Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät parillisten viikkojen tiistaisin.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen

Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?

Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!

Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella

Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla

Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa

Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!

Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji

Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020

Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä

Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon

Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun

Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta

Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan

Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä

Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun

Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?

Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan

Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana

Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät

Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?

Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri

Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin

Joel Kuortti: Apua! Rahaa?

Faktahommissa

Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

9.03.2021

Sanna Haanpää

Suomen tietokirjailijoiden apurahat ovat kysyttyjä: viime kevään apurahahaussa saimme lähes 700 apurahahakemusta. Kun apurahahakemus kilpailee satojen muiden hakemusten joukossa, apurahan hakijalla herää luonnollisesti kysymys, miten oma hakemus erottuisi muista hakemuksista ja kirjahankkeista. Apurahatoimikunnan sihteerinä vinkkini on: satsaa hyvään työsuunnitelmaan.

Työsuunnitelmalle ei ole yhtä ainoaa sapluunaa, mutta tiivistetysti se on selkeästi jäsennelty, hyvin perusteltu ja toteuttamiskelpoinen. Hakulomakkeessa työsuunnitelmalle on varattu laaja vapaa kenttä (max. 3 000 merkkiä väliyönteineen). Niinpä hyvä työsuunnitelma voi olla hyvin monenlainen, ja siinä on hyvä korostaa oman suunnitelman kannalta oleellisimpia asioita.  

Työsuunnitelmassa on tarkoitus kuvailla ja perustella kirjahanketta – sen taustaa, asiasisältöä, tarkoitusta ja toteutusta. Tässä muutamia vinkkejä, mitä työsuunnitelmassa kannattaa kertoa:

  1. Työsuunnitelmastasi olisi hyvä käydä ilmi, kenelle kirja on tarkoitettu. Kun teoksen kohderyhmä on mietitty, se auttaa suuntaamaan myös sitä, miten kuvaat työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja rakennetta.

  2. Hyvässä työsuunnitelmassa tuodaan esiin se, mitä uutta kirja tuo jo olemassa olevaan tietokirjallisuuden kenttään. Mitä uutta tietoa tai näkökulmaa kirjassa on tarkoitus esittää, minkä aukon tietokirjallisuudessa tämä kirjaa täyttää? Miksi on tarpeellista, että juuri tämä kirja kirjoitetaan?

  3. Työsuunnitelmassa kannattaa kertoa myös omasta kompetenssista, miksi juuri sinä olet hyvä kirjoittamaan tietokirjan tästä aiheesta. Tällä on merkitystä sekä hakemuksen vakuuttavuuden että itse kirjan kirjoittamisen kannalta. Älä tuhlaa rajoitettua merkkimäärää kuitenkaan ansioluettelosi kirjaamiseen, vaan kerro lyhyesti, onko tietämyksesi tullut ammatin, koulutuksen vai muun harrastuneisuuden kautta. Jos kyseessä on työryhmä, kuvaa myös lyhyesti kunkin tekijän rooli ja osuus hankkeessa.

  4. Kuvaa työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja avaa kirjan rakennetta. Rajoitettu merkkimäärä ohjaa sitä, kuinka laaja sisällön ja rakenteen kuvaus voi olla. Asiasisällön osalta vaihtoehtoina voivat olla joko synopsis taikka asiasanat tai esimerkiksi luettelo keskeisistä aihealueista.

  5. Työsuunnitelman merkkimäärää ei kannata käyttää kovin yksityiskohtaiseen kirjoitusprosessin aikataulutuksen kuvaamiseen, koska hakulomakkeella kysytään toisaalla käsikirjoituksen arvioitua valmistumisaikaa. Koska apurahaa ei myönnetä kirjoitustyöstä aiheutuviin kuluihin, älä myöskään erittele niitä työsuunnitelmaan.

Kun olet kirjoittanut työsuunnitelman, lue se vielä lopuksi ja arvioi sen sisältöä hakemuksen lukijan kannalta. Satojen hakemusten ja työsuunnitelmien joukosta nousevat esiin selkeät ja vakuuttavat työsuunnitelmat, joista ydinasiat erottuvat kirkkaasti.

Sanna Haanpää on Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja ja yhdistyksen apurahatoimikunnan sihteeri. Kevään apurahat ovat haussa 31.3. klo 16.00 asti. Lisätiedot apurahoista täällä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: