Opettaja, hae tietokirjailijaa vierailulle lukioosi!

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin lukioihin.

Kevään 2019 haku on avoinna 8.1.-31.1.2019. Vierailua haetaan sivun alla olevalla verkkolomakkeella.

Keväällä 2019 vierailulle lähtevät Ari Haasio, Juha T Hakala, Satu Hovi, Mari Koistinen, Anna Kortelainen, Katleena Kortesuo, Ulla Koskinen, Juho Kuorikoski, Asta Leppä, Mari Manninen, Tuomas Muraja, Sari Näre, Leeni Peltonen, Heidi Ruotsalainen, Pasi Saukkonen, Hanna-Reetta Schreck, Eveliina Talvitie, Liisa Ukkola-Vuoti, Pekka Valtonen ja Johanna Vehkoo.

Miten vierailua haetaan?

Lukiot hakevat vierailua verkkolomakkeella, joka on sivun alla. Haku on avoinna 8.1.-31.1.2019. Lomakkeen listalta voi toivoa tiettyjä tietokirjailijoita vierailulle omaan kouluunsa. Toivomuksessa voi ja kannattaa mainita useita nimiä. Jos samaa tietokirjailijaa on toivonut useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen.

Mahdollisen vierailutoiveen toteutuminen ilmoitetaan helmikuun alkupuolella verkkolomakkeeseen merkitylle yhteyshenkilölle. Samalla ilmoitetaan kouluun vierailemaan tulevan tietokirjailijan yhteystiedot ja annetaan vinkkejä vierailuun valmistautumiseen. Tämän jälkeen lukio sopii itse vierailuajankohdan tietokirjailijan kanssa. Kevään vierailut toteutetaan toukokuun 2019 loppuun mennessä.

Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle esiintymispalkkion, mahdolliset päivärahat ja matkakulut ja lähettää valituille lukioille Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.

Koulu voi valmistautua vierailuun tutustumalla kirjailijaan ja/tai hänen teoksiinsa ja keräämällä oppilailta kysymyksiä kirjailijalle. Kysymykset voi halutessaan lähettää vierailijalle jo etukäteen. Valmistautumisesta lähetetään myös konkreettisia vinkkejä kullekin lukiolle.


 

Kevään 2019 kirjailijavieraat

 

Ari Haasio (s. 1965)

Ari Haasio on tietokirjailija ja kirjastoalan opettaja, joka on kirjoittanut mm. vihapuheesta, tietoverkoista ja sosiaalisesti syrjäytyneistä nuorista. Haasion teos Lapset, nuoret ja netin vaarat (2016) pohtii, mitä uhkia internet tuo mukanaan: Onko pelaaminen pahasta? Mikä on TOR-verkko ja mitä rikollista siellä tapahtuu? Teoksessaan Netin pimeä puoli (2013) Haasio kertoo internetin lieveilmiöistä kaunistelematta ja liioittelematta. Osin saman aiheen parissa jatkoi teos Verkkorikokset (2017). Kirjassaan Valheen jäljillä (2018) Haasio paneutuu vihapuheeseen ja valemedioiden toimintaan. Haasion viimeisin teos Hikikomorit (2018) kertoo sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista, jotka lukkiutuvat kotiinsa eivätkä uskalla poistua sieltä.


Juha T. Hakala (s. 1962)

Professori Juha T. Hakala on tietokirjailija, kasvatustieteilijä ja filosofi, joka on käsitellyt kirjoissaan kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä, luovuutta ja  tiedon hallintaa sekä lisääntyvää kiirettä. Hakalan teos Luova laiskuus (2013) antaa vinkkejä järkevien työtapojen ja luovuuden löytämiseen. Pääsykoeopas (2015) on taas käytännönläheinen opaskirja yliopistojen pääsykokeisiin valmistautuville. Kohtuuden kirja – Näkökulmia ääriyhteiskuntaan (2016) pureutuu äärimmäisyyteen ilmiönä ja kertoo, miksi kohtuus kannattaa ja miksi kohtuuttomuus on pahasta. Hakalan viimeisin teos Tylsyyden ylistys (2018) pohtii, millä lailla tylsyys on myös arvokasta.
 

Satu Hovi (s. 1964)

Satu Hovi on pukuhistorioitsija ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut keskiajan pukeutumisesta, ruokakulttuurista ja luonnonyrteistä. Teos Keskiajan puvut (2013, uudistettu laitos 2017) esittelee keskiaikaista vaatetusta: millaisista kankaista vaatteita valmistettiin, miltä näytti varakkaan tai köyhän muoti? Lisäksi kirja opastaa pukujen tekemiseen. Keskiajan maut -teoksessa (2015) tutustutaan keskiaikaiseen keittiöön. Keittokirja Luonnonyrtit (2017) esittelee 100 yrttiä, joita voi poimia luonnosta ravinnoksi ja lääkkeenomaiseen käyttöön. Hovin tuorein teos Yrttitarha (2018) esittelee syötäviä ja terveysvaikutteisia yrttejä.


Mari Koistinen (s. 1977)

Mari Koistinen on viestintäammattilainen, kuluttajaekonomisti ja tietokirjailija, jota kiinnostavat ruoka, rakkaus ja vastuulliset kulutusvalinnat. Kirjassaan Digideiteillä (2018) Koistinen opastaa Tinder-maailmaan ja käy läpi nettideittailun historiaa ja aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen kanssa kirjoitettu Ruokamysteerit (2017) yhdistää ravitsemuksen sekä eettisen ja ekologisen sajattelun. Se vastaa erilaisiin kysymyksiin liittyen lautastemme sisältöön: pitääkö maitoa juoda, mitä luomutuotanto ja geeniteknologia tuovat kestävään ruoantuotantoon, ovatko lisäaineet niin haitallisia kuin välillä väitetään, tarvitaanko superfoodeja tai onko lähiruoka ekologista?
 

Anna Kortelainen (s. 1968)

Anna Kortelainen on taidehistorioitsija, filosofian tohtori ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut teoksia taidehistorian, naisten historian ja lääketieteen historian aloilta sekä lisäksi elämäkertoja. Teoksessa Virginie! (2002) Kortelainen kertoo Albert Edelfeltin rakastajattaren tarinan. Kuka oli tämä kiehtova nainen, jota Edelfelt niin aistikkaasti kuvaa? Teos Päivä naisten paratiisissa (2005) avaa ovet 1800-luvun tavarataloihin, jotka olivat 1800-luvulla ensimmäisiä ja ainoita julkisia tiloja, jotka oli rakennettu vain naisille. Kivipiirtäjässä (2014) Kortelainen jäljittää Antti Niemisen elämäntarinaa sodasta ja menetyksestä kohti sopusointua ja onnea. Kortelaisen viimeisin teos Hyvä Sara! (2018) on taidekeräilijä-mesenaatin ja menestyneen vaatealan yrittäjän Sara Hildénin (1905−1993) elämäkerta. Hildén oli naisjohtaja patruunoiden aikakaudella, ja hänellä oli myös dramaattinen yksityiselämä.
 

Katleena Kortesuo (s. 1975)

Katleena Kortesuo on kriisiviestinnän kouluttaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut muun muassa sosiaalisesta mediasta, esiintymisestä, karismasta ja kieliopista. Kortesuon teos Diktaattorin käsikirja (2013) pyrkii havahduttamaan siihen, kuinka sanoilla voidaan vaikuttaa. Teos Karisman käsikirja (2015) opettaa vahvistamaan ja hallitsemaan karismaa ja Aivojen huoltokirjan (2017) avulla voi treenata aivojaan. Yksi Kortesuon viimeisimmistä teoksista, Pakohuone - suunnittele, toteuta, pakene (2018) on pakohuoneharrastuksen perusteos, jonka avulla voi oppia ratkaisemaan pakohuoneen ennätysajassa.
 

Ulla Koskinen (s. 1976)

Ulla Koskinen on historiantutkija ja tietokirjailija, joka on tutkinut aatelia ja länsisuomalaisia talonpoikia ja elämää Suomessa 1500-1700–luvuilla. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat erityisesti ihmisten vuorovaikutus, verkostot, yhteisöt ja yhteistyö. Teoksessaan Suomessa selviytymisen historiaa - Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun (2018) esitellään entisajan suomalaisten elämänmenoa ja tarkastellaan, miten ilman nykyajan tekniikkaa, esineitä ja palveluita pärjättiin. Kuinka tultiin toimeen ilman jääkaappia, autoa, koulua ja päivähoitoa?
 

