Ehdokkaat hallituksen vaalissa kaudelle 2027–2029

Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen vaali vuosiksi 2027–2029 käydään syyskokouksessa lauantaina 14. marraskuuta 2026. 

Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Noora Mustajoki, Rainer Oesch ja Oula Silvennoinen. Mustajoki ja Silvennoinen ovat olleet hallituksessa yhden kolmivuotiskauden ja Oesch kolme kolmivuotiskautta. Enimmäisaika hallituksessa on kolme kolmivuotiskautta. 

Ehdolle yhdistyksen hallituksen vaaliin ovat ilmoittautuneet Suvi Auvinen, Pia Houni, Tomas Järvinen, Toni Mattila, Noora Mustajoki, Teuvo V. Riikonen ja Oula Silvennoinen. 

Syyskokouksessa käydään myös puheenjohtajan vaali. Tutustu ehdokkaisiin täällä.

Olen Suvi Auvinen, tietokirjailija ja toimittaja. Tällä hetkellä työskentelen päätoimisena kirjailijana.

Viides tietokirjani Maailman viimeinen eläin ilmestyi tammikuussa 2026. Olen monipuolinen kirjailija ja kirjoittanut kertovaa tietokirjallisuutta (Maailman viimeinen eläin 2026, Lihan loppu 2019), esseitä (Kaltainen valmiste 2021), keittokirjan (Lapsiperheen vegaanikeittokirja 2020) ja lasten tietokirjan (Onnekkaiden eläinten talo 2023). Kustantajiani ovat olleet Kosmos, WSOY ja Gummerus.

Olen työskennellyt paljon viestinnän ja edunvalvonnan parissa, ja näiden asioiden edistäminen kiinnostaa minua myös Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa. Uskon, että voisimme pitää tietokirjailijoiden ääntä merkittävästi näkyvämmin esillä suomalaisessa keskustelussa, ja pidän tärkeänä myös tekoälyn tuomien muutosten ennakointia. Tarjoan mielelläni osaamiseni näiden kysymysten parissa Suomen tietokirjailijoille.

Olen ollut aktiivisesti mukana Suomen tietokirjailijoiden toiminnassa mm. kouluttamalla jäsenistöä sekä toimimalla haastattelijana ja moderaattorina mm. Tietokirjafestivaaleilla sekä kirjamessuilla. Pidän myös omassa työssäni ja sosiaalisessa mediassa esillä tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden merkitystä ja arvoa, ja olen puhunut paljon esimerkiksi tekijänoikeuksista ja siitä, millaisia muutoksia tekoäly voi tuoda niihin.

Tietokirjallisuuden merkitys muuttuu vuoteen 2030 mennessä. Yleistasoista bulkkitietoa voi kehittyvillä tekoälymalleilla tuottaa napin painalluksella, mutta sen paikkansapitävyydestä ei ole mitään takeita. Tällöin uuteen arvoon nousevat oikeat ihmiset, jotka voivat omilla kasvoillaan asettua välittämänsä tiedon taakse. Tekoäly ei uhkaa tietokirjailijan asemaa, mutta muuttaa sitä. Suomen tietokirjailijat ry:n tulee olla eturintamassa selvittämässä, millainen muutos on ja miten tekijöiden asema ja tulot turvataan sen keskellä.

Olen Pia Houni, FK, KM, TeT, dosentti ja filosofian praktikko. Työurani on rakentunut tutkimuksen, korkeakoulutuksen, taiteen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen rajapinnoille. Työtehtäviäni luonnehtii rohkeus astua uuteen, yhdistää tiedon eri alueita ja saada yllättäviä asioita toteutumaan. Vapaa-ajallani kirjoitan, toteutan taideprojekteja, harrastan liikuntaa, matkustan, leikin ja ratkaisen elämän arvoituksia.

Minulla on yli 400 julkaisua aina runoista tietokirjoihin, tutkimusjulkaisuja, tiedeviestinnän blogeja, kolumneja, audiovisuaalisia tuotteita ja näyttelyjulkaisuja. Olen kirjoittanut kasvatustieteen, taiteentutkimuksen, työelämätutkimuksen ja filosofian alan tietokirjoja. Kirjoittamisessani yhdistyvät tutkimuksellinen näkökulma, yhteiskunnallinen analyysi, narratiivisuus ja kiinnostus ihmisten kokemuksiin.

Työedellytysten vahvistaminen, tekijänoikeuksien, kohtuullisen korvauksen ja tietokirjailijoiden näkyvyyden puolustaminen ovat yhdistyksen keskeisiä tehtäviä. Kansainvälisen yhteistyön laajentaminen on olennaista. Yhdistyksen tulee tunnistaa tekoälyn, digitalisaation ja alustatalouden vaikutukset tietokirjailijoiden työhön ja toimia aktiivisesti jäsentensä edunvalvojana näissä muutoksissa.

Olen osallistunut tietokirjallisuuden ja tiedon tuotannon asemaa koskevaan keskusteluun tutkijana, kirjoittajana, luottamushenkilönä ja verkostotoimijana. Tietokirjallisuuden näkökulmasta näen tärkeänä tiedon saavutettavuutta, perustellun tiedon näkyvyyttä sekä kirjailijoiden pitkäjänteisen työn turvaamista.

Vuonna 2030 Suomen tietokirjailijat ry:n tulisi olla entistä vahvempi yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka puolustaa luotettavan tiedon merkitystä ja tietokirjailijoiden asemaa. Uskon, että tietokirjallisuuden merkitys kasvaa samaan aikaan, kun yhteiskunnassa kamppaillaan tiedon luotettavuuteen, tekoälyyn ja polarisaatioon liittyvien kysymysten kanssa.

Tomas Järvinen

Olen tietokirjailija, tutkija ja kokenut organisaatioiden johtaja. Koulutukseltani olen Musiikin tohtori (taidehallinto). Olen julkaissut pääasiassa organisaatioteoreettisia tietokirjoja, joissa tarkastelen kulttuuriorganisaatioiden toimintaa, johtamista ja kehittämistä. Parhaillaan työn alla on myös aihepiiriltään erilaisia tietokirjoja, joiden on tarkoitus ilmestyä vuonna 2027.

Työurallani olen toiminut muun muassa toimitusjohtajana, toiminnanjohtajana, rehtorina ja koulutusorganisaation johtajana. Minulla on pitkä kokemus strategisesta johtamisesta, taloudesta, järjestötoiminnasta ja hallitustyöskentelystä. Olen suorittanut myös Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -tutkinnon. Haluaisin tuoda hallitukseen erityisesti strategisen johtamisen ja järjestöjen kehittämisen osaamista sekä tietokirjailijan, tutkijan ja kulttuurialan ammattilaisen näkökulmaa.

Tietokirjallisuus on olennainen osa sivistynyttä ja demokraattista yhteiskuntaa. Luotettavan tiedon merkitys korostuu aikana, jolloin julkinen keskustelu pirstaloituu ja tekoäly muuttaa tiedon tuottamista ja käyttämistä. Hallituksessa haluaisin edistää erityisesti tietokirjailijoiden ammatillista asemaa, tekijänoikeuksia ja oikeudenmukaisia korvauksia sekä sitä, että tekoälyn tuomiin muutoksiin reagoidaan aktiivisesti.

Pidän tärkeänä myös tietokirjallisuuden monimuotoisuutta. Yhdistyksen tulee olla yhteinen ammatillinen koti erilaisille tietokirjoittajille eri puolilla Suomea. Ruotsinkielisenä haluaisin lisäksi vahvistaa yhdistyksen kaksikielisyyttä ja yhteyksiä pohjoismaiseen tietokirjallisuuteen.

Vuonna 2030 haluan nähdä Suomen tietokirjailijat vahvana ja yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisena järjestönä, joka puolustaa jäsentensä oikeuksia ja toimeentulon edellytyksiä mutta katsoo samalla rohkeasti tulevaisuuteen. Tietokirjailijan työn muodot muuttuvat, mutta laadukkaan ja riippumattoman tiedon tarve ei katoa.

Toni Mattila

Olen Toni Mattila, helsinkiläinen terveyskeskuslääkäri ja tietokirjailija. Työskentelen Kontulan terveysasemalla. Valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006. Vuosina 2004–2014 toimin yrittäjänä sekä palvelu- ja lääketieteellisenä johtajana Suomen Kotilääkäripalvelu Oy:ssä. Olen koulutettu kokemusasiantuntija. Kirjoitan terveyttä käsittelevää tietokirjallisuutta. Teokseni Tämä on toiminut – Keski-ikäisen miehen remonttiopas (2026) yhdistää omakohtaisen kokemuksen ja näyttöön perustuvan hoidon. Se aloittaa neliosaisen sarjan, jonka toinen osa ilmestyy vuonna 2027. Kirjoitan myös dekkareita, ja perustin kustantamon Culture Vulture PUMPUM, joka julkaisee uusien suomalaisten tekijöiden tieto- ja kaunokirjoja.

