Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Faktahommissa

Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

09.03.2021

Sanna Haanpää

Suomen tietokirjailijoiden apurahat ovat kysyttyjä: viime kevään apurahahaussa saimme lähes 700 apurahahakemusta. Kun apurahahakemus kilpailee satojen muiden hakemusten joukossa, apurahan hakijalla herää luonnollisesti kysymys, miten oma hakemus erottuisi muista hakemuksista ja kirjahankkeista. Apurahatoimikunnan sihteerinä vinkkini on: satsaa hyvään työsuunnitelmaan.

Työsuunnitelmalle ei ole yhtä ainoaa sapluunaa, mutta tiivistetysti se on selkeästi jäsennelty, hyvin perusteltu ja toteuttamiskelpoinen. Hakulomakkeessa työsuunnitelmalle on varattu laaja vapaa kenttä (max. 3 000 merkkiä väliyönteineen). Niinpä hyvä työsuunnitelma voi olla hyvin monenlainen, ja siinä on hyvä korostaa oman suunnitelman kannalta oleellisimpia asioita.  

Työsuunnitelmassa on tarkoitus kuvailla ja perustella kirjahanketta – sen taustaa, asiasisältöä, tarkoitusta ja toteutusta. Tässä muutamia vinkkejä, mitä työsuunnitelmassa kannattaa kertoa:

  1. Työsuunnitelmastasi olisi hyvä käydä ilmi, kenelle kirja on tarkoitettu. Kun teoksen kohderyhmä on mietitty, se auttaa suuntaamaan myös sitä, miten kuvaat työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja rakennetta.

  2. Hyvässä työsuunnitelmassa tuodaan esiin se, mitä uutta kirja tuo jo olemassa olevaan tietokirjallisuuden kenttään. Mitä uutta tietoa tai näkökulmaa kirjassa on tarkoitus esittää, minkä aukon tietokirjallisuudessa tämä kirjaa täyttää? Miksi on tarpeellista, että juuri tämä kirja kirjoitetaan?

  3. Työsuunnitelmassa kannattaa kertoa myös omasta kompetenssista, miksi juuri sinä olet hyvä kirjoittamaan tietokirjan tästä aiheesta. Tällä on merkitystä sekä hakemuksen vakuuttavuuden että itse kirjan kirjoittamisen kannalta. Älä tuhlaa rajoitettua merkkimäärää kuitenkaan ansioluettelosi kirjaamiseen, vaan kerro lyhyesti, onko tietämyksesi tullut ammatin, koulutuksen vai muun harrastuneisuuden kautta. Jos kyseessä on työryhmä, kuvaa myös lyhyesti kunkin tekijän rooli ja osuus hankkeessa.

  4. Kuvaa työsuunnitelmassa teoksen sisältöä ja avaa kirjan rakennetta. Rajoitettu merkkimäärä ohjaa sitä, kuinka laaja sisällön ja rakenteen kuvaus voi olla. Asiasisällön osalta vaihtoehtoina voivat olla joko synopsis taikka asiasanat tai esimerkiksi luettelo keskeisistä aihealueista.

  5. Työsuunnitelman merkkimäärää ei kannata käyttää kovin yksityiskohtaiseen kirjoitusprosessin aikataulutuksen kuvaamiseen, koska hakulomakkeella kysytään toisaalla käsikirjoituksen arvioitua valmistumisaikaa. Koska apurahaa ei myönnetä kirjoitustyöstä aiheutuviin kuluihin, älä myöskään erittele niitä työsuunnitelmaan.

Kun olet kirjoittanut työsuunnitelman, lue se vielä lopuksi ja arvioi sen sisältöä hakemuksen lukijan kannalta. Satojen hakemusten ja työsuunnitelmien joukosta nousevat esiin selkeät ja vakuuttavat työsuunnitelmat, joista ydinasiat erottuvat kirkkaasti.

Sanna Haanpää on Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja ja yhdistyksen apurahatoimikunnan sihteeri.

Kevään apurahat ovat haussa 28.3.2024 klo 16.00 asti. Syksyn apurahat ovat haussa syyskuussa.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kiitos

Oikein hyvä kuvaus miten laatia hakemus.

- pe syysk. 08 09:26:59 2023

Apuraha

Voiko apurahaa saada juuri omakustanteena julkaistun elämäkerran julkaisukuluihin?

---

Vastaus:

Kiitos kysymyksestä! Jos teoksesi on jo julkaistu, sille ei valitettavasti voi saada apurahaa. Apurahalla tuetun kirjoitustyön on jatkuttava vielä apurahan maksamisen jälkeisenä aikana. Voit hakea apurahaa tulevalle teokselle.

- ti maalisk. 12 16:53:24 2024