Juho Kuorikoski (s. 1983)

Juho Kuorikoski on Järvisuomen Sanomien päätoimittaja ja tietokirjailija, jonka kirjat käsittelevät tietokonepelejä. Sinivalkoinen pelikirja (2014) kertoo Suomen pelialan historian ja Commodore 64 (2017) legendaarisen kotimikron Suomen-valloituksesta. Kuorikosken viimeisin teos Pelitaiteen manifesti (2018) nostaa digitaaliset pelit samanveroiseksi taidemuodoksi seitsemän vanhemman taiteen rinnalle.
 

Asta Leppä (s. 1965)

Asta Leppä on toimittaja, tietokirjailija ja kolumnisti. Teoksessaan Voittajien varjot (2017) Leppä tutkii, miksi hyvinvointivaltiona pidetyssä Suomessa esiintyy niin paljon eriarvoisuutta: menestyksen pelimerkit jaetaan yhä useammin jo lapsuudessa ja koulutukseen uskonut aikuinenkin voi päätyä ulkokehälle. Teos kysyy, onko hyväosaisuus suorituslaji? Entä huono-osaisuus? Mitä ovat ne ihanteet, joihin sinä uskot? Lisäksi Leppä on Kaksi Suomea -tutkimusryhmän jäsen. Tiedettä ja taidetta yhdistävä ryhmä tutkii eriarvoisuutta.
 

Mari Manninen (s. 1971)

Pekingissä neljä vuotta asunut toimittaja ja tietokirjailija Mari Manninen on kirjoittanut Kiinan nopeasti muuttuvasta yhteiskunnasta useisiin suomalaisiin sanoma- ja aikakausilehtiin. Vuonna 2016 häneltä ilmestyi kaksi tietokirjaa: yhdessä Ina Ruokolaisen kanssa kirjoitettu Suomalaisia sieniruokia kiinalaisella otteella sekä Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret. Syksyllä 2016 Manninen sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksestaan Yhden lapsen kansa. Mannisen viimeisen teos Kiinalainen juttu (2018) avaa ja kumoaa 33 Kiina-myyttiä.
 

Tuomas Muraja (s. 1973)

Tuomas Muraja on toimittaja, kääntäjä ja tietokirjailija, joka on työskennellyt ulkomaantoimittajan tehtävien lisäksi mm. tiedotusupseerina Kosovossa ja Afganistanissa. Keväällä 2014 hän julkaisi tiedotusupseerin työstään omakohtaisen teoksen Sotilaana Afganistanissa, joka kuvaa rauhanturvaajan arkea sotatoimialueella. Murajan tuorein teos Faktat tiskiin (2017) kertoo Faktantarkistuspalvelu Faktabaarin syntytarinan ja neuvoo, miten valeuutinen tunnistetaan.
 

Sari Näre (s. 1959)

Sari Näre on valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti, joka on toiminut myös tutkijana, tietokirjailijana, kriitikkona, kaupunginvaltuutettuna ja Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajana. Hänen tutkimusaiheitaan ovat mm. sukupuoli-, väkivalta- ja mediakulttuuri, tyttö- ja poikakulttuuri sekä sota-ajan lapsuus, nuoruus, toisinajattelijat ja tunneperintö. Viimeisimmässä teoksessaan Helsinki veressä. Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa (2018) Näre kuvaa sodan syttymistä ja kulkua Helsingissä sekä sen jälkeistä vankileirikatastrofia ikä- ja sukupuolinäkökulmasta. Näre havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten naisten toimintaa sodankäynnissä, sen todistajina ja uhreina. Teoksessaan Sota ja seksi (2017) Näre avaa, miten viime vuosisadan sodat vaikuttivat seksuaalisuuteen ja suomalaiseen sukupuolikulttuuriin.
 

Leeni Peltonen (s. 1961)

Leeni Peltonen on viestintäalan yrittäjä ja tietokirjailija. Teoksessaan Valvomo (2015) Peltonen kertoo, miltä valvominen tuntuu ja millaista on kokeilla erilaisia keinoja sen hoitoon. Henkilökohtaista tarinaa ja muiden unettomien kokemuksia täydentää asiantuntijatieto unettomuuden syistä, seurauksista ja hoidoista. Yhdessä Minna Huotilaisen kanssa kirjoitettu teos Tunne aivosi (2017) opastaa huolehtimaan omista aivoista. Aivot joutuvat lujille eri tavoin eri ikäkausina, joten kirjassa käydään läpi elämänkaaren keskeiset kysymykset, kuten liikunnan vaikutus koulumenestykseen, murrosiän mullistukset ja yöunen merkitys.
 

