Oppikirjailijapalkinnot 2012 viidelle tekijälle

Oppikirjailijapalkitut Juha Suoranta (vas.), Ansa Iivanainen, Kaarle Kurki-Suonio ja Pertti Toivonen. Juha T. Hakala ei päässyt tilaisuuteen.

Suomen tietokirjailijat ry on jakanut Oppikirjailijapalkinnot tänä vuonna viidelle oppikirjantekijälle. Palkinnot saivat kasvatustieteen professori Juha T. Hakala, terveystieteiden lisensiaatti Ansa Iivanainen, professori (emeritus) Kaarle Kurki-Suonio, aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta ja matematiikan yliopettaja (eläkkeellä) Pertti Toivonen. Oppikirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa ja ne jaettiin nyt 12. kertaa. Palkinnot myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppikirjatuotannosta.

Palkinnot jaettiin Educa-messuilla 28. tammikuuta Helsingin Messukeskuksessa yhdistyksen jäsentilaisuudessa. Palkinnot jakoivat yhdistyksen puheenjohtaja Markku Löytönen ja varapuheenjohtaja Helena Ruuska. Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston perimillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Suomen tietokirjailijat ry:n palkintoperustelut ovat seuraavat:

Kasvatustieteen professori Juha T. Hakala (s. 1962, asuu Kokkolassa) toimii professorina Jyväskylän yliopistossa. Hän on julkaissut yli 20 kirjaa, joiden aiheena on kasvatus, koulutus, luovuus tai asiantuntijuus. Hakala on laatinut oppaita sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Hän on suunnannut oppaansa myös opinnäytteen ohjaajille, sillä opettaminen ja ohjaaminen eivät ole luontaisia taitoja vaan niitä voi ja tulee opiskella. Graduopas: melkein maisterin niksikirja (1999) on myös käännetty englanniksi ja ruotsiksi.

Monet Hakalan kirjoista ovat ajankohtaisia nykymaailman tulkinnassa.  Näistä mainittakoon teokset Informaatiohyöky: tiedon ja osaamisen hallinta työelämässä (2006) ja Pakattu aika: kiireen imusta hallittuun hidasteluun (2010). Hakala on osallistunut kriittisesti keskusteluun työelämän muutoksista. Hän on arvioinut, että työelämästä on häviämässä kohtuus, ja työ nielaisee tekijänsä kokonaan; erityisesti isät ovat vaaravyöhykkeessä. Leppoistaminen, kohtuus ja pienet arjen teot ovat tyypillisiä aiheita, joita hän haluaisi tuoda nykymaailmaan kiireen ja suorittamisen sijaan.

Hakala on kirjoittanut myös lasten kasvatuksesta. Tästä on esimerkkinä hänen kirjansa Onnellinen lapsi: vanhempien kasvatusoppi (2011). Isyyttä käsittelevä kirja Isän kasvatusoppi (2009) on päässyt jo kolmanteen painokseen.  Juha T. Hakalan kirjat eivät ole luonteeltaan opettavia vaan enemmänkin pohtivia. Hän sanoo kirjoittaneensa kasvatusoppaat myös itselleen, varmasti myös omista kokemuksistaan seitsemän lapsen isänä.

Terveystieteiden lisensiaatti Ansa Iivanainen (s. 1950, asuu Mikkelissä) toimii opettajana Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Hänen ensimmäinen kirjansa Hoitotyön käsikirja ilmestyi 1997. Hänen kaikki oppikirjansa liittyvät sairaanhoitajakoulutukseen. Kaikkiaan häneltä on kirjoissa ja lehdissä ilmestynyt noin 250 julkaisua yksin tai yhdessä työryhmän jäsenenä. Viroksi hänen kirjoistaan on käännetty kaksi.

Iivanainen on ollut mukana tekijänä muun muassa teoksissa Hoitamisen taito (2001), Sisätauti-kirurginen hoito ja hoitotyö (1997 ja 2001), Sairauksien hoitaminen terveyttä edistäen (2006, uudistettu laitos 2010) ja haavanhoitotuotteita esittelevä Vulnus Fennica (2006), joka on saanut jatko-osia (julkaistu 2011 vain sähköisenä versiona) sekä Hoida ja kirjaa (2008).

Ansa Iivanainen on oppikirjailijana alansa erinomainen asiantuntija. Hän on tehnyt oman alansa perusteoksia, joihin opettajat ja opiskelijat ovat voineet luottaa. Tällä internetin ja verkkomateriaalien aikakaudella on syytä muistuttaa, että ammatilliseen koulutukseen tarvitaan jatkossakin korkeatasoista oppimateriaalia, myös painettuja teoksia.  

Professori (emeritus) Kaarle Kurki-Suonion (s. 1933, asuu Järvenpäässä) ura oppikirjailijana alkoi vuonna 1964, jolloin ilmestyi Helsingin yliopiston luentomoniste Many body quantum theory for children. Julkaisun nimi osoittautui enteelliseksi, Kurki-Suonion lähes 40-vuotista uraa oppikirjailijana voisi luonnehtia pienten hiukkasten kvanttimaailman avaamiseksi lapsen lailla avarakatseisille oppijoille. Atomifysiikan askartelukirja valmistui viisi vuotta myöhemmin.

