Opettaja, hae tietokirjailijaa vierailulle lukioosi!

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin lukioihin.

Kevään 2018 tietokirjailijavieraiden haku on auki vielä sunnuntaihin 4. helmikuuta 2018 asti. HAKU ON PÄÄTTYNYT!

Lukiot voivat toivoa listalta tietokirjailijaa vierailulle omaan kouluunsa tämän sivun alla olevalla verkkolomakkeella.

Toivomuksessa voi ja kannattaa mainita useita nimiä. Jos samaa tietokirjailijaa on toivonut useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen.

Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan viimeistään viikolla seitsemän verkkolomakkeeseen merkitylle yhteyshenkilölle. Samalla ilmoitetaan kouluun vierailemaan tulevan tietokirjailijan yhteystiedot ja annetaan vinkkejä vierailuun valmistautumiseen. Tämän jälkeen lukio sopii itse vierailuajankohdan tietokirjailijan kanssa.

Kevään vierailut toteutetaan toukokuun 2018 loppuun mennessä.

Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle esiintymispalkkion, mahdolliset päivärahat ja matkakulut ja lähettää valituille lukioille Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.

Koulu voi valmistautua vierailuun tutustumalla kirjailijaan ja/tai hänen teoksiinsa ja keräämällä oppilailta kysymyksiä kirjailijalle. Kysymykset voi halutessaan lähettää vierailijalle jo etukäteen. Valmistautumisesta lähetetään myös konkreettisia vinkkejä kullekin lukiolle.


 

Kevään 2018 kirjailijavieraat


Ilari Aalto (s. 1990)

Ilari Aalto on arkeologi ja tietokirjailija, joka on erikoistunut keskiaikaan. Hän on valmistunut maisteriksi Turun yliopistosta ja tekee tutkimusta Aboa Vetus & Ars Nova -museossa. Yhdessä Elina Helkalan kanssa kirjoitettu Matkaopas keskiajan Suomeen (2015) näyttää, miltä tuntuisi matkustaa keskiajalle ja tavata keskiajan suomalainen. Millaisia olisivatkaan hänen vaatepartensa, pukeutumisensa tai ulkonäkönsä? Aallon viimeisin teos, myös Helkalan kanssa tehty Matka muinaiseen Suomeen (2017) johdattaa entisajan elämään varhaisimmalta kivikaudelta aina maailmansotien aikaan. Oliko Suomessa viikinkejä? Mitä kieltä kivikaudella puhuttiin? Paljonko voimme ylipäätään tietää menneisyyden elämästä?


Sirkka Ahonen (s. 1939)

Sirkka Ahonen on tietokirjailija ja Helsingin yliopiston historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori emerita. Tuoreimmassa teoksessaan Suomalaisuuden monet myytit (2017) jäljitetään sotienjälkeisiä myyttejämme historian kirjoissa. Kansakunnan rakennuskaudella syntyi käsitys sisukkaista, hiljaisista ja työteliäistä selviytyjistä, kun taas sodan aikana korostettiin suomalaista soturiluonnetta. Jukka Rantalan kanssa kirjoitetussa teoksessa Ajan merkit (2015) historia nähdään harrastuksena ja sen oppiminen taitona eikä vain faktojen omaksumisena. Kirja avaa erityisesti historiatietoisuuden ja tutkivan oppimisen näkökulmaa.
 

Outi Ampuja (s. 1972)

Outi Ampuja on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tietokirjailija, joka on kirjoissaan perehtynyt hiljaisuuteen ja meluun. Viimeisimmässä teoksessaan Hyvä hiljaisuus (2017) Ampuja pohtii hiljaisuuden merkitystä ja roolia ihmisen eri elämänvaiheissa. Teoksen mukaan hiljaisessa paikassa oleilu voi vähentää stressiä ja sen aiheuttamia fyysisiä ja psyykkisiä haittoja. Entä miten onni ja hiljaisuus niveltyvät toisiinsa? Hyvä hiljaisuus -kirjan lisäksi Ampuja on julkaissut artikkeleita ja teoksia ympäristömelusta ja ääniympäristömme muuttumisesta.


Ville Eloranta (s. 1981)

Ville Eloranta on Helsingin Sanomien toimittaja, tietokirjailija, kielenhuoltaja sekä suomen kielen lautakunnan jäsen kaudella 2015–2018. Elorannan viimeisin teos on yhdessä Jaakko Leinon kanssa kirjoitettu Sanaiset kansiot. Suomen kielen vaietut vaiheet (2017). Kirjassa jäljitetään suomen kielen salaisia piirteitä ja tuodaan niitä esiin. Aiemmassa teoksessaan 125 myyttiä suomen kielestä (2014) Eloranta kirjoittaa kieleen liittyvistä uskomuksista ja väärinkäsityksistä sekä ohjaa luotettavan ja ajantasaisen kielitiedon pariin.


Päivi Hamarus (s. 1962)

Päivi Hamarus on ELY-keskuksen erikoissuunnittelija ja tietokirjailija, joka on väitellyt kiusaamisesta. Hän on perehtynyt aiheeseen opettajan, tutkijan ja hallinnon näkökulmasta sekä tutkimuksensa pohjalta myös lasten ja nuorten kokemuksien kautta. Teos Haukku haavan tekee (2012) esittelee käytännöllisiä toimintamalleja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen niin vanhemmille, opettajille kuin muillekin kasvattajille. Opas kiusaamisen jälkihoitoon (2015) taas keskittyy kiusaamisen ehkäisyn sijasta siihen, miten kiusaamisesta voi selvitä.


Satu Hovi (s. 1964)

Satu Hovi on pukuhistorioitsija ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut keskiajan pukeutumisesta, ruokakulttuurista ja luonnonyrteistä. Teos Keskiajan puvut (2013, uudistettu laitos 2017) esittelee keskiaikaista vaatetusta: millaisista kankaista vaatteita valmistettiin, miltä näytti varakkaan tai köyhän muoti? Lisäksi kirja opastaa pukujen tekemiseen. Keskiajan maut -teoksessa (2015) tutustutaan keskiaikaiseen keittiöön. Hovin viimeisin teos Luonnonyrtit (2017) on keittokirja, joka esittelee 100 yrttiä, joita voi poimia luonnosta ravinnoksi ja lääkkeenomaiseen käyttöön.


Atik Ismail (s. 1957)

Atik Ismail on tietokirjailija ja entinen suomalainen jalkapalloilija, joka on peliuransa jälkeen toiminut mm. jalkapallovalmentajana ja julkaissut useita kirjoja. Teos Ammattina jalkapallo (2015) kokoaa yhteen suomalaisten jalkapalloammattilaisten tarinoita. Kirjassaan Pelimies (2016) Ismail kertoo oman elämänsä vaiheista. Viimeisimmässä teoksessaan Vihreän veran vieraat pallon perässä Suomeen (2017) Ismail kertoo Suomeen ulkomailta muuttaneiden jalkapalloilijoiden elämäntarinoita ja kohtaloita.


Katriina Järvinen (1962)

Katriina järvinen on tietokirjailija, psykoterapeutti ja luennoitsija. Viimeisimmässä teoksessaan Saanko esitellä – Monenlaiset minämme (2017) Järvinen tarkastelee minuutta ja sen moninaisuutta erilaisissa elämäntilanteissa. Teoksen Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2014) Järvinen kirjoitti yhdessä Laura Kolben kanssa, ja siinä tarkastellaan nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta – luokkaerot, onko meilläkin niitä? Kirjassa Kaikella kunnioituksella (2016) taas käsitellään aikuisten lasten ja vanhempien suhteen kipukohtia.
 

Sami Karjalainen (1966)

Sami Karjalainen on tietokirjailija ja valokuvaaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja hyönteisistä. Teoksissaan hän tuo esiin hyönteisten monimuotoisuutta sanoin ja kuvin. Yhdessä Jussi Murtosaaren kanssa tehty teos Hämmästyttävät hyönteiset (2015) kertoo hyönteismaailman ihmeistä pinkistä heinäsirkasta hyttysen siiven kauneuteen. Viimeisin teos Rantojen hyönteiset (2017) keskittyy lähiympäristömme hyönteisiin ja houkuttelee tutustumaan niihin paremmin. Millaisia ötököitä mökkirannasta oikein löytyy?
 

Kristiina Koivunen (s. 1959)

Kristiina Koivunen on valtiotieteiden tohtori, tietokirjailija ja toimittaja, joka on kirjoittanut lukuisia teoksia kurdeista ja Lähi-Idän maista. Vuosina 2009–2012 Koivunen työskenteli yliopisto-opettajana Kurdistanin autonomisella alueella Pohjois-Irakissa. Lisäksi Koivunen on toiminut sosiaalityöntekijänä Helsingin sosiaalivirastossa yhdeksän vuoden ajan. Koivusen teos Suuruudenhullu Turkki (2015) taustoittaa muun muassa Turkin suurvaltamenneisyyttä maan nykyisten ongelmien taustalla. Teos Suomen nuoret jihadistit (2016) avaa terroristijärjestö Isisiin liittyviä kysymyksiä Suomen näkökulmasta.


Lilly Korpiola (s. 1964)

Lilly Korpiola on tietokirjailija sekä viestinnän ja median asiantuntija, jonka erikoistumisalueita ovat mm. poliittinen viestintä, kriisit ja mediamaiseman murros. Korpiolan ja Hanna Nikkasen yhteisteos Arabikevät oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana vuonna 2012. Korpiolan ja Sanna Raita-ahon teoksessa Arabikevään jälkeen (2017) jatketaan aiheen parissa: mistä arabikeväässä oli kysymys ja muuttuiko mikään? Lisäksi Korpiolalla on myös kokemusta kotimaisesta ja kansainvälisestä adoptiosta Adoptioperheet ry:n hallituksen jäsenenä. Korpiola on kirjoittanut myös omakohtaisen kirjan Pitkä tie äidiksi (2014), joka käsittelee kansainvälistä adoptiota.
 

Janne Könönen (s. 1977)

Janne Könönen on toimittaja, historioitsija ja tietokirjailija, jonka erityisalaan kuuluvat toinen maailmansota, kansallinen identiteetti, uskonto ja nationalismi. Yhdessä Markku Jokisipilän kanssa kirjoitettu teos Kolmannen valtakunnan vieraat: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944 (2013) kokoaa yhteen alkuperäisaineistoa ja aiempaa tutkimusta Suomesta ja Hitlerin Saksasta. Könösen tuorein teos Punaisen leijonan maa Suomen hullu joulukuu 1917 (2017) käsittelee Suomen itsenäistymiskuukautta, kun vasta itsenäistynyt tasavalta oli ajautumassa kohti yhteiskunnallista kriisiä.


Tuomas Muraja (s. 1973)

Tuomas Muraja on toimittaja, kääntäjä ja tietokirjailija, joka on työskennellyt ulkomaantoimittajan tehtävien lisäksi mm. tiedotusupseerina Kosovossa ja Afganistanissa. Keväällä 2014 hän julkaisi tiedotusupseerin työstään omakohtaisen teoksen Sotilaana Afganistanissa, joka kuvaa rauhanturvaajan arkea sotatoimialueella. Murajan tuorein teos Faktat tiskiin (2017) kertoo Faktantarkistuspalvelu Faktabaarin syntytarinan ja neuvoo, miten valeuutinen tunnistetaan.


Heikki Oja (s. 1945)

Heikki Oja on tähtitieteen dosentti ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut kymmeniä tietokirjoja tähtitieteestä, avaruustutkimuksesta ja kalenteritietoudesta. Hänen teoksiaan ovat mm. riimukirjoituksien käsikirja Riimut – viestejä viikingeiltä (2015) ja galaksien syntyä, käyttäytymistä ja tutkimusta selittävä Galaksit (2015). Ojan viimeisin teos Universumi (2017) esittelee 106 keskeisintä tähtitieteen ilmiötä, kuten tähdet, mustat aukot, painovoimalinssit ja rengasgalaksit. Tähtitiede elää voimakasta kehitysvaihetta, ja siksi uudet havainnot tuovat koko ajan odottamattomia löytöjä universumistamme.


Rauli Partanen (s. 1975)

Rauli Partanen on vapaa kirjoittaja ja tietokirjailija sekä energiaa, öljyä, resurssiniukkuutta ja näiden kytköksiä yhteiskunnassa tutkivan ASPO-Finland ry:n perustajajäsen. Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen yhdessä kirjoittama tuhti tietoteos Suomi öljyn jälkeen oli vuonna 2013 ehdokas sekä Tietokirjallisuuden Finlandian että Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi. Yhdessä Janne M. Korhosen kanssa kirjoitetut teokset Uhkapeli ilmastolla (2015) ja Musta hevonen (2016) jatkavat keskustelua ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimasta tutkitun tiedon kautta. Partasen tuorein teos on yhdessä Aki Suokon kanssa kirjoitettu Energian Aika - Avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. Teos käsittelee energiantuotannon kasvua, kun ilmastonmuutoksen myötä vanhat keinot eivät päde: riittääkö energiantuotannon muutos vai pitääkö muuttaa yhteiskunnan perusperiaatteet?


Jonna Pulkkinen (s. 1977)

Jonna Pulkkinen on Oulussa asuva toimittaja, tietokirjailija ja vapaa kirjoittaja. Pulkkisen esikoistietokirja Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia julkaistiin elokuussa 2013. Yhteistyössä Katariina Vuoren kanssa kirjoitettu Kourallinen tabuja – kirjoituksia itsemurhasta (2014) kertoo itsemurhaa yrittäneiden tarinat ja sen, mistä he ovat saaneet motivaation jatkaa elämää. Teos Kieltolaki (2015) esittelee Suomessa olleita alkoholirajoituksia. Pulkkisen viimeisin teos on yhdessä Mika Wistin kanssa kirjoitettu Viinalla terästetty sota – Alkoholi sotavuosina 1939-1944 (2017). Teos kertoo arkistomateriaalin, lähdekirjallisuuden ja veteraanien haastatteluiden perusteella alkoholinkäytöstä sota-aikana. Lisäksi hän on julkaissut teoksen Huorapata ja muita höyhtyäläisiä perinneruokia (2016).
 

Mikko Pyhälä (s. 1945)

Mikko Pyhälä on suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija, joka on työskennellyt diplomaattina yli 40 vuotta. Hän sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 1992 yhdessä Jukka Salon kanssa teoksesta Amazonia. Hänen teoksensa Valtaa ja vastarintaa (2016) päätapahtumat sijoittuvat 1970- ja 80-luvun konfliktipesäkkeisiin, Vietnamiin, Afganistaniin, Sri Lankaan ja Portugalin afrikkalaisiin siirtomaihin. Pyhälä kertoo kirjassa mm. tapaamisesta Dalai Laman kanssa ja oman tulkintansa Indira Gandhin ja Rajiv Gandhin murhista dramaattisine seurauksineen.


Joonas Pörsti (s. 1974)

Joonas Pörsti on Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö ja tietokirjailija, joka on toimittajana erikoistunut kansainväliseen politiikkaan. Hänen teoksensa Propagandan lumo (2017) esittelee mielipiteenmuokkauksen aakkoset alkaen ensimmäisestä maailmansodasta. Teoksessa kerrotaan mielten hallinnan mekanismeista, jotka ovat internetin aikakaudella yhä käytössä lännessä ja idässä, niin oikealla kuin vasemmalla. Propagandan lumo kannustaa lukijansa kohti avoimempaa maailmaa.
 

Ari Saastamoinen (s. 1969)

Ari Saastamoinen on antiikintutkija ja tietokirjailija, joka on erikoistunut Pohjois-Afrikkaan. Saastamoisen teos Afrikan loistavat kaupungit (2009) on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys roomalaisesta provinssiyhteiskunnasta ja roomalaisen Afrikan historiasta. Teos Tunisia (2014) taas kertoo Tunisian värikkään historian yksityiskohtaisen tarkasti kivikaudesta aina Jasmiinivallankumouksen taustaan. Saastamoisen viimeisin kirja Tuhat tietä Roomaan (2017) käsittelee antiikin matkailua. Millaisia olivat rantalomat, sotaretket, hallinnolliset matkat ja pyhiinvaellukset, kun kulkuvälineet ja maantiekartat olivat vasta alkutekijöissään?


Hippo Taatila (s. 1981)

Hippo Taatila on toimittaja, tietokirjailija ja akateeminen sekatyöläinen. Hänen viimeisin teoksensa on urheilijamuotokuva Petteri Koponen – Malmin jääräpää (2017). Kirja kertoo Koposen vaiheista Malmin palloiluhallilta kansainvälisille koripallokentille ja Susijengin luottomieheksi. Vuonna 2015 Taatila kirjoitti yhdessä Mika Wikströmin kanssa Suomen koripallomaajoukkue Susijengistä kertovan kirjan Susijengi – Pohjolan perukoilta Euroopan huipulle. Taatila on myös Susijengin tiedottaja, joka isännöi vuosina 2015-2016 suosittua Koripalloelämää-blogia. Vuonna 2017 häneltä ilmestyi myös teos YUP – Helppoa muisteltavaa, joka kertoo YUP-yhtyeen tarinan.