Heidi Ruotsalainen (s. 1985)

Heidi Ruotsalainen on sotahistoriaan perehtynyt tutkija, joka kirjoittaa sotilastiedusteluun liittyvää tietokirjallisuutta. Yhdessä Matti Kososen kanssa kirjoitettu teos Agenttikoulun naiset − Lottana vakoilijoiden ja kaksoisagenttien keskellä (2015) kertoo nuorten naisten salaisesta panoksesta Suomen jatkosotaan. Jatkosodan aikana Päämajan tiedusteluorganisaatioihin komennettiin myös naisia, joiden taustat tutkittiin, ja joiden työ oli myös vaarallista - tarvittaessa itseään oli pystyttävä puolustamaan ase kädessä. Teos antaa inhimillisen kuvan nuorten lottien työstä kaukopartiomiesten ja agenttien rinnalla eräissä Suomen armeijan salaisimmista tiedusteluyksiköistä. Kirjassa valotetaan myös jatkosodan jälkeen natsi-Saksaan vakoilukoulutukseen lähteneiden naisten kohtaloita.
 

Pasi Saukkonen (s. 1964)

Pasi Saukkonen on politiikan tutkija, joka työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikössä. Aiemmin hän työskenteli Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön CUPORE:n tutkimusjohtajana, ja jonka erityisalaa ovat Suomen poliittiseen järjestelmään, maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset. Teoksessa Erilaisuuksien Suomi (2013) Saukkonen käsittekeekin suomalaisen vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan olennaisia kysymyksiä. Säilyykö Suomi kahden kansalliskielen maana? Mikä on eri uskontojen asema tulevaisuuden Suomessa? Lisäksi Saukkonen on yksi teoksen Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta (2017) toimittajista. Kirjassa avataan sitä, keitä ovat Suomen maahanmuuttajat, ja mistä he tulevat, ja kuinka he pärjäävät työmarkkinoilla ja koulussa.
 

Hanna-Reetta Schreck (s. 1976)

Hanna-Reetta Schreck on helsinkiläinen taide- ja kulttuurihistorioitsija, tietokirjailija, kuraattori ja luennoitsija. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat taiteiden- ja tieteidenvälisyys, erityisesti historian, kuvataiteen ja tanssin. Kirjassaan Minä maalaan kuin jumala (2017) hän kertoo kuvataiteilija Ellen Thesleffin tarinan. Thesleff oli maamme ensimmäisiä symbolisteja ja ekspressionisteja – värin, valon ja liikkeen kuvaamisen mestari. Hän eli kiehtovan ja rikkaan elämän kansainvälisissä taidepiireissä ja oli poikkeuksellisen itsenäinen nainen aikana, jolloin naistaiteilijoiden oli vaikea saada tunnustusta. Schreck julkaisee keväällä 2019 työryhmänsä kanssa biografisen sarjakuvan Thesleffin elämästä osana kuratoimaansa HAM Helsingin taidemuseon näyttelyä, joka aukeaa 26.4.2019.

Eveliina Talvitie (s. 1970)

Eveliina Talvitie on vapaa toimittaja ja kirjailija. Teoksessaan Matti Vanhanen (2011) Talvitie analysoi Vanhasen mediakuvaa ja arvioi ammattipoliitikon haasteita poliittisen journalismin viihteellistyessä. Teos Keitäs tyttö kahvia (2014) pohtii, onko naiseudella politiikassa merkitystä. Miten nainen nousee ministeriin asemaan ja miten hyvä veli -verkostot toimivat? Kirjan haastatteluissa tarinansa kertovat mm. Tarja Halonen, Elisabeth Rehn, Nasima Razmyar ja Li Andersson. Teos Miten helvetissä minusta tuli feministi? (2016) on Talvitien omakohtainen kertomus siitä, miten porilaisen lähiön lapsesta kasvaa pikkuhiljaa feministi, satakuntalaista huumoria unohtamatta. Teoksessa myös pohditaan, mitä on olla feministi ja mitä se oikein tarkoittaa. Talvitien viimeisin teos on yhdessä Maryam Abdulkarimin kanssa kirjoitettu Noin 10 myyttiä feminismistä (2018), joka käy läpi feminismiin liittyviä myyttejä ja myös purkaa niitä.
 

