Ehdokkaat hallituksen vaalissa kaudelle 2026-2028
Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen vaali vuosiksi 2026–2028 käydään syyskokouksessa lauantaina 15. marraskuuta 2025.
 
                Ehdokkaat hallituksen vaalissa kaudelle 2026-2028
Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen vaali vuosiksi 2026–2028 käydään syyskokouksessa lauantaina 15. marraskuuta 2025.
Hallituksesta ovat erovuorossa Mervi Holopainen, Markus Hotakainen ja Elina Kahla. Hotakainen on ollut hallituksessa yhden kolmivuotiskauden ja Holopainen sekä Kahla kaksi kolmivuotiskautta. Enimmäisaika hallituksessa on kolme kolmivuotiskautta.
Ehdolle yhdistyksen hallituksen jäsenten vaaliin ovat ilmoittautuneet Suvi Auvinen, Outi Cavén-Pöysä, Mervi Holopainen, Markus Hotakainen ja Mia Takula.
Suvi Auvinen
Olen Suvi Auvinen, tietokirjailija, toimittaja, viestinnän moniosaaja ja tekoälyasiantuntija. Tällä hetkellä työskentelen Uusi Juttu -mediassa sosiaalisen median toimittajana. Minulla on pitkä tausta freelance-toimittajana ja myös konsulttina.
Viides tietokirjani Maailman viimeinen eläin ilmestyy tammikuussa 2026. Olen monipuolinen kirjailija ja kirjoittanut niin kertovaa tietokirjallisuutta (Maailman viimeinen eläin 2026, Lihan loppu 2019), esseitä (Kaltainen valmiste 2021), keittokirjan (Lapsiperheen vegaanikeittokirja 2020) ja lasten tietokirjan (Onnekkaiden eläinten talo 2023). Kustantajiani ovat olleet Kosmos, WSOY ja Gummerus.
Olen työskennellyt paljon tekoälyn ja viestinnän parissa, ja näiden asioiden edistäminen kiinnostaa minua myös Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa. Uskon, että voisimme pitää tietokirjailijoiden ääntä merkittävästi näkyvämmin esillä suomalaisessa keskustelussa ja pidän tärkeänä myös tekoälyn tuomien muutosten ennakointia. Tarjoan mielelläni osaamiseni näiden kysymysten parissa Suomen tietokirjailijoille.
Olen ollut aktiivisesti mukana Suomen tietokirjailijoiden toiminnassa mm. kouluttamalla jäsenistöä tekoälyn käytössä sekä toimimalla haastattelijana ja moderaattorina mm. Tietokirjafestivaaleilla sekä kirjamessuilla.  Pidän myös omassa työssäni ja sosiaalisessa mediassa esillä tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden merkitystä ja arvoa ja olen puhunut paljon esimerkiksi tekijänoikeuksista ja siitä, millaisia muutoksia tekoäly voi tuoda niihin.
Tietokirjallisuuden merkitys muuttuu vuoteen 2030 mennessä. Yleistasoista bulkkitietoa voi kehittyvillä tekoälymalleilla tuottaa napin painalluksella, mutta sen paikkansapitävyydestä ei ole takeita. Tällöin uuteen arvoon nousevat oikeat ihmiset, jotka voivat omilla kasvoillaan asettua välittämänsä tiedon taakse. Tekoäly ei uhkaa tietokirjailijan asemaa mutta muuttaa sitä. Suomen tietokirjailijat ry:n tulee olla eturintamassa selvittämässä, millainen muutos on ja miten siinä onnistutaan.

Outi Cavén-Pöysä
Olen loviisalainen monitieteinen ja -taitoinen tietokirjailija, tutkija, opettaja, taiteilija ja yrittäjä. Olen työskennellyt niin julkisella sektorilla kuin Nokia Oy:ssä – lisäksi myös innovatiivisissa teknologiayrityksissä. Yliopistoista Turku, Tampere, Helsinki, Kuopio ja Lappeenranta ovat olleet työnantajiani. Dosentuurini ovat HY yhteiskuntapolitiikka ja LUT informaatioyhteiskunnan palvelut. Ammattikorkeakoluista Laurea ja LAB ovat tuttuja opettajuuden kautta. Jatkuva tiedonjanoni on tuottanut, nopeasti ja helposti uutta omaksuvana, monia eri korkeakoulututkintoja työn ohessa.
Olen kirjoittanut tietokirjoja oppikirjoiksi. Kirjoitan edelleen aktiivisesti projektiraportteja, suunnitelmia ja ammatillisia artikkeleita. Työskentelen päivittäin virtuaalisessa maailmassa eri ohjelmistoja käyttäen. Teen lyhytelokuvia ja valokuvaus sekä taide ovat rikkautena ammattiosaamiseni ytimessä.
Haluaisin edistää Suomen Tietokirjailijoiden dynaamista läsnäoloa verkossa. Keskittyisin lisäämään ja kokeilemaan uusin ottein tiedottamista, koulutuksellista tuotevalikoimaa ja erityisesti ajasta ja paikasta riippumatonta, verkossa tapahtuvaa vuorovaikutuksellista tarjontaa.
Olen ollut Suomen Tietokirjailijoiden jäsen 1990-luvulta lähtien. Seuraan aktiivisesti yhdistyksen toimintaa. Keskeinen huoleni on kuitenkin se, miten kaikkialla Suomessa asuvat, eri ikäiset ja eri tehtävissä työskentelevät yhdistyksen jäsenet pääsisivät nykyistä dynaamisemmin mukaan arjessaan tietokirjailijoiden toimintaan mukaan.
Suomen tietokirjailijoiden asema tulee olemaan niin vahva, kuin miten yhdistys tulee vastaamaan teknologiseen kehitykseen ja erityisesti tietoverkoissa vuorovaikutukseen, näkyvyyteen eri viiteryhmien ja vaikuttajatahojen kanssa. Tutkitun tiedon merkitys ei katoa koskaan.

Mervi Holopainen
Olen KL, FM Mervi Holopainen, eläkkeellä oleva Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun lehtori Joensuusta. Oppikirjailijana olen pitkän linjan ammattilainen. Palo kirjoittamiseen ja vaikuttamiseen on edelleen säilynyt, ja teen nytkin biologian oppimateriaaleja sekä yläkouluun että lukioon.
Olen nyt ollut hallituksen jäsenenä kaksi kautta ja haluan jatkaa, koska koen vaikuttamisen tärkeäksi tässä ajassa. Olen tuonut hallituksessa esille erityisesti oppikirjailijoiden näkökulmaa sekä alueellisuutta.
Yhdistyksemme vahvuus on moninaisuus, laaja tietokirjallisuuden kenttä. Haluan, että yhdistyksen toiminnassa jatkuu monipuolinen koulutustarjonta. On tärkeää kohdata eri aloja edustavia tietokirjailijoita yhdistyksen tilaisuuksissa. Aluetoimintaan tulee jatkossakin panostaa sekä taloudellisesti että ideoita tarjoten.
Laadukas oppimateriaali on äärimmäisen tärkeä sekä opettajalle, oppijalle että esimerkiksi huoltajille. Julkisessa keskustelussa unohdetaan usein, että oppimateriaalit ovat tietokirjallisuutta. Niiden tekeminen on monialaista asiantuntijatyötä. Olen esitellyt oppimateriaalien laatimiseen liittyvää prosessia tietokirjailijoiden aluetilaisuuksissa, paikallisille päättäjille sekä kirjoittanut aiheesta maakuntalehteen.
Laadukasta tietokirjallisuutta tarvitaan myös tulevaisuudessa. Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet tulevat vaikuttamaan oppimateriaalien laadintaan ja käyttöön. Oppimateriaalien käyttäjille tulee yhä enemmän mahdollisuuksia muokata materiaaleja käyttäjän ja oppijan tarpeiden mukaan. Uskon kuitenkin, että yhtenäisellä, pitkän prosessin tuloksena syntyneellä oppimateriaalilla on tulevaisuudessakin tärkeä paikkansa.
Suomen tietokirjailijoita tarvitaan jatkossakin tuomaan esille tietokirjallisuuden eri lajien mahdollisuuksia ja haasteita sekä toimimaan meidän kaikkien edunvalvojana. Minusta on tärkeää, että erilaiset tietokirjailijat yhdessä, toisiaan kunnioittaen, ponnistelevat laadukkaan tietokirjallisuuden puolesta.

Markus Hotakainen
Olen Markus Hotakainen, päätoiminen tietokirjailija. Olen ollut yhdistyksemme hallituksessa yhden kolmivuotiskauden, kuluneen vuoden varapuheenjohtajana sekä työ- ja talousvaliokunnan jäsenenä. Olen vetänyt myös vuoden alussa perustettua näkyvyystyöryhmää.
Toimin muutenkin aktiivisesti kirjallisuuden saralla. Olen Sanaston kirjallisuuskummi, tekijätyöryhmän jäsen ja hallituksen varajäsen, Taiken kirjastoapurahalautakunnan tietokirjallisuusjaoston sekä J. A. Hollo -palkintoraadin jäsen. Aikoinaan ideoimme Ilari Hetemäen kanssa tietokirja.fi-tapahtuman; olin pitkään sekä järjestelytoimikunnassa että ohjelmatyöryhmässä.
Julkaisuluettelossani on 45 kirjaa, joista yli puolet olen kirjoittanut yksin. Suurin osa käsittelee tähtiä ja avaruutta, mutta myös esimerkiksi säätä ja tieteenhistoriaa sekä retkeilyä, luontoa ja valokuvausta: populaareja tietokirjoja, harrastusoppaita, selkokielisiä teoksia ja oppikirjoja. Olen tehnyt myös noin 50 suomennosta.
Olen saanut Tietopöllö-palkinnon ja kirjani Mars-planeetasta sai taannoin valtion tiedonjulkistamispalkinnon sekä Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan. Springer julkaisi kirjan omana käännöksenäni Yhdysvalloissa. Olen ollut WSOY:n ja Karttakeskuksen palveluksessa, joten kirja-ala on tuttua myös ”pöydän toiselta puolelta”.
Tietokirjallisuus on nostettava tasavertaiseksi kaunokirjallisuuden rinnalle. Tietokirjoille on saatava lisää näkyvyyttä, sillä olematon näkyvyys heijastuu vaatimattomiin myyntilukuihin. Tietokirjailijoiden tilannetta heikentävät myös kirjojen arvonlisäveron korotus, vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen poisto ja lainauskorvausmäärärahan jälkeenjääneisyys.
Näihin ja moniin muihin asioihin me yhdessä voimme ja meidän pitää yrittää vaikuttaa. Ellemme itse tuo esiin alan epäkohtia ja perusteltuja toiveitamme, ei sitä tee kukaan muukaan. Olen valmis jatkamaan hallituksen jäsenenä ponnisteluja tärkeän asian puolesta ja viemään Suomen suurinta kirjailijajärjestöä kohti uusia haasteita.

Mia Takula
Olen Mia Takula, päätyöltäni tietokirjailija jo yli kymmenen vuoden ajan. Olen 50-vuotias, kotoisin Pohjanmaalta ja asun pk-seudulla. Minulla on kokemusta sekä apurahatyöskentelystä että muiden töiden tekemisestä rahoittaakseni tietokirjan kirjoittamista.
Taustani on tv-dokumenteissa ja journalistin työssä. Kirjoja minulta on ilmestynyt tähän mennessä kolme. Ne ovat vaatineet laajat taustatyöt ja osa myös omaa kenttätyötä. Täysipäiväistä työskentelyaikaa on tarvittu 2—4 vuotta per kirja. Teokseni käsittelevät ekokriisiä, luontoa, eläimiä ja ihmisoikeuksia.
Minulla on yli 30 vuoden historia kansalaisaktivismissa eläinoikeus-, ihmisoikeus- ja luonnonsuojelutyössä. Olen ollut perustamassa useita alan järjestöjä ja tehnyt vapaaehtoistyötä myös ulkomailla. Työskentelen myös asiantuntijana ammattikorkeakoulussa, luennoilla ja mediassa.
Mielestäni mahdollisuuksia keskittyä tietokirjailijan työhön tulee kehittää mahdollistamalla aiempaa pidempiä apurahoja.
On myös tärkeää, että tietokirjailija saa tehdä työtään turvallisesti. Minulla on kokemusta tietokirjailijaan kohdistuvasta suorasta, vakavasta fyysisestäkin häirinnästä. Olen puhunut tietokirjailijoiden kokemasta häirinnästä mm. Ylellä ja Helsingin Sanomissa.
Laajapohjainen, laadukas tietokirjallisuus on tärkeää kulttuurimme, kehittymisen ja demokratian kannalta. Haluan olla edistämässä moniäänistä tietokirjallisuutta, joka kykenee kyseenalaistamaan myös totutut asiat.
Tietokirjailijoiden asemaa tulee vahvistaa ja varmistaa, että meillä tehdään tietokirjallisuutta myös jatkossa. Kirjoittajan työhön kuuluu myös vastuu, sillä sanat eivät ainoastaan kuvaa todellisuutta, vaan niillä myös luodaan sitä. Kaikilla meillä, jotka osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti työmme puolesta, on vastuu siitä, millaista tulevaisuutta olemme rakentamassa.
Olen innostunut hyödyntämään osaamistani Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa. Olen hyvä organisoimaan ja asettumaan toisen asemaan.
