Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät parillisten viikkojen tiistaisin.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen

Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?

Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!

Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella

Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla

Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa

Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!

Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji

Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020

Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä

Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon

Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun

Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta

Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan

Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä

Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun

Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?

Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan

Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana

Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät

Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?

Faktahommissa

Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan

4.08.2020

Kaisa Laaksonen

Tietokirja johdattaa lukemisen äärelle sellaisiakin lapsia ja nuoria, jotka eivät innostu kaunokirjallisuudesta. Onneksi Suomessa julkaistaan yhä enemmän kotimaisia tietokirjoja, joiden aiheet ja käsittelytavat ovat monipuolisia. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa lukijoiden ikä voi olla nollasta kahdeksaantoista. Tietoa voi tarjota ihan pienellekin lapselle, kun se paketoidaan sopivaan muotoon.

Lastenkirjainstituutti kokoaa vuosittain edellisenä vuonna ilmestyneet lasten- ja nuortenkirjat Kirjakori-näyttelyyn. Kirjakori-tilastoissa seurataan julkaisumäärien kehitystä. Vuonna 2019 Kirjakorissa oli kaikkiaan 1 255 lasten- ja nuortenkirjaa yhteensä 129 eri kustantajalta. Julkaisumäärä pysyi suunnilleen aiempien vuosien tasolla. Suurin muutos tapahtui tietokirjojen määrässä. Niitä on mukana kaikkiaan 293 kappaletta eli eniten Kirjakorin vuoteen 2001 ulottuvan historian aikana.

Huomiota voi kiinnittää myös kotimaisten tietokirjojen osuuteen. Vuoden 2019 Kirjakorissa oli 142 kotimaista tietokirjaa, kun vielä 2010–2016 niitä ilmestyi vuosittain alle sata. Kehitys on ilahduttavaa paitsi lisääntyneen kirjamäärän, myös kotimaisten tietokirjojen laadun ja monipuolisten aiheiden osalta.

Lapsille ja nuorille tarjotaan tietoa niin tunteista ja niiden hallinnasta, kotimaan matkakohteista, linnuista, kaloista, poliiseista ja palomiehistä – karkkeja unohtamatta!

Vaikka eksoottiset eläimet ja kaukaiset maat kiinnostavat lapsia, on hyvä huomata, että ihan lähelläkin on monia kiinnostavia asioita. Suomalaista luontoa on kiva tutkia kotimaisen luontokirjan kanssa. Kotimaiset sankarit ja esikuvat ovat nuorille tärkeitä. Vuoden 2019 kirjoissa olivat esillä mm. Teemu Pukki, kultaleijonat, Ellen Thesleff ja Minna Canth.

Hyvä lasten tietokirja on kiinnostaa luettavaa aikuisellekin. Etenkin jos aihe ei ole itselle kovin tuttu, on mahdollisuus oppia jotain uutta!

Kaisa Laaksonen on Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja. Vuoden 2019 Kirjakori-tilastoihin voi tutustua täällä.

Kuva: Jenni Niemelä-Nyrhinen

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: