Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa
Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!
Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji
Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020
Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon
Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun
Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan
Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä
Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun
Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?
Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana
Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät
Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?
Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri
Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin
Joel Kuortti: Apua! Rahaa?
Hannele Cantell: Etäkoulussa tarvitaan oppimateriaaleja
Riitta Suominen: Viraali-ilmiöitä
Johanna Vehkoo: Opaskirja infodemian aikaan
Sanna Haanpää: Vinkkejä kevään apurahahakuun
Markus Hotakainen: Mars maailmalle!
Ilona Lindh: Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Mervi Holopainen: Oppikirjailijapalkinto rohkaisee oppikirjailijaa
Faktahommissa
Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Kaisa Laaksonen
Tietokirja johdattaa lukemisen äärelle sellaisiakin lapsia ja nuoria, jotka eivät innostu kaunokirjallisuudesta. Onneksi Suomessa julkaistaan yhä enemmän kotimaisia tietokirjoja, joiden aiheet ja käsittelytavat ovat monipuolisia. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa lukijoiden ikä voi olla nollasta kahdeksaantoista. Tietoa voi tarjota ihan pienellekin lapselle, kun se paketoidaan sopivaan muotoon.
Lastenkirjainstituutti kokoaa vuosittain edellisenä vuonna ilmestyneet lasten- ja nuortenkirjat Kirjakori-näyttelyyn. Kirjakori-tilastoissa seurataan julkaisumäärien kehitystä. Vuonna 2019 Kirjakorissa oli kaikkiaan 1 255 lasten- ja nuortenkirjaa yhteensä 129 eri kustantajalta. Julkaisumäärä pysyi suunnilleen aiempien vuosien tasolla. Suurin muutos tapahtui tietokirjojen määrässä. Niitä on mukana kaikkiaan 293 kappaletta eli eniten Kirjakorin vuoteen 2001 ulottuvan historian aikana.
Huomiota voi kiinnittää myös kotimaisten tietokirjojen osuuteen. Vuoden 2019 Kirjakorissa oli 142 kotimaista tietokirjaa, kun vielä 2010–2016 niitä ilmestyi vuosittain alle sata. Kehitys on ilahduttavaa paitsi lisääntyneen kirjamäärän, myös kotimaisten tietokirjojen laadun ja monipuolisten aiheiden osalta.
Lapsille ja nuorille tarjotaan tietoa niin tunteista ja niiden hallinnasta, kotimaan matkakohteista, linnuista, kaloista, poliiseista ja palomiehistä – karkkeja unohtamatta!
Vaikka eksoottiset eläimet ja kaukaiset maat kiinnostavat lapsia, on hyvä huomata, että ihan lähelläkin on monia kiinnostavia asioita. Suomalaista luontoa on kiva tutkia kotimaisen luontokirjan kanssa. Kotimaiset sankarit ja esikuvat ovat nuorille tärkeitä. Vuoden 2019 kirjoissa olivat esillä mm. Teemu Pukki, kultaleijonat, Ellen Thesleff ja Minna Canth.
Hyvä lasten tietokirja on kiinnostaa luettavaa aikuisellekin. Etenkin jos aihe ei ole itselle kovin tuttu, on mahdollisuus oppia jotain uutta!
Kaisa Laaksonen on Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja. Vuoden 2019 Kirjakori-tilastoihin voi tutustua täällä.
Kuva: Jenni Niemelä-Nyrhinen