Opettaja, hae tietokirjailijaa vierailulle lukioosi!

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin lukioihin.

Syksyn 2018 tietokirjailijavieraiden haku on päättynyt. Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan lokakuun alkupuolella verkkolomakkeeseen merkitylle yhteyshenkilölle.

Lukiot voivat toivoa listalta tietokirjailijaa vierailulle omaan kouluunsa tämän sivun alla olevalla verkkolomakkeella.

Toivomuksessa voi ja kannattaa mainita useita nimiä. Jos samaa tietokirjailijaa on toivonut useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen.

Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan lokakuun alussa verkkolomakkeeseen merkitylle yhteyshenkilölle. Samalla ilmoitetaan kouluun vierailemaan tulevan tietokirjailijan yhteystiedot ja annetaan vinkkejä vierailuun valmistautumiseen. Tämän jälkeen lukio sopii itse vierailuajankohdan tietokirjailijan kanssa.

Syksyn vierailut toteutetaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle esiintymispalkkion, mahdolliset päivärahat ja matkakulut ja lähettää valituille lukioille Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.

Koulu voi valmistautua vierailuun tutustumalla kirjailijaan ja/tai hänen teoksiinsa ja keräämällä oppilailta kysymyksiä kirjailijalle. Kysymykset voi halutessaan lähettää vierailijalle jo etukäteen. Valmistautumisesta lähetetään myös konkreettisia vinkkejä kullekin lukiolle.


 

Syksyn 2018 kirjailijavieraat


Ilari Aalto (s. 1990)

Ilari Aalto on arkeologi ja tietokirjailija, joka on erikoistunut keskiaikaan. Yhdessä Elina Helkalan kanssa kirjoitettu Matkaopas keskiajan Suomeen (2015) näyttää, miltä tuntuisi matkustaa keskiajalle ja tavata keskiajan suomalainen. Millaisia olisivatkaan hänen vaatepartensa, pukeutumisensa tai ulkonäkönsä? Aallon viimeisin teos, myös Helkalan kanssa tehty Matka muinaiseen Suomeen (2017) johdattaa entisajan elämään varhaisimmalta kivikaudelta aina maailmansotien aikaan. Oliko Suomessa viikinkejä? Mitä kieltä kivikaudella puhuttiin? Paljonko voimme ylipäätään tietää menneisyyden elämästä?


Sirkka Ahonen (s. 1939)

Sirkka Ahonen on tietokirjailija ja Helsingin yliopiston historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori emerita. Tuoreimmassa teoksessaan Suomalaisuuden monet myytit (2017) jäljitetään sotienjälkeisiä myyttejämme historian kirjoissa. Kansakunnan rakennuskaudella syntyi käsitys sisukkaista, hiljaisista ja työteliäistä selviytyjistä, kun taas sodan aikana korostettiin suomalaista soturiluonnetta. Jukka Rantalan kanssa kirjoitetussa teoksessa Ajan merkit (2015) historia nähdään harrastuksena ja sen oppiminen taitona eikä vain faktojen omaksumisena. Kirja avaa erityisesti historiatietoisuuden ja tutkivan oppimisen näkökulmaa.
 

Ari Haasio (s. 1965)

Ari Haasio on tietokirjailija ja kirjastoalan opettaja, joka on kirjoittanut mm. vihapuheesta, tietoverkoista ja sosiaalisesti syrjäytyneistä nuorista. Haasion teos Lapset, nuoret ja netin vaarat (2016) pohtii, mitä uhkia internet tuo mukanaan: Onko pelaaminen pahasta? Mikä on TOR-verkko ja mitä rikollista siellä tapahtuu? Teoksessaan Netin pimeä puoli (2013) Haasio kertoo internetin lieveilmiöistä kaunistelematta ja liioittelematta. Osin saman aiheen parissa jatkoi teos Verkkorikokset (2017). Kirjassaan Valheen jäljillä (2018) Haasio paneutuu vihapuheeseen ja valemedioiden toimintaan. Haasion viimeisin teos Hikikomorit (2018) kertoo sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista, jotka lukkiutuvat kotiinsa eivätkä uskalla poistua sieltä.


Juha T. Hakala (s. 1962)

Professori Juha T. Hakala on tietokirjailija, kasvatustieteilijä ja filosofi, joka on käsitellyt kirjoissaan kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä, luovuutta ja  tiedon hallintaa ja lisääntyvää kiirettä. Hakalan teos Luova laiskuus (2013) antaa vinkkejä järkevien työtapojen ja luovuuden löytämiseen. Pääsykoeopas (2015) on taas käytännönläheinen opaskirja yliopistojen pääsykokeisiin valmistautuville. Kohtuuden kirja – Näkökulmia ääriyhteiskuntaan (2016) pureutuu äärimmäisyyteen ilmiönä ja kertoo, miksi kohtuus kannattaa ja miksi kohtuuttomuus on pahasta. Hakalan viimeisin teos Tylsyyden ylistys (2018) ilmestyy lokakuussa.
 

Karo Hämäläinen (s. 1976)

Karo Hämäläinen on monipuolinen kirjoittamisen ammattilainen, joka toimii tällä hetkellä kirjallisuuslehti Parnasson vastaavana tuottajana sekä vapaana kirjailijana ja toimittajana. Tietokirjallisessa tuotannossaan Hämäläinen on perehtynyt muun muassa sijoittamiseen ja urheiluun. Hämäläisen teokset Sijoita kuin guru (2016, kirjoitettu Jukka Oksaharjun ja Björn Wahlroosin kanssa) Laatuguru (2017, kirjoitettu Jukka Oksaharjun ja Random Walkerin kanssa) ja Arvoguru (2018, kirjoitettu Jarkko Ahon ja Jukka Oksaharjun kanssa) opastavat laadukkaaseen osakesijoittamiseen: Miten teet parempaa voittoa pienemmällä riskillä? Kuinka ostat edullisimmat osakkeet? Lisäksi Hämäläinen on kirjoittanut yhdessä Alexander Stubbin kanssa elämäkerran Alex (2017), joka oli myös Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

 

Harri Kalha (s. 1962)

Harri Kalha on kolmen oppialan dosentti ja tietokirjailija, jonka erityisalaa ovat taiteen ja visuaalisen kulttuurin tutkimus. Hänen runsaaseen tietokirjatuotantoonsa kuuluu muun muassa teos Kokottien kultakausi (2013), joka kertoo 1900-luvun alun naisjulkkiksista modernin naiseuden kuvina. Teos Tom of Finland – Taidetta seksin vuoksi (2012) kytkee Touko Laaksosen teokset taiteen ja seksuaalisen vapautumisen historiaan. Kummat kuvat (2016) taas syventyy 1900-luvun alun kuvakulttuuriin, jossa tarkastelun kohteena on taidekuvien sijasta populaarikuvasto, kuten valokuvat ja postikortit. Kalhan viimeisin teos Unohtumattomat äänet (2017) esittelee jazzklassikoista tärkeimmät.


Anna Kortelainen (s. 1968)

Anna Kortelainen on taidehistorioitsija, filosofian tohtori ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut teoksia taidehistorian, naisten historian ja lääketieteen historian aloilta sekä lisäksi elämäkertoja. Teoksessa Virginie! (2002) Kortelainen kertoo Albert Edelfeltin rakastajattaren tarinan. Kuka oli tämä kiehtova nainen, jota Edelfelt niin aistikkaasti kuvaa? Teos Päivä naisten paratiisissa (2005) avaa ovet 1800-luvun tavarataloihin, jotka olivat 1800-luvulla ensimmäisiä ja ainoita julkisia tiloja, jotka oli rakennettu vain naisille. Kivipiirtäjässä (2014) Kortelainen jäljittää Antti Niemisen elämäntarinaa sodasta ja menetyksestä kohti sopusointua ja onnea. Kortelaisen viimeisin teos Hyvä Sara! (2018) on taidekeräilijä-mesenaatin ja menestyneen vaatealan yrittäjän Sara Hildénin (1905−1993) elämäkerta. Hildén oli naisjohtaja patruunoiden aikakaudella, ja hänellä oli myös dramaattinen yksityiselämä.
 

Katleena Kortesuo (s. 1975)

Katleena Kortesuo on kriisiviestinnän kouluttaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut muun muassa sosiaalisesta mediasta, esiintymisestä, karismasta ja kieliopista. Kortesuon teos Diktaattorin käsikirja (2013) pyrkii havahduttamaan siihen, kuinka sanoilla voidaan vaikuttaa. Teos Karisman käsikirja (2015) opettaa vahvistamaan ja hallitsemaan karismaa ja Aivojen huoltokirjan (2017) avulla voi treenata aivojaan. Yksi Kortesuon viimeisimmistä teoksista, Pakohuone - suunnittele, toteuta, pakene (2018) on pakohuoneharrastuksen perusteos, jonka avulla voi oppia ratkaisemaan pakohuoneen ennätysajassa.
 

Juho Kuorikoski (s. 1983)

Juho Kuorikoski on Järvisuomen Sanomien päätoimittaja ja tietokirjailija, jonka kirjat käsittelevät tietokonepelejä. Sinivalkoinen pelikirja (2014) kertoo Suomen pelialan historian ja Commodore 64 (2017) legendaarisen kotimikron Suomen-valloituksesta. Kuorikosken viimeisin teos Pelitaiteen manifesti (2018) nostaa digitaaliset pelit samanveroiseksi taidemuodoksi seitsemän vanhemman taiteen rinnalle.
 

Janne Könönen (s. 1977)

Janne Könönen on toimittaja, historioitsija ja tietokirjailija, jonka erityisalaan kuuluvat toinen maailmansota, kansallinen identiteetti, uskonto ja nationalismi. Yhdessä Markku Jokisipilän kanssa kirjoitettu teos Kolmannen valtakunnan vieraat: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944 (2013) kokoaa yhteen alkuperäisaineistoa ja aiempaa tutkimusta Suomesta ja Hitlerin Saksasta. Könösen tuorein teos Punaisen leijonan maa Suomen hullu joulukuu 1917 (2017) käsittelee Suomen itsenäistymiskuukautta, kun vasta itsenäistynyt tasavalta oli ajautumassa kohti yhteiskunnallista kriisiä.


Asta Leppä (s. 1965)

Asta Leppä on toimittaja, tietokirjailija ja kolumnisti. Teoksessaan Voittajien varjot (2017) Leppä tutkii, miksi hyvinvointivaltiona pidetyssä Suomessa esiintyy niin paljon eriarvoisuutta: menestyksen pelimerkit jaetaan yhä useammin jo lapsuudessa ja koulutukseen uskonut aikuinenkin voi päätyä ulkokehälle. Teos kysyy, onko hyväosaisuus suorituslaji? Entä huono-osaisuus? Mitä ovat ne ihanteet, joihin sinä uskot? Lisäksi Leppä on Kaksi Suomea -tutkimusryhmän jäsen. Tiedettä ja taidetta yhdistävä ryhmä tutkii eriarvoisuutta.


Kristiina Mannermaa (s. 1969)

Kristiina Mannermaa on arkeologi ja tietokirjailija. Yhdessä Pirkko Ukkosen kanssa kirjoitettu teos Jääkauden jälkeläiset (2017) on kertomus Suomessa jääkauden aikana eläneistä eläimistä. Teos kertoo, miten eläimet väistyivät ilmaston muuttuessa ja miten nykyiset lintu- ja nisäkäslajien saapuivat maahan sen vapautuessa lopullisesti jäästä ja jäätikön sulavesistä. Tiestikö, että Suomessa eli mammutteja yli 100 000 vuotta sitten ja uudelleen 40 000-30 000 vuotta sitten? Kirja sisältää runsaasti kuvia Kansallismuseon ja Luomuksen kokoelmissa olevista löydöistä ja itse eläimistä. Kirjan tarina perustuu Suomesta löydettyihin eläinten luihin, joita on säilynyt maaperässä ja merenpohjassa ja etenkin muinaisten ihmisten asuinpaikoilla.
 

Heikki Oja (s. 1945)

Heikki Oja on tähtitieteen dosentti ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut kymmeniä tietokirjoja tähtitieteestä, avaruustutkimuksesta ja kalenteritietoudesta. Hänen teoksiaan ovat mm. riimukirjoituksien käsikirja Riimut – viestejä viikingeiltä (2015) ja galaksien syntyä, käyttäytymistä ja tutkimusta selittävä Galaksit (2015). Teos Universumi (2017) esittelee 106 keskeisintä tähtitieteen ilmiötä, kuten tähdet, mustat aukot, painovoimalinssit ja rengasgalaksit. Ojan viimeisin teos Maailmankaikkeuden rakenne (2018) kertoo, miten voimme tietää, että maailmankaikkeus alkoi yhdestä pisteestä 13,8 miljardia vuotta sitten ja laajentui sitten valtavaksi. Oja avaa universumin saloja lyhyesti ja helposti sulavassa muodossa.


Rauli Partanen (s. 1975)

Rauli Partanen on vapaa kirjoittaja ja tietokirjailija sekä energiaa, öljyä, resurssiniukkuutta ja näiden kytköksiä yhteiskunnassa tutkivan ASPO-Finland ry:n perustajajäsen. Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen yhdessä kirjoittama tuhti tietoteos Suomi öljyn jälkeen oli vuonna 2013 ehdokas sekä Tietokirjallisuuden Finlandian että Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi. Yhdessä Janne M. Korhosen kanssa kirjoitetut teokset Uhkapeli ilmastolla (2015) ja Musta hevonen (2016) jatkavat keskustelua ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimasta tutkitun tiedon kautta. Partasen tuorein teos on yhdessä Aki Suokon kanssa kirjoitettu Energian Aika - Avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. Teos käsittelee energiantuotannon kasvua, kun ilmastonmuutoksen myötä vanhat keinot eivät päde: riittääkö energiantuotannon muutos vai pitääkö muuttaa yhteiskunnan perusperiaatteet?
 

Leeni Peltonen (s. 1961)

Leeni Peltonen on viestintäalan yrittäjä ja tietokirjailija. Teoksessaan Valvomo (2015) Peltonen kertoo, miltä valvominen tuntuu ja millaista on kokeilla erilaisia keinoja sen hoitoon. Henkilökohtaista tarinaa ja muiden unettomien kokemuksia täydentää asiantuntijatieto unettomuuden syistä, seurauksista ja hoidoista. Yhdessä Minna Huotilaisen kanssa kirjoitettu teos Tunne aivosi (2017) opastaa huolehtimaan omista aivoista. Aivot joutuvat lujille eri tavoin eri ikäkausina, joten kirjassa käydään läpi elämänkaaren keskeiset kysymykset, kuten liikunnan vaikutus koulumenestykseen, murrosiän mullistukset ja yöunen merkitys.
 

Joonas Pörsti (s. 1974)

Joonas Pörsti on Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö ja tietokirjailija, joka on toimittajana erikoistunut kansainväliseen politiikkaan. Hänen teoksensa Propagandan lumo (2017) esittelee mielipiteenmuokkauksen aakkoset alkaen ensimmäisestä maailmansodasta. Teoksessa kerrotaan mielten hallinnan mekanismeista, jotka ovat internetin aikakaudella yhä käytössä lännessä ja idässä, niin oikealla kuin vasemmalla. Propagandan lumo kannustaa lukijansa kohti avoimempaa maailmaa.
 

