Tietokirjailijapalkinto

Tietokirjailijapalkinto myönnetään vuosittain usealle tietokirjailijalle tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa ja ne rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Tietokirjailijapalkintoja on jaettu vuodesta 2001. Sitä ennen, vuodesta 1985 lähtien, ne jaettiin nimellä Tunnustuspalkinto.

Aiemmin Tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet muun muassa Pekka Gronow, Maarit Huovinen, Karo Hämäläinen, Liisa Keltikangas-Järvinen, Teemu Keskisarja, Anna Kortelainen, Lasse J. Laine, Mirkka Lappalainen, Veli-Pekka Lehtola, Panu Rajala, Jari Sinkkonen ja Helena Telkänranta.


Vuoden 2018 Tietokirjailijapalkinnot myönnettiin Seppo Hentilälle, Satu Kaskelle, Katleena Kortesuolle, Pertti Koskimiehelle ja Jake Nymanille

Kuvassa Jake Nyman (vas.), Seppo Hentilä, Pertti Koskimies, Katleena Kortesuo ja Satu Kaski.

Kahdeksannentoista kerran jaettavat Tietokirjailijapalkinnot saivat Seppo Hentilä, Satu Kaski, Katleena Kortesuo, Pertti Koskimies ja Jake Nyman.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 27.10.2018 klo 12.30 Kruununhaka-lavalla. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen ja varapuheenjohtaja Tuula Uusi-Hallila.

Seppo Hentilä (s. 1948) on valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston poliittisen historian professori emeritus, joka asuu Espoossa. Helsinkiläinen Satu Kaski (s. 1967) on psykologian tohtori, joka toimii mm. urheilupsykologina. Katleena Kortesuo (s. 1975) on yrittäjä ja viestinnän kouluttaja, joka asuu Hämeenlinnassa. Pertti Koskimies (s. 1956) on biologi ja tiede-toimittaja, ja hän asuu Kirkkonummella. Jake Nyman (s. 1949) toimii musiikkitoimittajana ja asuu Helsingissä.

Palkintoperustelut

Seppo Hentilä

Seppo Hentilä on Helsingin yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori. Hän väitteli vuonna 1979 ruotsalaisen työväenliikkeen historiasta. Vuosina 1982−1987 hän julkaisi laajan, kolmiosaisen teoksen Suomen työläisurheilun historiasta.

Eniten Hentilän laajassa tuotannossa on Saksa-aiheisia kirjoja. Aivan ainutlaatuinen on vuonna 1992 ilmestynyt DDR – valtio ilman kansaa.  Yksi hänen pääteoksistaan on vuonna 1994 ilmestynyt Jaettu Saksa, jaettu historia. Kylmä historiasota 1945−1990.

Hentilä on kirjoittanut yhdessä Osmo Jussilan ja Jukka Nevakiven kanssa perusteoksen Suomen poliittinen historia 1809−1995 (1995). Kirja on käännetty kymmenelle kielelle. Keskeisten eurooppalaisten kielten lisäksi se on käännetty myös venäjäksi ja kiinaksi. Teos ulotettiin vuoteen 2009, kun teoksen 6. uudistettu painos ilmestyi samana vuonna. Vuonna 2016 Seppo Hentilä julkaisi yhdessä Marjaliisa Hentilän kanssa viisaan teoksen Saksalainen Suomi 1918, joka osoitti, että Suomi pelastui tuolloin ensin Saksan avulla, sitten Saksan avulta, kun keisarikunta romahti.

Viime aikoina Hentilän julkaisutahti on vain kiihtynyt. Vuonna 2018 ilmestyivät teokset Max Jakobsonin kirjasto – Kokoajansa näköinen ja Pitkät varjot, joka käsittelee vuoden 1918 muistamisen historiaa ja politiikkaa. Pitkät varjot päättyy samoihin sanoihin kuin Saksalainen Suomi: ”Miettikääpä sitä”. Tämä kertoo paljon Hentilän laadusta historioitsijana: hän antaa lukijoilleen paljon ajattelemisen aihetta.

 

Satu Kaski

Satu Kaski on moderni tietokirjailija, jolla on ollut oma yritys lähes 20 vuotta. Kirjojen kirjoittamisen lisäksi hän kouluttaa, valmentaa ja konsultoi. Hänen kirjansa ovat asiantuntijan työtä: ne sisältävät yleistajuisesti tärkeää tietoa huumoriakaan unohtamatta.

Kaski on työskennellyt urheilun parissa koko työuransa ajan. Urheilupsykologina hän on tutustunut useaan eri lajiin. Hän on auttanut urheilijoita, valmentajia, seuroja ja urheilujärjestöjä valmentautumisen psykologian laajalla kentällä. Hän on yksi alan uranuurtajista. Vuonna 2006 hän julkaisi perusteellisen teoksen Valmentautumisen psykologia kilpa- ja huippu-urheilussa. Vuonna 2013 valmistui hänen väitöskirjansa Urheiluvalmentajien työhyvinvointi Suomessa.

Kaski on julkaissut myös useita yleistajuisia ja tärkeitä tietokirjoja psykologian saralta, monet yhdessä Vesa Nevalaisen kanssa. He ovat kirjoittaneet kirjan siitä, kuinka selviytyä hankalien tyyppien kanssa (2015) ja miten päästä irti kiusaamisesta ja kiusaajista (2017). Kirjassa Pessimisti ei pety (2011) kerrotaan, miksi elämässä ei aina kannata odottaa liikoja. Teoksessa Oy Ihminen ab (2013) kysytään, mikä meitä vaivaa, kun normaaliarjesta ei enää selvitä omin avuin. Kaski ja Nevalainen neuvovat, miten erilaisten konsulttien ja valmentajien joukosta erottaa pätevän ammattilaisen ja rohkaisevat luottamaan myös omaan harkintakykyyn.

Satu Kasken uusin kirja Löydä tie tavoitteisiin (Marianne Miettisen kanssa vuonna 2018) tukeutuu positiivisen psykologian lähtökohtiin. Hänen kirjojensa lohduttava viesti on, että omalla ajattelulla ja terveen järjen käytöllä pääsee pitkälle.

 

Katleena Kortesuo

Katleena Kortesuo on viestintäasiantuntija, kouluttaja ja tietokirjailija, jonka laaja tuotanto kattaa yli 30 tietoteosta. Kortesuo tunnetaan blogistaan ja erinomaisena esiintyjänä, ja hän onkin teoksissaan jakanut osaamistaan esiintymistaidoista ja viestinnän eri puolista. Yrityksille ja viestijöille suunnattujen teosten lisäksi Kortesuo on osoittanut laaja-alaisuutta kirjoittamalla muun muassa erilaisia historiateoksia.

Kortesuo on tarttunut rohkeasti aiheisiin myös päätoimialojensa ulkopuolelta. Tietokirjailijan oma kiinnostus ja harrastuneisuus välittyvät esimerkiksi teoksesta Uusi etunimikirja. Aadasta Äijöön (2015), joka on kirjoitettu yhdessä Liisa-Maria Patjaksen kanssa, ja uutuuskirjasta Pakohuone. Suunnittele, toteuta, pakene (2018).

Bisneskirjat ovat Kortesuon tuotannon kivijalka, ja hän antaa niissä selkeitä ja konkreettisia vinkkejä niin karismaattisesta läsnäolosta kuin pukeutumisesta. Sano se someksi -kirjat auttavat viestinnän ammattilaisia ja organisaatioita sosiaalisen median kiemuroissa. Riko lasi hätätilanteessa (2016) on pätevä kriisiviestinnän opas johtajille. Näiden lisäksi Kortesuo on kirjoittanut oivaltavasti muun muassa karismasta, hyvästä kielestä ja asiakaspalvelusta.

Katleena Kortesuon teokset vastaavat organisaatioiden ajankohtaisiin tarpeisiin, ja kirjojen sujuvasanaisuus ja lämmin huumori tekevät niiden lukemisestä hyödyllisyyden lisäksi viihdyttävän elämyksen.