Liisa Ukkola-Vuoti (s. 1980)

Liisa Ukkola-Vuoti on tutkija, tietokirjailija ja lääketieteellisen genetiikan tohtori. Teoksessaan Musikaaliset geenit – hyvinvointia musiikista (2017) Ukkola-Vuoti pureutuu musiikin biologiaan ja avaa musikaalisuuden takana piileviä tekijöitä ja musiikin vaikutuksia hyvinvointiimme. Miten musiikki syntyi? Mitä aivoissamme tapahtuu, kun kuuntelemme musiikkia? Kirja ei keskity vain huippumusikaalisuuden hyötyihin vaan siihen, miten tavallinenkin musikaalisuus sekä musiikin harrastaminen ja kuuntelu edistävät terveyttämme. Se antaa myös käytännön vinkkejä oman hyvinvoinnin edistämiseen musiikin avulla – musiikki voi jopa parantaa!
 

Pekka Valtonen (s. 1957)

Pekka Valtonen on antropologi, historioitsija ja tietokirjailija, jonka erityisalaa ovat Latinalaisen Amerikan historia ja kulttuurit, talousantropologia, kolonialismi ja kehitystutkimus. Viimeisimmässä teoksessa Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä (2018) Valtonen avaa 1920- ja 1930-lukujen Suomen henkistä ilmapiiriä ja suhtautumista erilaisiin aatteisiin ja ihanteisiin. Valtosen vuonna 2002 julkaistu Latinalaisen Amerikan historia oli ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys Latinalaisen Amerikan historiasta. Valtosen teos Puolen maailman valtias – Kaarle V:n 1500-luku ja Euroopan mahdin synty (2015) valottaa Euroopassa 1500-luvun alkupuolella tapahtunutta maailmankuvan muutosta. Lisäksi Valtonen on kirjoittanut mm. Karibian historiasta.


Johanna Vehkoo (s. 1976)

Johanna Vehkoo on vapaa toimittaja, tietokirjailija, Long Play -verkkojulkaisun perustajajäsen sekä yksi Feministisen ajatushautomo Hatun johtajista. Lisäksi hän on tutkinut faktantarkistusta journalismissa Yhdysvalloissa. Teoksessaan Painokoneet seis! (2011) hän kertoo journalismin tulevaisuudesta. Teoksessa Autiopaikoilla. Tutkimusmatkoja tulevaisuuden raunioille (2016) Vehkoo matkus­taa paikkoihin, jotka ovat syystä tai toisesta hylättyjä. Miksi ihmiset hylkäävät kotinsa ja mitä he jättävät jälkeensä? Vehkoon tuorein teos on Jakautuuko Suomi? Eriarvoisuus tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden silmin (2018), jonka hän on toimittanut yhdessä Ville Lähteen kanssa. Kirjassa käydään läpi sitä, miten yhteiskunnan eriarvoistuminen näkyy 2010-luvun Suomessa. Kirjassa tutkijat ja toimittajat valottavat eriarvoisuutta ja sen mekanismeja leipäjonoissa, lähiöissä, vastaanottokeskuksissa ja verkossa.


Hakulomake kevään 2019 tietokirjailijavierailuille

Haku päättyy 31. tammikuuta.

Tietokirjailijavierailua toivovan opettajan tiedot:

Nimi*

Puhelinnumero*

Sähköpostiosoite*

Vierailua toivovan lukion tiedot

Täytäthän postiosoitteeksi koulun käyntiosoitteen (ei postilokero-osoitetta).

Lukion nimi*

Käyntiosoite*

Postinumero*

Postitoimipaikka*

Kanslian puhelinnumero*

Lukion verkkosivut*

Talviloman ajankohta*

Valitse toivomasi vierailija listasta. Toivomuksessa on hyvä mainita useita nimiä.

Toivoisin vierailulle tietokirjailijaa:*

Haasio Ari

Hakala Juha T.

Hovi Satu

Koistinen Mari

Kortelainen Anna

Kortesuo Katleena

Koskinen Ulla

Kuorikoski Juho

Leppä Asta

Manninen Mari

Muraja Tuomas

Näre Sari

Peltonen Leeni

Ruotsalainen Heidi

Saukkonen Pasi

Schreck Hanna-Reetta

Talvitie Eveliina

Ukkola-Vuoti Liisa

Valtonen Pekka

Vehkoo Johanna

Lyhyt perustelu:*