Opettaja, kutsu tietokirjailija vieraaksi lukioosi!

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin lukioihin.

Syksyn 2017 tietokirjailijavieraiden haku on auki 14. syyskuuta 2017 asti. HAKU ON PÄÄTTYNYT.

Lukiot voivat toivoa listalta tietokirjailijaa vierailulle omaan kouluunsa alla olevan verkkolomakkeen kautta.
 
Toivomuksessa voi ja kannattaa mainita useita nimiä. Jos samaa tietokirjailijaa on toivonut useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen.

Vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan syys-lokakuun vaihteessa verkkolomakkeeseen merkitylle yhteyshenkilölle. Samalla toimitetaan kouluun vierailemaan tulevan tietokirjailijan yhteystiedot. Tämän jälkeen lukio sopii itse vierailuajankohdan tietokirjailijan kanssa. 

Syksyn vierailut toteutetaan vuoden 2017 loppuun mennessä.

Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle esiintymispalkkion, mahdolliset päivärahat ja matkakulut ja lähettää Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella valituille lukioille viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.

 


 

SYKSYN 2017 TIETOKIRJAILIJAVIERAAT

 

ILANA AALTO (s. 1975)
Ilana Aalto on kulttuurihistorioitsija ja ammattijärjestäjä, joka auttaa kiireen, tavarapaljouden ja epäjärjestyksen kanssa kamppailevia. Tuoreimmassa kirjassaan Paikka kaikelle. Mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan (2017) Aalto kertoo vinkkejä tavaratulvasta pelastautumiseen. Millaiset ovat käsityksemme tavarasta, siisteydestä, sisustamisesta ja ostamalla säästämisestä? Väitöskirjassaan Aalto tutki isyydestä käytyä keskustelua 1990-luvulla, ja häntä kiinnostaa kotien, arjen ja perheen lähihistoria ja nykyhetki.

OUTI AMPUJA (s. 1972)
Outi Ampuja on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tietokirjailija, joka on kirjoissaan perehtynyt hiljaisuuteen ja meluun. Viimeisimmässä teoksessaan Hyvä hiljaisuus (2017) Ampuja pohtii hiljaisuuden merkitystä ja roolia ihmisen eri elämänvaiheissa: hiljaisessa paikassa oleilu voi vähentää stressiä ja sen aiheuttamia fyysisiä ja psyykkisiä haittoja. Teos perustuu Suomalainen hiljaisuus -keruukilpailun tuottamaan aineistoon ja pohtii, miten onni ja hiljaisuus niveltyvät toisiinsa. Hyvä hiljaisuus -kirjan lisäksi Ampuja on julkaissut artikkeleita ja teoksia ympäristömelusta ja ääniympäristömme muuttumisesta.

OLLI BÄCKSTRÖM (s. 1973)
Olli Bäckström on yleisen historian jatko-opiskelija, joka on erikoistunut 1600-luvun sotahistoriaan. Bäckströmin viimeisin teos Ihmeiden huone – näkökulmia 1600-luvun Eurooppaan (2017) käsittelee 1600-luvun kriisejä, kun sotien, kylmyyden ja yhteiskunnallisten kriisien vuosisata mylläsi eurooppalaisten elämää monella saralla. Teoksessaan Polttolunnaat (2013) Bäckström tarkastelee kolmikymmenvuotisen sodan alkupuoliskoa: mistä sota sai alkunsa, ja miksi se laajeni ja pitkittyi?

VILLE ELORANTA (s. 1981)
Ville Eloranta on Helsingin Sanomien toimittaja, kielenhuoltaja sekä suomen kielen lautakunnan jäsen kaudella 2015–2018. Yhdessä Jaakko Leinon kanssa kirjoitettu teos Sanaiset kansiot. Suomen kielen vaietut vaiheet (2017) jäljittää suomen kielen salaisia piirteitä ja tuo ne päivänvaloon. Kirja kertoo suomen kielen ja sen kehityksen historiaa kielikiistoista x-kirjaimen asemaan suomen kielen oikeinkirjoituksessa. Aiemmassa teoksessaan 125 myyttiä suomen kielestä (2014) Eloranta kirjoittaa tyypillisistä ja yleisistä väärinkäsityksistä sekä ohjaa luotettavan ja ajantasaisen kielitiedon pariin.

HEIKKI HAAPAVAARA (s. 1956)
Tietokirjailija Heikki Haapavaara työskentelee toimittajana Kauppalehdessä. Haapavaara ja merten valokuvaaja Jarmo Vehkakoski purjehtivat syystalvella 2015 suomalaisten monitoimimurtajien Nordican ja Fennican mukana läpi hyytävän Luoteisväylän Tyynenmeren Aleuteilta Atlantille ja Grönlantiin. Matkasta kertova teos Luoteisväylä (2016) on jatkoa kirjalle Koillisväylä (2014), joka avasi perinpohjaisesti koillisen väylän näkymiä.

JESSICA HAAPKYLÄ (s. 1973)
Jessica Haapkylä on meribiologian tohtori, toimittaja ja tietokirjailija, jonka intohimo koralleihin ja sukellukseen on vienyt hänet seikkailuihin ympäri maailman. Haapkylän teoksessa Merten koralliparatiisit – Tutkimusmatka herkkiin ekosysteemeihin (2016) sukelletaan riutoilla, pohditaan ilmastonmuutosta, tutkitaan koralleja ja niiden selviytymiskeinoja ja joudutaan pommikalastajien tappolistalle.

ATIK ISMAIL (s. 1957)
Atik Ismail on entinen suomalainen jalkapalloilija, joka on peliuransa jälkeen toiminut mm. jalkapallovalmentajana ja julkaissut useita kirjoja. Ammattina jalkapallo (2015) kokoaa suomalaisten jalkapalloammattilaisten tarinoita ja peliuran vaiheita. Pelimies (2016) on Ismailin omaelämäkerta. Viimeisimmässä teoksessaan Vihreän veran vieraat pallon perässä Suomeen (2017) Ismail kertoo Suomeen ulkomailta muuttaneiden jalkapalloilijoiden elämäntarinoita ja kohtaloita.

KATRIINA JÄRVINEN (1962)
Katriina järvinen on tietokirjailija, psykoterapeutti ja luennoitsija. Viimeisimmässä teoksessaan Monenlaiset minämme (2017) Järvinen tarkastelee minuutta ja sen moninaisuutta erilaisissa tilanteissa ja pitkin elämää. Teoksen Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2014) Järvinen kirjoitti yhdessä Laura Kolben kanssa, ja siinä tarkastellaan nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta – luokkaerot, onko meilläkin niitä? Teos Kaikella kunnioituksella (2016) taas käsittelee aikuisten lasten ja vanhempien suhteen kipukohtia.

SAMI KARJALAINEN (1966)
Sami Karjalainen on tietokirjailija ja valokuvaaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja hyönteisistä. Teoksissaan hän tuo esiin runsaslajisimman eliöryhmän monimuotoisuutta ja moni-ilmeisyyttä sanoin ja kuvin. Yhdessä Jussi Murtosaaren kanssa tehty Hämmästyttävät hyönteiset (2015) kertoo hyönteismaailman ihmeistä pinkistä heinäsirkasta hyttysen siiven kauneuteen. Viimeisin teos Rantojen hyönteiset (2017) tuo esiin, millaisia hyönteisiä elää aivan lähiympäristössämme, kuten mökkirannassa, ja houkuttelee tutustumaan niihin paremmin.

JAANA KIVI (s. 1985)
Toimittaja Jaana Kivi oli ensimmäisiä suomalaisia journalisteja, jotka kirjoittivat vapaakauppasopimus TTIP:stä kriittisesti valtamediaan. Kiven esikoistietoteos Bryssel myyty – Lobbausparatiisin kauppiaat (2016) avaa lobbauksen vaikutuksia EU:n päätöksentekoon ja vapaakauppasopimuksiin kansanläheisellä ja journalistisella kosketuksella. Kivi on aikaisemmin työskennellyt toimittajana muun muassa Ylellä.