 

Pertti Koskimies

Pertti Koskimies on tietokirjailija ja valokuvaaja, jonka ura kirjailijana alkoi 1980-luvulla linnuston seurantaan liittyvillä kirjoilla. Koskimiehen kirjat ovat arvokkaita, kun tutkitaan linnuston kannanmuutoksia, suojelua ja hoitoa.

Vuonna 1993 Koskimies julkaisi Lintuharrastajan oppaan. Tämän jälkeen kirjoja on ilmestynyt tasaiseen tahtiin. Yhdessä Juhani Lokin kanssa hän julkaisi vuonna 1996 teoksen Kotimaan linnut. Kirjassa oli CD-levy, jossa oli 99 linnun ääntä. Teoksesta otettiin 5. painos vuonna 2002. Koskimies on kirjoittanut myös Pohjolan luonnosta ja Euroopan linnuista. Lisäksi hän on kirjoittanut luontokirjan lapsille.

Pertti Koskimies on ollut solidien perusteosten tekijä vuosikymmenien ajan, ja työ jatkuu edelleen. Uusi Suomen lintujen lajiopas ilmestyi vuonna 2015 ja tällä hetkellä siitä on myynnissä kolmas painos. Teos Linnut kaupungissa ilmestyi samoin 2015. Vuonna 2018 ilmestyi teos Suomen linnut. Suuri lintukirja, josta tulee epäilemättä yhtä suosittu kuin edeltäjistään.

Koskimiehellä on omistautuneen biologin ja tietokirjailijan työtavat: keväästä syksyyn hän tarkkailee ja kuvaa lintuja, ja talvet hän kirjoittaa. Hänen kirjoistaan näkyykin intohimo aiheeseen. Työ ei ole vain työtä vaan se on myös harrastus ja elämäntapa, josta hän on nauttinut vuosikymmenten ajan. Ja tämän työn hedelmistä saavat nauttia kaikki linnuista kiinnostuneet suomalaiset.

 

Jake Nyman

Jake Nyman on musiikkitoimittaja ja tietokirjailija. Hänen radio-ohjelmansa Onnenpäivä keräsi parhaimmillaan 900 000 kuulijaa. Nymanin leppoisat ja kansantajuiset ohjelmat sisältävät hyvän musiikin lisäksi paljon musiikkitietoutta. Tätä tietämystään hän on jakanut 15 populaarimusiikin tieto- ja hakuteoksessa. Kolmiosainen Rocktieto ilmestyi 1978−1982. Tämä hakuteos on alansa perusteos, joka sisältää juuri sitä mitä nimessään ytimekkäästi lupaa A:sta Z:taan.

Onnenpäivät vuodelta 1989 kertoi Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmista levyistä vuosilta 1955−1965 ja sen vuonna 1995 ilmestynyt jatko-osa vuosilta 1966−1969. Myös Aution saaren levyt vuodelta 1997 sisältää ihastuttavaa triviatietoa. Omaelämäkerrallinen Väännä ja huuda vuodelta 1999 sisältää kertomuksia erään nuoren miehen maailmankuvan muotoutumisesta.

Nyman toimitti 2004−2005 neliosaisen teossarjan Suomi soi yhdessä Pekka Gronowin ja Jukka-Lindforsin kanssa. Hän on kirjoittanut myös rockin historiaa singlelevyjen kautta. Rakas vanha vinyyli (2013) sisältää poimintoja Nymanin omasta levyhyllystä. 2010-luvulla hän julkaisi kirjan myös viihdemusiikista (Tähtisumua 2011). Hänen uusin kirjansa on tärkeä Kielletyt levyt (2017), joka käsittelee musiikin sensuuria sadan vuoden ajalta.

Jake Nyman on populaarimusiikin kävelevä tietosanakirja ja erinomainen tiedon popularisoija, jonka seuraavaa kirjaa hänen uskollinen lukijakuntansa odottaa aina malttamattomana. Nymanin sanoista heijastuu rakkaus musiikkiin ja arvostus musiikin tekijöitä kohtaan.