Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla

Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?

Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet

Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?

Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia

Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour

Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan

Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä

Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat

Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille

Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit

Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi

Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?

Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen

Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!

Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion

Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa

Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia

Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja

Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?

Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle

Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle

Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?

Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän

Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein

Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja

Faktahommissa

Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen

04.05.2021

Reetta Kettunen

Taas on urakka edessä. Pino apurahahakemuksia odottaa arviointia. Työ on innostavaa ja kiinnostavaa mutta samalla raskasta ja stressaavaa, sillä pino on iso ja aikaa on niukasti.

Vuositasolla arvioin useita satoja hakemuksia erilaisiin tiedon julkistamiseen liittyviin hankkeisiin. Turhauttaa huomata toistuva perusvirhe. Hakemukset eivät ole selkeitä. Jäsentymättömästä hakemustekstistä ei nouse sitä kristallinkirkasta oivallusta, että tämä hanke ansaitsee rahoituksen!

Hyvän hakemuksen selkäranka on hyvä työsuunnitelma, jonka avulla ”myyt” hankkeesi rahoittajalle. Työsuunnitelman laatua ei takaa pitkä hakemusteksti vaan hakemusteksti, josta arvioija löytää hankkeen jujun ja vahvuudet helposti.

Ihmetteletkö, miksi toiset tuntuvat saavan aina apurahoja?  Veikkaanpa, että kyseessä on henkilö, joka osaa kirjoittaa hyvän hakemuksen. Kirjoitustyylejä on erilaisia, eri tarkoitusta varten. Apurahojakin voi opetella hakemaan. Kyseessä on omanlaisensa kirjoittamisen taito. Hyvää, selkeää ja toisinaan jopa vetävästi kirjoitettua hakemusta on ilo lukea.

Voiko kirjoitustyylillä sitten peittää hakuidean ohuutta? Jos hakemuksen kirjoittaminen on taitolaji, niin on niiden lukeminen ja arvioiminenkin. Heppoisuus paljastuu. Jos en itse sitä huomaa, sen huomaa toinen tai kolmas arvioija. Luotettava vertaisarviointi toteutuu, kun samasta hakemuksesta saadaan useampi mielipide. Liian vetävä teksti saa myös kriittisen lukijan miettimään, vedätetäänkö tässä. Hakemus saa vaatia arvioitsijaltaan hoksnokkaa, mutta epäselvästä työsuunnitelmasta ei jujua hahmota.

Kun seuraavan kerran kirjoitat hakemusta, asetu arvioitsijan rooliin. Saatko nopeasti selvää hakemuksen vahvuuksista? Jos et, kirjoita hakemus uudestaan. Muista, että se mikä on sinulle päivänselvää, ei välttämättä hahmotu lukijalle samalla tavalla. Hakijan tärkein tehtävä on työsuunnitelmallaan auttaa arvioitsijaa ymmärtämään hakemuksen vahvuus.


Kuva: Jaakko Lukumaa

Reetta Kettunen on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri ja filosofian tohtori, joka vuonna 2020 luki reilut 450 apurahahakemusta, ja on saanut henkilökohtaisestikin tuta hylättyjä hakemuksia.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan apurahat ovat haettavana 31.5.2021 klo 16.00 asti. Lisätiedot apurahoista täällä.

 

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: