Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla

Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?

Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet

Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?

Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia

Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour

Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan

Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä

Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat

Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille

Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit

Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi

Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?

Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen

Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!

Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion

Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa

Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia

Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja

Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?

Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle

Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle

Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?

Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän

Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein

Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja

Faktahommissa

Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

09.03.2021

Sanna Haanpää

Suomen tietokirjailijoiden apurahat ovat kysyttyjä: viime kevään apurahahaussa saimme lähes 700 apurahahakemusta. Kun apurahahakemus kilpailee satojen muiden hakemusten joukossa, apurahan hakijalla herää luonnollisesti kysymys, miten oma hakemus erottuisi muista hakemuksista ja kirjahankkeista. Apurahatoimikunnan sihteerinä vinkkini on: satsaa hyvään työsuunnitelmaan.

Työsuunnitelmalle ei ole yhtä ainoaa sapluunaa, mutta tiivistetysti se on selkeästi jäsennelty, hyvin perusteltu ja toteuttamiskelpoinen. Hakulomakkeessa työsuunnitelmalle on varattu laaja vapaa kenttä (max. 3 000 merkkiä väliyönteineen). Niinpä hyvä työsuunnitelma voi olla hyvin monenlainen, ja siinä on hyvä korostaa oman suunnitelman kannalta oleellisimpia asioita.  

Työsuunnitelmassa on tarkoitus kuvailla ja perustella kirjahanketta – sen taustaa, asiasisältöä, tarkoitusta ja toteutusta. Tässä muutamia vinkkejä, mitä työsuunnitelmassa kannattaa kertoa:

  1. Työsuunnitelmastasi olisi hyvä käydä ilmi, kenelle kirja on tarkoitettu. Kun teoksen kohderyhmä on mietitty, se auttaa suuntaamaan myös sitä, miten kuvaat työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja rakennetta.

  2. Hyvässä työsuunnitelmassa tuodaan esiin se, mitä uutta kirja tuo jo olemassa olevaan tietokirjallisuuden kenttään. Mitä uutta tietoa tai näkökulmaa kirjassa on tarkoitus esittää, minkä aukon tietokirjallisuudessa tämä kirjaa täyttää? Miksi on tarpeellista, että juuri tämä kirja kirjoitetaan?

  3. Työsuunnitelmassa kannattaa kertoa myös omasta kompetenssista, miksi juuri sinä olet hyvä kirjoittamaan tietokirjan tästä aiheesta. Tällä on merkitystä sekä hakemuksen vakuuttavuuden että itse kirjan kirjoittamisen kannalta. Älä tuhlaa rajoitettua merkkimäärää kuitenkaan ansioluettelosi kirjaamiseen, vaan kerro lyhyesti, onko tietämyksesi tullut ammatin, koulutuksen vai muun harrastuneisuuden kautta. Jos kyseessä on työryhmä, kuvaa myös lyhyesti kunkin tekijän rooli ja osuus hankkeessa.

  4. Kuvaa työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja avaa kirjan rakennetta. Rajoitettu merkkimäärä ohjaa sitä, kuinka laaja sisällön ja rakenteen kuvaus voi olla. Asiasisällön osalta vaihtoehtoina voivat olla joko synopsis taikka asiasanat tai esimerkiksi luettelo keskeisistä aihealueista.

  5. Työsuunnitelman merkkimäärää ei kannata käyttää kovin yksityiskohtaiseen kirjoitusprosessin aikataulutuksen kuvaamiseen, koska hakulomakkeella kysytään toisaalla käsikirjoituksen arvioitua valmistumisaikaa. Koska apurahaa ei myönnetä kirjoitustyöstä aiheutuviin kuluihin, älä myöskään erittele niitä työsuunnitelmaan.

Kun olet kirjoittanut työsuunnitelman, lue se vielä lopuksi ja arvioi sen sisältöä hakemuksen lukijan kannalta. Satojen hakemusten ja työsuunnitelmien joukosta nousevat esiin selkeät ja vakuuttavat työsuunnitelmat, joista ydinasiat erottuvat kirkkaasti.

Sanna Haanpää on Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja ja yhdistyksen apurahatoimikunnan sihteeri.

Kevään apurahat ovat haussa 28.3.2024 klo 16.00 asti. Syksyn apurahat ovat haussa syyskuussa.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kiitos

Oikein hyvä kuvaus miten laatia hakemus.

- pe syysk. 08 09:26:59 2023

Apuraha

Voiko apurahaa saada juuri omakustanteena julkaistun elämäkerran julkaisukuluihin?

---

Vastaus:

Kiitos kysymyksestä! Jos teoksesi on jo julkaistu, sille ei valitettavasti voi saada apurahaa. Apurahalla tuetun kirjoitustyön on jatkuttava vielä apurahan maksamisen jälkeisenä aikana. Voit hakea apurahaa tulevalle teokselle.

- ti maalisk. 12 16:53:24 2024