LARI KOTILAINEN (s. 1974)
Dosentti, tutkija ja opettaja Lari Kotilainen kirjoittaa suomen kielestä. Yhdessä Annukka Vartevan kanssa kirjoitettu Mummonsuomi laajakaistalla (2006) käsitteli kielen muuttumista. Pamflettikirjassa Suomensuojelija. Ohjekirja kielen pelastamiseen (2009) Kotilainen korostaa suomen puhujien vastuuta omasta kielestään. Kotilaisen tuorein teos on suomen kielen vuosituhantisen menestystarinan kertova Kielen elämä (2016). Lisäksi Kotilainen on kirjoittanut muun muassa lastenlaululyriikkaa, tiedettä, kolumneja ja oppikirjoja.

MARI MANNINEN (s. 1971)
Pekingissä neljä vuotta asunut, juuri Helsinkiin takaisin muuttanut toimittaja ja tietokirjailija Mari Manninen on kirjoittanut Kiinan nopeasti muuttuvasta yhteiskunnasta useisiin suomalaisiin sanoma- ja aikakausilehtiin. Vuonna 2016 häneltä ilmestyi kaksi tietokirjaa: yhdessä Ina Ruokolaisen kanssa kirjoitettu Suomalaisia sieniruokia kiinalaisella otteella sekä Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret. Syksyllä 2016 Manninen sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksestaan Yhden lapsen kansa.

TUOMAS MURAJA (s. 1973)
Tuomas Muraja on toimittaja, kääntäjä ja tietokirjailija, joka on työskennellyt ulkomaantoimittajan tehtävien lisäksi mm. tiedotusupseerina Kosovossa 2000–2001 ja Afganistanissa 2006–2007. Keväällä 2014 hän julkaisi tiedotusupseerin työstään omakohtaisen kuvauksen Sotilaana Afganistanissa. Teos kuvaa rauhanturvaajan arkea sotatoimialueella. Murajan tuorein teos, Faktat tiskiin (2017) kertoo Faktantarkistuspalvelu Faktabaarin syntytarinan. Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin, verkossa toimiva faktantarkistuspalvelu.

JURI NUMMELIN (s. 1972)
Tietokirjailija ja kriitikko Juri Nummelin on kirjoittanut tai toimittanut lukuisia teoksia, jotka ovat käsitelleet esimerkiksi elokuvien historiaa, kirjallisuutta ja harvinaisia etunimiä. Nummelinilta ovat ilmestyneet muun muassa teokset Valkoinen hehku – Johdatus elokuvan historiaan (2005), Sotaa, sutinaa, seikkailuja – Suomalaisesta kioskikirjallisuudesta (2014) ja yhdessä Vesa Sisätön kanssa kirjoitettu Tolkienin elämä ja teokset (2014). Tuoreimmat teokset ovat Wild West Finland - suomalaisen lännenkirjallisuuden historia (2016) ja Kovaa kyytiä ja kaunokaisia - kirjoituksia lajityyppikirjallisuudesta (2016).

JOHANNA PAKOLA (s. 1970)
Tietokirjailija, kustantaja ja yrittäjä Johanna Pakola on erikoistunut merelliseen historiaan. Hän on kirjoittanut toistakymmentä tietokirjaa, joista useat käsittelevät suomalaisia linnakesaaria. Ove Enqvistin ja Johanna Pakolan toimittama Suomenlahti Pietarin suojana (2016) pureutuu perusteellisesti valtavaan meripuolustusjärjestelmään, jonka keisarillinen Venäjä rakensi Suomenlahdelle ja Itämeren pohjoisosaan 1900-luvun alussa. Teoksessa Menetetyt majakat (2016) Pakola kirjoittaa yhdessä Seppo Laurellin kanssa Suomen majakkasaarten sotahistoriasta. Kirjojen ohella hän käsikirjoittaa myös merelliseen historiaan liittyviä näyttelyitä ja dokumenttielokuvia. 

