiin. Karjalaisen kirjallinen ja kuvallinen tuotanto muistuttaa meitä luonnon monimuotoisuudesta, jonka säilyttäminen on entistä tärkeämpää.  

RAUNO LAHTINEN

Rauno Lahtinen on kokemäkeläislähtöinen tutkija-tietokirjailija ja Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti. Lahtinen on tietokirjatuotannossaan keskittynyt erityisesti Turun kaupungin kulttuuri- ja rakennushistoriaan, mutta myös monet esimerkiksi tapakulttuuriin liittyvät aiheet ovat hänelle tuttuja.

Lahtisen tuotantoon kuuluvat muun muassa Turun puretut talot -kirjasarja (Turun yliopisto, Sammakko) sekä Turun historiaa eri vuosikymmeninä käsittelevät tietokirjat. Lisäksi Lahtinen on käsitellyt turkulaista rakennusperinnettä muun muassa teoksissaan Turun jugend (Turkuseura ry, 2015) ja Kävely puutalojen Turussa (Turkuseura ry, 2013). Lahtinen on onnistunut teoksissaan yhdistämään kiinnostavalla tavalla myös esimerkiksi paikallishistorian sekä lukijoiden mieliä kiehtovat tosielämän rikokset. Lukija pääsee sukeltamaan Turun kriminaalihistoriaan esimerkiksi teoksissa Murhia ja hirmutekoja Turussa (Sammakko, 2021) sekä Kakola – vankilan tarina (Sammakko, 2014; uudistettu painos 2018).

Rauno Lahtisen tuotanto on huomattavan laaja, ja se kattaa niin tieteellisiä artikkeleja, asiantuntevaa ja monipuolista paikallishistoriaa kuin tapakulttuuria käsitteleviä yleistajuisia teoksia. Lahtinen on tuonut ansiokkaasti Turun seudun historiaa tutuksi suurelle yleisölle, ja hänen teoksistaan välittyvät sujuva kynä sekä silmä lukijaa kiinnostaville yksityiskohdille.

EVELIINA TALVITIE

Eveliina Talvitie on porilaissyntyinen, Tallinnassa asuva kirjailija. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Yleisradiossa, Perheyritysten liitossa ja viestintätoimisto Ellun Kanoissa.

Talvitien ensimmäiset tietokirjat vuosilta 2006 ja 2011 olivat miespolitiikkojen Ilkka Kanervan ja Matti Vanhasen elämäkerrat. Sittemmin hän on käsitellyt tietokirjoissaan erityisesti naisen yhteiskunnallista asemaa yksilötarinoiden kautta. Kirjassaan Keitäs tyttö kahvia – Naisia politiikan portailla (WSOY, 2013) Talvitie haastatteli 32 naista ja kuutta miestä naisen asemasta valtakunnanpolitiikassa. Hieno vai huono: nainen jolla on maine (WSOY, 2015) käsitteli naisen asemaa ja siihen liittyviä kaksoisstandardeja fiktion keinoja hyödyntäen. Vanha nainen tanssii kirjassa (Into, 2021) hän haastatteli yhtätoista ikääntyvää naista. Talvitien tuoreimmat tietoteokset ovat Kunniaton mutta vapaa – Erään afgaaninaisen tarina (Like, 2022) ja Katariina Sourin elämäkerta Kata (Like, 2023).

Talvitie on monipuolinen kirjoittaja, joka ei kaihda hankalia aiheita eikä sitä hankalaa mainetta, joka naisasianaiselle vielä tänäkin päivänä helposti lankeaa. Hän kirjoittaa sujuvaa ja helppolukuista tekstiä, mikä on ammattitaidon merkki: kun kirjoittaja on tehnyt taustatyönsä hyvin ja osaa ilmaista monimutkaisempiakin asioita ymmärrettävästi, lukija saa nojata taakse ja nauttia lopputuloksesta.

Kuvat:

Hannu Itkosen kuva: Esa Nykänen
Laura Juntusen kuva: Sina Sarpola
Sami Karjalaisen kuva: Veikko Somerpuro
Rauno Lahtisen kuva: Merja Otronen
Eveliina Talvitien kuva: Jyri Pitkänen