Heidi Ruotsalainen (s. 1985)

Heidi Ruotsalainen on sotahistoriaan perehtynyt tutkija, joka kirjoittaa sotilastiedusteluun liittyvää tietokirjallisuutta. Yhdessä Matti Kososen kanssa kirjoitettu teos Agenttikoulun naiset − Lottana vakoilijoiden ja kaksoisagenttien keskellä (2015) kertoo nuorten naisten salaisesta panoksesta Suomen jatkosotaan. Jatkosodan aikana Päämajan tiedusteluorganisaatioihin komennettiin myös naisia, joiden taustat tutkittiin, ja joiden työ oli myös vaarallista - tarvittaessa itseään oli pystyttävä puolustamaan ase kädessä. Teos antaa inhimillisen kuvan nuorten lottien työstä kaukopartiomiesten ja agenttien rinnalla eräissä Suomen armeijan salaisimmista tiedusteluyksiköistä. Kirjassa valotetaan myös jatkosodan jälkeen natsi-Saksaan vakoilukoulutukseen lähteneiden naisten kohtaloita.
 

Hippo Taatila (s. 1981)

Hippo Taatila on toimittaja, tietokirjailija ja akateeminen sekatyöläinen. Hänen viimeisin teoksensa on urheilijamuotokuva Petteri Koponen – Malmin jääräpää (2017). Kirja kertoo Koposen vaiheista Malmin palloiluhallilta kansainvälisille koripallokentille ja Susijengin luottomieheksi. Vuonna 2015 Taatila kirjoitti yhdessä Mika Wikströmin kanssa Suomen koripallomaajoukkue Susijengistä kertovan kirjan Susijengi – Pohjolan perukoilta Euroopan huipulle. Taatila on myös Susijengin tiedottaja, joka isännöi vuosina 2015-2016 suosittua Koripalloelämää-blogia. Vuonna 2017 häneltä ilmestyi myös teos YUP – Helppoa muisteltavaa, joka kertoo YUP-yhtyeen tarinan.


Eveliina Talvitie (s. 1970)

Eveliina Talvitie on vapaa toimittaja ja kirjailija. Teoksessaan Matti Vanhanen (2011) Talvitie analysoi Vanhasen mediakuvaa ja arvioi ammattipoliitikon haasteita poliittisen journalismin viihteellistyessä. Teos Keitäs tyttö kahvia (2014) pohtii, onko naiseudella politiikassa merkitystä. Miten nainen nousee ministeriin asemaan ja miten hyvä veli -verkostot toimivat? Kirjan haastatteluissa tarinansa kertovat mm. Tarja Halonen, Elisabeth Rehn, Nasima Razmyar ja Li Andersson. Teos Miten helvetissä minusta tuli feministi? (2016) on Talvitien omakohtainen kertomus siitä, miten porilaisen lähiön lapsesta kasvaa pikkuhiljaa feministi, satakuntalaista huumoria unohtamatta. Teoksessa myös pohditaan, mitä on olla feministi ja mitä se oikein tarkoittaa. Talvitien viimeisin teos on yhdessä Maryam Abdulkarimin kanssa kirjoitettu Noin 10 myyttiä feminismistä (2018). Kirjassa käydään läpi feminismiin liittyviä myyttejä ja puretaan niitä.


Liisa Ukkola-Vuoti (s. 1980)

Liisa Ukkola-Vuoti on tutkija, tietokirjailija ja lääketieteellisen genetiikan tohtori. Teoksessaan Musikaaliset geenit – hyvinvointia musiikista (2017) Ukkola-Vuoti pureutuu musiikin biologiaan ja avaa musikaalisuuden takana piileviä tekijöitä ja musiikin vaikutuksia hyvinvointiimme. Miten musiikki syntyi? Mitä aivoissamme tapahtuu, kun kuuntelemme musiikkia? Kirja ei keskity vain huippumusikaalisuuden hyötyihin vaan siihen, miten tavallinenkin musikaalisuus sekä musiikin harrastaminen ja kuuntelu edistävät terveyttämme. Se antaa myös käytännön vinkkejä oman hyvinvoinnin edistämiseen musiikin avulla – musiikki voi jopa parantaa!