MIKKO PYHÄLÄ (s. 1945)
Mikko Pyhälä on suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija, joka sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 1992 yhdessä Jukka Salon kanssa teoksesta Amazonia. Hänen tuoreimman teoksensa Valtaa ja vastarintaa (2016) päätapahtumat sijoittuvat 1970- ja 80-luvun konfliktipesäkkeisiin, Vietnamiin, Afganistaniin, Sri Lankaan ja Portugalin afrikkalaisiin siirtomaihin. Pyhälä, joka on työskennellyt diplomaattina yli 40 vuotta, kertoo kirjassa myös tapaamisesta Dalai Laman kanssa ja oman tulkintansa Indira Gandhin ja Rajiv Gandhin murhista dramaattisine seurauksineen.

ARI SAASTAMOINEN (s. 1969)
Ari Saastamoinen on antiikintutkija ja tietokirjailija, joka on erikoistunut Pohjois-Afrikkaan. Saastamoisen teos Afrikan loistavat kaupungit (2009) on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys roomalaisesta provinssiyhteiskunnasta ja roomalaisen Afrikan historiasta. Teos Tunisia (2014) taas kertoo Tunisian värikkään historian yksityiskohtaisen tarkasti kivikaudesta aina Jasmiinivallankumouksen taustaan. Saastamoisen viimeisin kirja Tuhat tietä Roomaan (2017) käsittelee antiikin matkailua. Millaisia olivat rantalomat, sotaretket, hallinnolliset matkat ja pyhiinvaellukset, kun kulkuvälineet ja maantiekartat olivat vasta alkutekijöissään?

HANNU SALMI (s. 1961)
Kulttuurihistorian professori ja tietokirjailija Hannu Salmi on käsitellyt teoksissaan laajasti erilaisia asioita ja ilmiöitä, kuten suomalaisia mykkäelokuvia, elokuvan historiaa, musiikkia, tähteyttä, katastrofeja ja suudelman kulttuurihistoriaa. Vuonna 1993 ilmestynyt Elokuva ja historia on alansa perusteos. Kirjassaan Kiekkokansa (2015) hän kirjoittaa jääkiekosta osana suomalaista kulttuuria. Miten meistä oikein tuli kiekkokansaa? Tuorein teos, jota Salmi oli mukana toimittamassa, on itsenäisen Suomen kulttuurihistoriasta kertova Maamme (2016). Teos oli ehdolla vuoden 2016 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.

MATTI SALMINEN (s. 1956)
Matti Salminen on pitkän linjan toimittaja ja tietokirjailija. Hän on julkaisut muun muassa pamfletin Elämmekö valheessa? – Kadonnutta moraalia etsimässä (2007) ja elämäkerrat Yrjö Kallisen elämä ja totuus (2011) ja Pentti Haanpään tarina (2013). Salmisen tuorein teos on Toisinajattelijoiden Suomi (2016), joka kertoo vallitsevan mielipiteen vastaisesti ajatelleista suomalaisista kuten Arvid Järnefeltistä, Olavi Paavolaisesta, Hella Wuolijoesta ja Erno Paasilinnasta.

TUULA UUSI-HALLILA (s. 1962)
Tuula Uusi-Hallila on Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori sekä oppi- ja tietokirjailija. Uusi-Hallilan teoksia ovat muun muassa Anne Helttusen kanssa kirjoitettu Juhani Aho – Vastakohtien tasapainoa (2010) ja Kirsti Mäkisen kanssa kirjoitettu Minna Canth – Taiteilija ja taistelija (2003). Uusi-Hallilan ja Helttusen tuorein teos Sitaattien salat (2016) herättää henkiin kirjallisuuden tutut henkilöt, paikat ja sanonnat ja selvittää kuka on Shemeikka, kenen päässä syntyivät sin­iset ajatukset ja onko Impivaara hyvä vai paha paikka.