Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa

Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?

Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?

Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia

Iida Simes: Sivistyksen valoa!

Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää

Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää

Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?

Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija

Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta

Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!

Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan

Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi

Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa

Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen

Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?

Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!

Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella

Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla

Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa

Faktahommissa

Yhdessä lukemaan!

18.06.2019

Päivi Kosonen

Savvy Psychlogist houkuttelee klikkaamaan: ”Näin lukeminen muokkaa aivojasi”. Yle syöttää tutkimustietoa: ”Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa”. Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta muistuttaa puolestaan, että ”Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä”.

Erilaisia lukemisen merkitystä hehkuttavia viestejä ohjautuu päivittäin sosiaalisen median virtaani ja viestipalveluihini. On katsottava todella tarkkaan, mistä viesti on peräisin ja mihin tieto perustuu.

Vaikka yleistietona voidaan väittää, että lukemisella on myönteisiä vaikutuksia, monet asiat pohdituttavat eri alojen tutkijoita edelleen. Mitä lukemisen vuorovaikutuksessa tapahtuu? Millainen lukeminen kannattaa? Yksin vai yhdessä? Hiljaa vai ääneen? Kaunoa vai tietoa? Onko alustalla väliä?

Lukemisen perustutkimus koskee lukemiseen liittyvää kuvittelemista, sitä mitä mielessämme tapahtuu lukiessamme. Humanistitutkijoiden lisäksi lukemisen mysteeri houkuttaa psyko-, neuro- ja lääketieteen tutkijoita, samoin kuin jatkuvasti kasvavan monitieteisen lääke- ja hoitotieteen tutkijoita. Joidenkin tutkimusten mukaan mieltämme aktivoivat erityisesti kertomukset. Toisten mukaan taas nimenomaan kaunokirjallisuus lisää mielen taitoja ja empatiakykyjä.

Tosiasia on ainakin se, että lukemistieto muodostaa merkittävän ja kilpaillun tutkimuskentän nykymaailmassa. Yksilöllistä lukemiskokemusta on nimittäin erittäin vaikea tutkia ja mitata. Lupaavaa tutkimusnäyttöä on kuitenkin saatu yhdessä lukemisen vaikutuksista. Malleja ja menetelmiä riittää, mutta perusasetelma on yksinkertainen. Luetaan ja keskustellaan yhdessä.

Olen itsekin osallistunut erilaisiin lukupiireihin. Viime vuosina olen alkanut viedä elämäkertoja ja narratiivista tietokirjallisuutta kaunokirjallisuuden rinnalle ohjaamiini lukupiireihin. Kokemukset ovat lupaavia. Toisten kanssa keskustellessa oma kokemus rikastuu, elämä tuntuu mielekkäämmältä ja tulevaisuus piirun verran toiveikkaammalta.


Päivi Kosonen on kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti, joka on mukana kertomusten hyvinvointivaikutuksia tarkastelevassa Suomen Akatemian tutkimushankkeessa. Kosonen on myös Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen jäsen.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: