Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2023 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä
Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!
Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus
Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä
Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji
Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä
Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä
Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla
Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?
Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa
Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin
Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon
Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa
Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?
Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?
Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?
Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle
Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä
Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa
Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?
Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?
Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia
Iida Simes: Sivistyksen valoa!
Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää
Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää
Faktahommissa
Yhdessä lukemaan!
Päivi Kosonen
Savvy Psychlogist houkuttelee klikkaamaan: ”Näin lukeminen muokkaa aivojasi”. Yle syöttää tutkimustietoa: ”Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa”. Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta muistuttaa puolestaan, että ”Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä”.
Erilaisia lukemisen merkitystä hehkuttavia viestejä ohjautuu päivittäin sosiaalisen median virtaani ja viestipalveluihini. On katsottava todella tarkkaan, mistä viesti on peräisin ja mihin tieto perustuu.
Vaikka yleistietona voidaan väittää, että lukemisella on myönteisiä vaikutuksia, monet asiat pohdituttavat eri alojen tutkijoita edelleen. Mitä lukemisen vuorovaikutuksessa tapahtuu? Millainen lukeminen kannattaa? Yksin vai yhdessä? Hiljaa vai ääneen? Kaunoa vai tietoa? Onko alustalla väliä?
Lukemisen perustutkimus koskee lukemiseen liittyvää kuvittelemista, sitä mitä mielessämme tapahtuu lukiessamme. Humanistitutkijoiden lisäksi lukemisen mysteeri houkuttaa psyko-, neuro- ja lääketieteen tutkijoita, samoin kuin jatkuvasti kasvavan monitieteisen lääke- ja hoitotieteen tutkijoita. Joidenkin tutkimusten mukaan mieltämme aktivoivat erityisesti kertomukset. Toisten mukaan taas nimenomaan kaunokirjallisuus lisää mielen taitoja ja empatiakykyjä.
Tosiasia on ainakin se, että lukemistieto muodostaa merkittävän ja kilpaillun tutkimuskentän nykymaailmassa. Yksilöllistä lukemiskokemusta on nimittäin erittäin vaikea tutkia ja mitata. Lupaavaa tutkimusnäyttöä on kuitenkin saatu yhdessä lukemisen vaikutuksista. Malleja ja menetelmiä riittää, mutta perusasetelma on yksinkertainen. Luetaan ja keskustellaan yhdessä.
Olen itsekin osallistunut erilaisiin lukupiireihin. Viime vuosina olen alkanut viedä elämäkertoja ja narratiivista tietokirjallisuutta kaunokirjallisuuden rinnalle ohjaamiini lukupiireihin. Kokemukset ovat lupaavia. Toisten kanssa keskustellessa oma kokemus rikastuu, elämä tuntuu mielekkäämmältä ja tulevaisuus piirun verran toiveikkaammalta.
Päivi Kosonen on kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti, joka on mukana kertomusten hyvinvointivaikutuksia tarkastelevassa Suomen Akatemian tutkimushankkeessa. Kosonen on myös Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen jäsen.