Hallituksessa haluan edistää erityisesti:

– tietokirjailijan toimeentuloa: apurahoja, kohtuullisia palkkioita ja reiluja korvauksia e- ja äänikirjoista, kustannusväylien kehittäminen
– pienkustantamoissa ja omakustanteina julkaisevien tekijöiden asemaa, sillä yhä useampi tietokirja syntyy perinteisen kustannusalan ulkopuolella
– luotettavan tiedon ja sen popularisoinnin arvostusta, myös terveystiedossa
– saavutettavia julkaisumuotoja, jotta tietokirja tavoittaa lukijan paperilla, näytöllä ja korvissa.

Olen yhdistyksen jäsen vuodesta 2026. Tuon hallitukseen tuoreen jäsenen ja pienkustantajan näkökulman. Lääkärinä olen tottunut tekemään päätöksiä yhteistyössä ja perustelemaan ne.

Vuonna 2030 tekoäly on muuttanut tiedonhaun pysyvästi. Siksi ihmisen kirjoittama, vastuullinen ja lähteisiin perustuva tieto on arvokkaampaa kuin koskaan. Toivon, että Suomen tietokirjailijat ry jatkaa arvokasta työtään, kehittyy ja kasvaa. Sitä tarvitaan varmistamaan, että tietokirjailijan työ on mahdollista ammattina, ei vain harrastuksena. Olen tuore jäsen. Olen tarjolla ottamaan vastuuta, jos tälle on tarvetta.

Noora Mustajoki

Olen Noora Mustajoki (s. 1978), kirjailija, kustannustoimittaja ja Kittilän kirjastotoimenjohtaja. Taustassani yhdistyvät journalistinen kokemus, kirjastomaailman tuntemus sekä käytännön ymmärrys kirjailijan arjesta ”pöydän molemmin puolin”. Lukemisen lisäksi retkeilen vapaa-ajalla kirjailijapuolisoni, koiran ja kissan kanssa retkipakulla ja harjoittelen kitaransoittoa.

Tietokirjoissani olen käsitellyt hyvinvointia ja naiseutta. Tuorein näistä on yhdessä Emilia Vasko-Kujalan kanssa kirjoitettu Naisen toinen kevät – kaikki vaihdevuosista (2025). Kirjoitan myös pohjoiseen sijoittuvaa rikosfiktiota ja haamukirjoitan parhaillaan erästä elämäkertaa.

Haen toiselle kaudelle Suomen tietokirjailijoiden hallitukseen. Minulle on tärkeää edistää tietokirjailijoiden moniäänisyyttä ja alueellista tasa-arvoa. Haluan tuoda päätöksentekoon maakuntien äänen sekä kirjastokentän asiantuntijuuden. Kirjastoalan tuntemukseni on tuonut lisäarvoa hallitukselle, ja olen mukana myös Suomen Kirjastoseuran hallituksessa, Yleisten kirjastojen neuvostossa, E-kirjaston ohjausryhmässä sekä kirjastoalan kansainvälisessä organisaatiossa IFLA:ssa.

Sydämenasiani on sivutoimisten tietokirjailijoiden toimeentulo. Kuten valtaosa jäsenistämme, minäkin kirjoitan päivätyön ohessa. Erilaisen asiantuntijuuden yhdistäminen kirjoittamiseen on rikkaus, mutta se vaatii apurahakäytäntöjen kehittämistä niin, että ne tukevat joustavammin työn ohessa tehtävää työtä. Hallituskauteni aikana olen ollut mukana tietokirjallisuuden näkyvyys -työryhmässä. Olen myös palkintolautakunnan jäsen.

Vuonna 2030 näen yhdistyksemme entistä vahvempana ja valtakunnallisesti saavutettavampana yhteisönä. Visioni on, että tietokirjailijan työ nähdään merkittävänä asiantuntijuuden ja luovan työn muotona ja että digitaalisen murroksen sekä tekoälyn keskellä tekijänoikeudet ja reilut korvaukset on turvattu.

Haluan jatkaa työtä yhdistyksessä, joka varmistaa, että luotettavalla ja moniäänisellä tietokirjallisuudella on vankka perusta koko Suomessa.

Teuvo V. Riikonen

Olen Teuvo V. Riikonen, mikkeliläinen tietokirjailija. Koulutukseltani olen teologian maisteri, lisäksi taustalla on JET, 198. MPK ja HHJ sekä useita lyhyempiä koulutuksia.

Työurallani olen toiminut järjestön nuorisotyön johtajana, opettajana, rehtorina ja nyt Parikanniemisäätiön toiminnanjohtajana. Lisäksi olen ollut neljä kertaa rauhanturva- ja kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa, Libanonissa, Israelissa ja Syyriassa. 

Harrastan liikuntaa eri muodoissaan: maantiepyöräilyä, sählyä ja retkiluistelua. Olen kulttuurin monikäyttäjä eli konsertit, elokuvat ja taidenäyttelyt kuuluvat arkeeni. Lisäksi pidän matkailusta ja filosofisista keskusteluista 14-vuotiaan lapsenlapseni kanssa.

Olen kirjoittanut tai ollut yhtenä kirjoittajana 43 kirjassa ja kokoomateoksessa. Omat kirjani ovat teologiaa, satiiria, lastensuojelua, henkilökuvauksia sekä rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa. Lisäksi on yksi rippikoulun oppikirja, nuortenkirjoja ja jopa kesäteatterinäytelmiä.

Hallituksen jäsenyys olisi luonteva jatko yli 25 vuoden jäsenyyden, aluetoiminnan, aluevastaavan, vaalivaliokunnan ja aluevastaavien puheenjohtajuuden jälkeen. Tehtävissä olen verkostoitunut ja osallistunut eri rooleissa edunvalvontatyöhön. Tunnen poliittisen päätöksentekomekanismin paikallisesta kuntatasosta hallitusneuvotteluihin asti.

Edistäisin hallituksen jäsenenä neljää asiaa. Ensiksi haluan selventää eri hallinnonaloihin liittyviä lainalaisuuksia eli sitä, miten vaikutetaan eri kanavissa. Toiseksi on tunnistettava omien jäsenten erilaiset vahvuudet ja löydettävä oikeat henkilöt oikeisiin paikkoihin. Kolmanneksi on vahvistettava strategista ajattelua, jotta paremmin ennakoisimme tietokirjallisuuteen liittyvät muutokset. Neljänneksi on vahvistettava omaa talouspohjaamme, mikä pitkällä aikavälillä parantaa yhteistä ja jäsenten asemaa.

2030 Suomen tietokirjailijat on yli 4 000 jäsenen yhdistys, ja tietokirjailijan julkikuva, taloudelliset edut ja asema on parantunut. Tutkittua tietoa kunnioitetaan ja käytetään.

Oula Silvennoinen

Olen Oula Silvennoinen, historian tutkija ja tietokirjailija. Olen kirjoittanut etupäässä Suomen lähihistoriaa käsitteleviä teoksia, ja julkaissut sekä akateemisia että laajemmalle lukijakunnalle tarkoitettuja tekstejä. Tiukka lähdepohjaisuus ja sujuva kerronta eivät ole toistensa vihollisia, vaan liittolaisia.

Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa olen istunut nyt yhden kauden. Jatkan sitä työtä mielelläni. Tietokirjallisuuden ja tietokirjailijan asema Suomessa ei ole paras mahdollinen, me kaikki tiedämme sen. Myyntimäärät ovat pitkään olleet laskussa. Äänikirjojen ansaintalogiikka on vinoutunut niin, että tulot valuvat muiden kuin tekijöiden taskuun. Valtion tukipolitiikassa tietokirjallisuutta kohdellaan edelleen maalaisserkkuna, josta ei niin tarvitse välittää.

Kaikki nämä ovat ongelmia, joita ei ratkaista tietokirjailijoiden omin voimin. Tarvitaan yhteisymmärrystä ja yhteistyötä kirjallisuuskentän kaikkien toimijoiden, kaunokirjailijoiden ja kustannusalan kesken. Tarvitsemme myös hyvän yhteyden eduskuntaan. Sillä ennen muuta tarvitaan valtakunnanpoliittisia toimia, joilla kotimaisilla kielillä tapahtuva kirjoittaminen ja julkaiseminen otetaan tukipolitiikassa erityissuojeluun. Pienellä kielialueella tämä on kohtalonkysymys. Ellemme me suomalaiset itse pidä huolta omakielisestä kulttuuristamme, sitä ei tee kukaan muukaan.

Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus ei yksin näitä asioita pysty oikaisemaan, mutta se on meille tietokirjailijoille elintärkeä tekijä, kun yritämme kääntää tilannetta vähitellen paremmaksi. Tällä näyllä, kokemuksella ja yhteiskuntasuhteilla olen halukas jatkamaan hallitustyötä kotimaisen tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden puolesta.