Kaarina Kilpiö

Kokoelman tekstit tutkivat musiikkia yhteisöllisenä, poliittisena ja vuorovaikutteisena ilmiönä. Kolmen aspektin (historia, musiikki, politiikka) kosketuskohdista paikantuu uusia oivaltavia tuloksia ja avauksia niiden mahdollistamiin tutkimusasetelmiin. Kirjan tapaustutkimukset sijoittuvat ajallisesti sekä lähimenneisyyteen että kauemmas historiaan 1700-luvulle saakka. Teos tekee näkyväksi niitä tieteenalojen rajoja ylittäviä kysymyksiä, joissa tarvitaan monitieteisiä käsitteitä ja tutkimusvälineitä. Tapaustutkimukset voi nähdä puheenvuoroina erilaisia tutkimusaloja ja -perinteitä yhdistävän tutkimuksen puolesta.

Teos avaa uusia näkökulmia musiikin historian tutkimukseen ja haastaa vakiintuneita käsityksiä menneisyyden musiikillisista toimijoista ja ilmiöistä. Julkaisu esittelee monipuolisen joukon tutkimusasetelmia. Niissä musiikin historiaa tarkastellaan poikkitieteellisesti, yhteiskunta- ja toimintalähtöisesti, kohdistaen huomion musiikin historian kirjoituksen marginaaliin jääneisiin tutkimuskohteisiin. Monet kirjassa käsiteltävistä henkilöistä eivät kuitenkaan eläneet yhteiskunnan marginaalissa, vaan olivat yhteisöissään näkyviä toimijoita. Sama pätee artikkeleissa esiin nostettaviin ilmiöihin. Syystä tai toisesta nämä tutkimuskohteet ovat kuitenkin jääneet musiikin historiankirjoituksen ulkoreunoille. Tutkitut menneisyyden ilmiöt ravintolaviihteestä lasten liikennevalistukseen ja kirkonkellosävelmistä soitonopettajien ansaintakeinoihin valottavat musiikin historian kytköksiä kulloisenkin ajan yhteiskuntaan ja toimijuuden muotoihin. Kirja pohtii syitä ja ehdottaa korjausliikkeitä musiikin historian tutkimuksessa varsin pitkään vallinneeseen eksklusiiviseen otteeseen. Se myös jatkaa viimeisen vuosikymmenen aikana vahvistunutta vuoropuhelua musiikin historian ja muiden historiantutkimuksen alueiden välillä.

Digitaliseringen har gjort det enklare att producera, sprida och lyssna på musik. Men vad innebär det för minoritetsmusik och små musikkulturer? Förstärks de av de nya möjligheterna eller drunknar de i flödet? Vilka nya uttrycksformer skapas? Hur påverkas upplevelsen av kulturell sammanhållning? Och vilken roll tar de etablerade musikinstitutionerna, till exempel public servicebolag och operahus? I boken diskuterar fyra musikforskare hur digitaliseringen har inverkat på den finlandssvenska musikkulturen, med fokus bland annat på folkmusik, populärmusik, körsång och hiphop.