Vuoden 2026 Warelius- ja Tietopöllö-palkinnot jaettu

Vuoden 2026 Warelius-palkinnot saavat Maria Lähteenmäki ja Matti Vuento. Tietopöllö palkinnon saa Joona Leppälä. Palkinnot jaettiin juhlatilaisuudessa Helsingissä torstaina 7.5.2026.

Emeritaprofessori Maria Lähteenmäki ja emeritusprofessori Matti Vuento saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot torstaina 7.5.2026. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö myönnettiin tubettaja, kirjailija ja juontaja Joona Leppälälle. Tietopöllö-palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa. Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia.

Palkinnot jaettiin juhlatilaisuudessa Helsingissä 7.5.2026. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijoiden puheenjohtaja Timo Tossavainen sekä palkintolautakunnan jäsen Noora Mustajoki. Palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Maria Lähteenmäki (s.1957) on Sodankylästä kotoisin oleva historian tutkija ja professori emerita. Lähteenmäki on erikoistunut ylirajaisen Karjalan ja pohjoisten raja-alueiden historiaan.

Matti Vuento (s. 1947) on Kemissä syntynyt ja Rovaniemellä kasvanut Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori. Vuento on kirjoittanut laajan tuotannon tieteellistä tutkimusta, oppikirjoja ja tietokirjoja.

Joona Leppälä (s. 1993) on Jyväskylässä asuva, taiteilijanimeä ZoneVD käyttävä tubettaja, juontaja ja nuorten tietokirjailija. Leppälä on kotoisin Ylivieskasta.

PALKINTOPERUSTELUT

Maria Lähteenmäki

Maria Lähteenmäki on historiantutkija, joka on erikoistunut ylirajaisen Karjalan ja pohjoisten raja-alueiden historiaan. Hän toimi Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella arktisten alueiden ja Suomen historian professorina 2014–2025. Hän on työskennellyt Suomen akatemian akatemiatutkijana sekä vierailevana tutkijana ja professorina mm. Petroskoin, Tromssan ja Cambridgen yliopistossa. Lähteenmäki on Helsingin yliopiston dosentti.

Jo Lähteenmäen väitöskirja vuonna 1995 käsitteli naishistoriaa. Vuonna 2022 ilmestynyt tutkimus Punapakolaiset (Gaudeamus) nosti esiin niiden suomalaisnaisten kohtalon, jotka 1920- ja 1930-luvuilla lähtivät Neuvosto-Venäjälle tavoittelemaan uutta elämää mutta joiden unelmat muuttuivat painajaisiksi. Lähteenmäen näkökulmana on usein sosiaalihistoria, niin myös tutkimuksessa Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja (Suomen historiallinen seura, 1999), joka käsittelee lappilaisten kokemuksia viime sotien aikana. Kalotin kansaa -teoksessaan (SKS, 2004) tietokirjailija tekee tutkimusmatkan 1800-luvun Lapin arvoihin, asenteisiin ja arkielämään. Kotimaakuntansa Lapin lisäksi Lähteenmäki on ansioitunut Karjala-tutkija. Kannaksen rajamaata ja sen poliittisia murtumia käsittelee Maailmojen rajalla (SKS, 2009). Vuonna 2024 ilmestyi Lähteenmäen johtaman tutkimushankkeen loppututkimus Urbaanit karjalaiset (Siirtolaisinstituutti).

Historiantutkija Maria Lähteenmäki on rohkeilla kannanotoillaan saanut aikaan laajaa keskustelua tutkijoiden piirissä ja noussut omilla erikoisaloillaan eturivin asiantuntijaksi. Hänen laajasta tuotannostaan välittyy halu ja kyky tehdä historiaa ymmärrettäväksi myös tavalliselle lukijalle. Hän tarkasteleekin historian suuria linjoja usein yksilöiden ja pienten yhteisöjen näkökulmasta. Maria Lähteenmäen ansiosta käsityksemme rajaseutujen ihmisten elämästä, heidän identiteetistään ja vaikutuksestaan historian kulkuun on ratkaisevasti tarkentunut ja jopa muuttunut.

Matti Vuento

Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori Matti Vuento kirjoittaa mikroskooppisen pienistä mutta elämän kannalta ratkaisevan tärkeistä asioista. Hänen kiinnostuksen kohteenaan on muun muassa virusten, mikrobien ja sienten merkitys eliöyhteisöissä.

Teoksissaan Virukset – näkymättömät viholliset (Gaudeamus, 2016) ja Virus, joka pysäytti maailman (Gaudeamus, 2022) Vuento auttaa lukijaa ymmärtämään paitsi virusten biologista toimintaa myös niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vastaavasti Bakteerien planeetta (Gaudeamus, 2019) syventää ymmärrystä mikro-organismien monimuotoisuudesta ja niiden keskeisestä roolista luonnossa. Uusimmassa teoksessaan Hämmästyttävät sienet: Eliökunnan pimeää ainetta valaisemassa (Gaudeamus, 2025) Vuento osoittaa kertojan kykynsä ja tuo kiehtovalla tavalla esiin luonnon ihmeenkaltaisuuden. Sienet kommunikoivat ja metsästävät, puolustautuvat ja hyökkäävät, tappavat ja lääkitsevät, elävät pinnalla ja ytimessä, ja tuottavat valoa. Lisäksi hän on kirjoittanut laajan tuotannon tieteellistä tutkimusta, oppikirjoja ja lasten tietokirjoja. Yhdessä Jyrki Heinon kanssa tehty Biokemian ja solubiologian perusteet (WSOY Oppimateriaalit, 2007) on vakiintunut alansa perusteokseksi. Lapsille suunnatuissa teoksissaan Vuento vastaa lempeän vaarin äänellä lapsen kysymyksiin ötököistä ja muista ruohonjuuritason luonnonilmiöistä.

Vuennon tutkimustietoon perustuvat teokset purkavat pelkoja, tuovat keskusteluun tarpeellista suhteellisuudentajua ja vahvistavat lukijoiden valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja ympäristöön liittyvää tietoa. Erityisen merkittävää Vuennon työssä on hänen kykynsä popularisoida vaikeita tieteellisiä käsitteitä ilman, että sisältö menettää tarkkuuttaan. Vuennon teoksia luettuaan maailmaa katselee uusin silmin.

Joona Leppälä

Taiteilijanimeä ZoneVD käyttävä Joona Leppälä on suosittu sosiaalisen median vaikuttaja ja nuorten tietokirjailija. Leppälän jopa satoja tuhansia seuraajia houkutelleet YouTube-videot ovat luoneet fanipohjan, joka on taannut suuren suosion myös ZoneVD-kirjoille.

ZoneVD-kirjasarjassa (Tammi) on tähän mennessä julkaistu viisi tuhtia teosta: ZoneVD kiehtovan tiedon jäljillä (2021), ZoneVD uskomattoman tiedon jäljillä (2022) ja ZoneVD pelottavan tiedon jäljillä (2023) ovat monipuolisia yleistietokirjoja. Sarjan kaksi viimeisintä kirjaa, ZoneVD jännittävän Japanin jäljillä (2024) ja ZoneVD parhaiden pelien jäljillä (2025) ovat tarkemmin rajattuja, kuten on myös tekeillä oleva myyttejä käsittelevä kirja. Niin kirjojen kuin videoidenkin suosio perustuu houkuttelevalla tavalla tarjoiltuun asiasisältöön. Leppälän seuraajia ovat kiinnostaneet samat kysymykset kuin tekijääkin. ZoneVD on halunnut jakaa nuorille totuudenmukaista tietoa sekä näyttää, miten sitä löytyy.

Leppälän kirjat suorastaan tursuavat monipuolista, jännittävää ja vetävästi kirjoitettua asiaa. Se tarjoillaan myös visuaalisesti houkuttelevassa muodossa. Teosten anti on annosteltu kohtuullisen mittaisiin paloihin ja tietoiskuihin, joiden äärelle lyhytjänteinenkin lukija uskaltaa pysähtyä. Kappaleet muodostavat kuitenkin isompia kokonaisuuksia eivätkä jää pirstaleiseksi triviatiedoksi. Kirjojen sisältö on moneen otteeseen tarkistettua ja luotettavaa. ZoneVD-kirjoja lukiessa oppii paljon kuin vahingossa, ilman että lukeminen missään vaiheessa tuntuu puurtamiselta. Nämä kirjat ovat tehneet suuren palveluksen nuorten lukuharrastuksen herättäjinä.

WARELIUS-PALKINTO

Vuodesta 1985 jaettu Warelius-palkinto on nimetty ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana pidetyn Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat muun muassa Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Pekka Hako, Auli Hakulinen, Jaakko Hämeen-Anttila, Risto Isomäki, Liisa Keltikangas-Järvinen, Osmo Kontula, Laura Kolbe, Lasse Lehtinen, Merete Mazzarella, Ilkka Niiniluoto, Juha Siltala, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Esko Valtaoja.

TIETOPÖLLÖ-PALKINTO

Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia. Palkinto voidaan myöntää myös erityisen ansiokkaalle ajankohtaiselle tieto- tai oppiteokselle tai tietoteossarjalle. Tietopöllö-palkintoa on jaettu vuodesta 1999, ja se rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Aiemmin Tietopöllö-palkinnon ovat saaneet mm. Laura Ertimo, Aino Havukainen, Marjut Hjelt, Markus Hotakainen, Vuokko Hurme, Jani Kaaro, Iiris Kalliola, Mauri Kunnas, Jukka Laajarinne, Paula Moilanen, Reetta Niemelä, Julia Pöyhönen & Heidi Livingston, Kerttu Rahikka, Nadja Sarell ja Sami Toivonen.

Palkinnonsaajista päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2026 puheenjohtajana Kati Solastie sekä jäseninä Jukka Laajarinne, Olli Löytty, Noora Mustajoki ja Tuula Uusi-Hallila.