Yliopistollisten oppikirjojen joukosta on mainittava myös yhdessä puolison Riitta Kurki-Suonion kanssa tehdyt Vuorovaikutuksista kenttiin (1989) ja Aaltoliikkeestä dualismiin (1994). Jokainen suomalainen fysiikan yliopisto-opiskelija on perehtynyt näihin modernin fysiikan keskeisimpiä teorioita esitteleviin teoksiin. Ne edustavat hienolla tavalla aivan liian harvalukuista joukkoa: laadukkaita kotimaisilla kielillä kirjoitettuja matemaattis-luonnontieteellisen alan yliopistollisia oppikirjoja.

Kurki-Suonio on edistänyt fysiikan opetuksen kehittämistä myös lukiotasolla. Yhdessä Martti Kervisen ja Reino Korpelan kanssa laadittu Kvantti on 1980-luvulla valmistunut fysiikan pitkän oppimäärän sarja, jota pidettiin varsin haastavana mutta motivoituneille opiskelijoille erittäin antoisana kokonaisuutena. Kurki-Suonio oli tekemässä myös tämän jälkeen julkaistua Galilei-sarjaa.

Kaarle Kurki-Suonio on tehnyt merkittävän uran sekä fysiikan että sen didaktiikan tutkijana. Häntä voidaan pitää yhtenä matemaattis-luonnontieteellisen alan oppimisen ja opetuksen tutkimuksen koulukunnan perustajana Suomessa. Lisäksi hän on ollut aktiivinen koulutuksen uudistamiseen ja kehittämiseen tähtäävä yhteiskunnallinen keskustelija ja tieteen popularisoija.

Aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta (s. 1966, asuu Tampereella) työskentelee Tampereen yliopistossa. Vuonna 1998 hän julkaisi yhdessä Jari Eskolan kanssa suositun metodioppikirjan Johdatus laadulliseen tutkimukseen, jossa käydään koko tutkimusprosessi läpi ideoimisesta raportoimiseen.

Metodologian ohella Suoranta on perehtynyt kasvatuksen poliittiseen sosiologiaan ja kriittiseen pedagogiaan. Kirjassaan Kasvatus mediakulttuurissa (2003) Suoranta kannustaa kaikkia lasten ja nuorten parissa työskenteleviä kiinnostumaan mediakulttuurista ja rakentamaan sen pohjalta yhteistä kulttuuria. Radikaali kasvatus -teos (2005) selvittää kriittisen pedagogiikan teoreettisia juuria Marxista kriittiseen teoriaan ja Paulo Freiren sorrettujen pedagogiikkaan. Samalla siinä pohditaan kriittisen lukutaidon ja toiminnan tärkeyttä tuotemerkkien ja viihdeteollisuuden maailmassa.

Suoranta valittiin vuonna 2008 vuoden aikuiskasvattajaksi.

Kirjoittajana Juha Suoranta on innostava, mikä on epäilemättä lisännyt hänen suosiotaan oppikirjailijana. Hänen laaja-alaisuudestaan kertoo se, että hän on ollut tekemässä kirjoja myös muiden muassa taiteellisesta tutkimuksesta, wikipediasta ja yliopistosta. Hänen uusin aluevaltauksensa on puheenvuorokirjat, Piilottajan päiväkirja (2010) ja Vastaanottokeskus (2011). Niissä, samoin kuin oppikirjoissaan, Suoranta painottaa epäoikeudenmukaisuuden tiedostamisen merkitystä.

Matematiikan yliopettaja (eläkkeellä) Pertti Toivonen (s. 1945, asuu Espoossa) on kirjoittanut 1970-luvulta alkaen yhdessä kollegojen kanssa matematiikan oppikirjoja tekniikan alojen koulutuksen tarpeisiin. Teos Lineaarialgebra ilmestyi vuonna 1974 ja samanniminen uusi teos vuonna 2006.

Suurin osa Toivosen teoksista on suunnattu insinöörikoulutukseen. Teossarjan Teknisten ammattien matematiikka kokeilupainos ilmestyi vuonna 1986. Teossarjan osista on otettu lukuisia painoksia ja niitä on myös uudistettu. Teoksesta Teknisten ammattien matematiikka 3A otettiin vuonna 2001 kahdeksas uudistettu painos.  

Toivonen on kirjoittanut ammattilehtiin matematiikan opettamisen ja oppimisen problematiikkaan liittyviä artikkeleita ja hän on julkaissut teoksen Insinöörikoulutuksen matematiikan opetuksen ongelmia (1998). Toivonen on ollut mukana myös muun muassa teoksissa Differentiaaliyhtälöt, Käyrät ja usean muuttujan funktiot ja Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka, jotka kaikki ilmestyivät vuonna 2006.