Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2023 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?
Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa
Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin
Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon
Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa
Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?
Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?
Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?
Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle
Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä
Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa
Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?
Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?
Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia
Iida Simes: Sivistyksen valoa!
Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää
Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää
Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?
Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija
Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta
Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!
Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan
Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi
Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa
Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa
Faktahommissa
Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen
Reetta Kettunen
Taas on urakka edessä. Pino apurahahakemuksia odottaa arviointia. Työ on innostavaa ja kiinnostavaa mutta samalla raskasta ja stressaavaa, sillä pino on iso ja aikaa on niukasti.
Vuositasolla arvioin useita satoja hakemuksia erilaisiin tiedon julkistamiseen liittyviin hankkeisiin. Turhauttaa huomata toistuva perusvirhe. Hakemukset eivät ole selkeitä. Jäsentymättömästä hakemustekstistä ei nouse sitä kristallinkirkasta oivallusta, että tämä hanke ansaitsee rahoituksen!
Hyvän hakemuksen selkäranka on hyvä työsuunnitelma, jonka avulla ”myyt” hankkeesi rahoittajalle. Työsuunnitelman laatua ei takaa pitkä hakemusteksti vaan hakemusteksti, josta arvioija löytää hankkeen jujun ja vahvuudet helposti.
Ihmetteletkö, miksi toiset tuntuvat saavan aina apurahoja? Veikkaanpa, että kyseessä on henkilö, joka osaa kirjoittaa hyvän hakemuksen. Kirjoitustyylejä on erilaisia, eri tarkoitusta varten. Apurahojakin voi opetella hakemaan. Kyseessä on omanlaisensa kirjoittamisen taito. Hyvää, selkeää ja toisinaan jopa vetävästi kirjoitettua hakemusta on ilo lukea.
Voiko kirjoitustyylillä sitten peittää hakuidean ohuutta? Jos hakemuksen kirjoittaminen on taitolaji, niin on niiden lukeminen ja arvioiminenkin. Heppoisuus paljastuu. Jos en itse sitä huomaa, sen huomaa toinen tai kolmas arvioija. Luotettava vertaisarviointi toteutuu, kun samasta hakemuksesta saadaan useampi mielipide. Liian vetävä teksti saa myös kriittisen lukijan miettimään, vedätetäänkö tässä. Hakemus saa vaatia arvioitsijaltaan hoksnokkaa, mutta epäselvästä työsuunnitelmasta ei jujua hahmota.
Kun seuraavan kerran kirjoitat hakemusta, asetu arvioitsijan rooliin. Saatko nopeasti selvää hakemuksen vahvuuksista? Jos et, kirjoita hakemus uudestaan. Muista, että se mikä on sinulle päivänselvää, ei välttämättä hahmotu lukijalle samalla tavalla. Hakijan tärkein tehtävä on työsuunnitelmallaan auttaa arvioitsijaa ymmärtämään hakemuksen vahvuus.
Kuva: Jaakko Lukumaa
Reetta Kettunen on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri ja filosofian tohtori, joka vuonna 2020 luki reilut 450 apurahahakemusta, ja on saanut henkilökohtaisestikin tuta hylättyjä hakemuksia.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan apurahat ovat haettavana 31.5.2021 klo 16.00 asti. Lisätiedot apurahoista täällä.