Tiedolla on tekijänsä
Suomen tietokirjailijat ry on maamme suurin kirjailijajärjestö. Yhdistys edistää tietokirjallisuutta ja valvoo tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Yhdistyksen jäsenet ovat muun muassa yleisten tietokirjojen, oppikirjojen ja tutkimusartikkeleiden kirjoittajia. Yhdistyksellä on yli 3 300 jäsentä.

Ajankohtaista
Jäsen, liity asiantuntijarekisteriimme
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenet edustavat asiantuntijoina useita eri aloja arkeologiasta äidinkieleen. Asiantuntijarekisteri tarjoaa eri tahoille mahdollisuuden hakea esimerkiksi puhujaa, luennoitsijaa tai kirjoittajaa.
Faktahommissa-podcast
Faktahommissa-podcastissa puhutaan tietokirjallisuuden kiinnostavista ilmiöistä, tietokirjojen kirjoittamisesta sekä kuullaan lukuvinkkejä. Vieraina on tietokirjailijoita, jotka paljastavat taustat tarinoidensa takaa.
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeessämme kerromme ajankohtaista tietoa tietokirjallisuuden ystäville. Opettajien uutiskirjeessä kerromme mm. kouluille maksuttomista tietokirjailijavierailuista, tietokirjastipendihausta ja kirjavinkkikatalogeista.
Uutiset
Klikkaa itsesi uutiseen tai selaa koko uutisarkistoamme täällä.
Tietokirjallista ohjelmaa Helsingin Kirjamessuilla
Suunnista kirjaan -tapahtuma tuo Helsingin Kirjamessuille 8 000 koululaista ja toisen asteen opiskelijaa
Vuoden 2025 Tietopöllö-palkinto Julia Pöyhöselle ja Heidi Livingstonille
Hallituksen jäsenten vaali kaudelle 2026–2028
Minä, kirja ja tietokirjaraati
Syyskokouspäivät 14.–15.11.2025 Helsingissä
Seuraa meitä somessa!
Äänikirjat ja e-kirjat – siunaus vai tuho? -keskustelu houkutti katsomon täyteen yleisöä. Keskustelussa olivat mukana kustantaja Aleksi Pöyry, kirjailijat Sisko Savonlahti ja Monika Fagerholm sekä kääntäjä Kaisa Ranta. Paneelin juonsi varapuheenjohtajamme Markus Hotakainen. ”Äänikirjoista ja e-kirjoista ei edelleenkään saa lainauskorvausta, jos niitä lainataan korkeakoulujen verkkokirjahyllyjen kautta”, muistutti Hotakainen. #faktahommissa #tiedollaontekijänsä #lainauskorvaus
"Lainauskorvaukseen varattu määräraha tulisi pikaisesti korottaa asianmukaiselle tasolle ja hyväksyä kaikki kirjastojen kautta lainattavat teokset formaatista ja jakelukanavasta riippumatta korvauksen piiriin", kirjoittaa puheenjohtajistomme Timo Tossavainen ja Markus Hotakainen Helsingin Sanomissa.
Linkki kirjoitukseen löytyy profiilin linkkipuusta. 👆
#faktahommissa #tiedollaontekijänsä
Kruununhaka-lava täyttyi yleisöstä, kun Timo R. Stewart ja Johanna Vuorelma pohtivat Heikki Aittokosken johdolla, miten konfliktit muuttavat muotoaan ja mitä Ukrainan ja Gazan konfliktien jälkeen mahdollisesti tapahtuu.
Ratkaisut eivät ole helppoja, odotukset rauhanprosesseihin ovat korkeita ja ratkaisut synnyttävät lähes aina tyytymättömyyttä.
Vaikka Ukrainan ja Gazan tilanteet ovat vaikeasti ratkaistavissa, pieniä ja varovaisia toivonkipinöitä yritettiin löytää historiasta.
Vuorelma muistutti Suomen vuoden 1918 sisällissodasta ja sen jälkeisistä vuosista: "Meillä oli yksi Euroopan verisimmistä konflikteista ja jo joidenkin vuosien jälkeen osapuolet kykenivät yhteistyöhön. Suomi säilyi demokratiana ja sitä voi pitää onnistumisena."
Stewart nosti esiin, että Euroopan unioni on pohjimmiltaan rauhanprojekti Saksan ja Ranskan välillä: "tänä päivänä olisi vaikeaa kuvitella Saksaa ja Ranskaa sotaan keskenään."
Tervetuloa kuuntelemaan myös muita lavaohjelmiamme tulevina messupäivinä!
#faktahommissa #kirjamessut #tietokirjallisuus @gummeruskustannus @timostewart @heikkiaitto
Helsingin Kirjamessuilla Harri Ahonen, Anna Koikkalainen ja Päivi Mattila antoivat vinkkejä yksinvaellukseen, sekä ikimetsässä ja linnavuorilla retkeilyyn. Juontajana oli Kati Kelola.
”On yllättävää, miten sosiaalista yksinvaeltaminen voi olla. On hieno tilanne kohdata uusi ihminen ilman taustatietoa tai ennakko-oletuksia ja ajautua syvälliseen keskusteluun”, Anna Koikkalainen pohtii.
”Muinaislinnoista ja linnavuorista on pidetty huonosti huolta ja kohteet ovat usein pusikoituneita. Ennen muinaislinnan raunioilla vierailua kannattaa tutustua alueen kulttuurihistoriaan”, vinkkaa Ahonen.
”Ikimetsiä on jäljellä vähän ja eri puolella suomea metsät poikkeavat toisistaan. Jos metsien monimuotoisuuden halutaan säilyvän, olisi myös eteläsuomessa syytä olla enemmän kansallispuistoja ja suojelukohteita. Etelä-Suomessa ikimetsät ovat erityisen herkkiä alueita. Polkujen ulkopuolelle ei kannata mennä vaikka sitä ei olisi erikseen määrättykään”, vinkkaa Päivi Mattila.
#faktahommissa #kirjamessut #tietokirjallisuus #retkeily @helsinginkirjamessut @gummeruskustannus @skskirjat #harriahonen @annayksinvaeltaja #päivimattila @katikelola