Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Faktahommissa

Tietokuvituksen lähteillä

15.11.2023

Pirita Tolvanen 

Olen kuvittanut kaksi lasten tietokuvakirjaa, jotka vaativat paljon taustatyötä. Esikoisteokseni Paroni – Jarno Saarisen elämä (Myllylahti 2018) kertoo ratamoottoripyöräilyn legendan tarinan 60- ja 70-luvuilla. Rallitalli (Tammi 2021; kirjoittanut Pasi Lönn) kuvaa nykyajan rallin MM-sarjan maailmaa.

Paronin kuvitusta tehdessä tärkeintä olivat visiitit kotimuseoon Saarisen ratamoottoripyörien, ajopukujen ja muun välineistön luo, sekä visiitit kilparadoille. Rallitallin kuvitus vaati käyntejä Toyota Gazoo Racingin rallitallissa Tallinnassa sekä Marcus Grönholmin GRX-tallissa Suomessa.

Kummankaan tietokuvakirjan kuvituksia ei olisi syntynyt ilman näitä vierailuja ja paikan päällä tehtyä luonnostelua sekä havainnointia. Lisäksi kävin läpi valokuvia Saarisen lesken kanssa, katsoin Saarisesta tehdyn dokumentin sekä luin kirjallisuutta. Tuijotin YLEn rallilähetyksiä sekä harrastajien ralliautonrakennusvideoita. Nämä ovat kuitenkin sekundaarilähteitä. Kuvien kohdalla se tarkoittaa etenkin sitä, että kuvakulma on toisen valitsema.

Tietokuvittajan tulee ainakin pääpiirteittäin ymmärtää, miten kuvattava kohde rakentuu. Sitä varten olisi hyvä päästä tarkastelemaan kohdetta omin silmin – ja eri puolilta. Muita lähteitä voi löytää internetin kuvahaulla tai sosiaalisesta mediasta, mutta lähdekriittisyyttä tarvitaan ja tekoälyn myötä yhä enemmän.

Toteutin syksyllä 2022 yhteistyössä Lastenkirjainstituutin kanssa selvityksen vuoden 2021 tietokuvakirjoista ja niiden tavoista visualisoida tietoa. Lähdetiedot löytyivät 39 % kirjoista. Tutkiessani tietokuvakirjoja Fulbright-stipendiaattina kevätlukukaudella 2022 Simmonsin yliopiston lastenkirjallisuuden tutkimuskeskuksessa, en voinut olla huomaamatta, kuinka lähdeluettelot löytyvät Yhdysvalloissa joka ikisestä kirjasta. Lähteissä kerrotaan myös kuvituksen taustatyöstä.

Lähestymistavasta voisi ottaa mallia meilläkin. Kun kyseessä ovat kuvakirjat, myös lähdeluettelon keinovalikoima on tekstimuotoista listausta laajempi. Kuvakirjossa siis myös lähdeluetteloa voi kuvittaa. Visualisoinnin avulla tiedon juuria ja taustatyötä, myös erilaisia lähteitä, voi tuoda esiin pelkkää tekstiä havainnollisemmin. Tästä ei ole nähty liikaa kotimaisia esimerkkejä.

Paronin ja Rallitallin materiaalin keruusta ja lähteistä kerrottiin tarkasti mediahaastatteluissa. Toimittajia rallitallivisiitit, kotimuseokäynnit ja paikan päällä tehty moottoriajoneuvojen luonnostelu ja havainnointi kiinnostivat.

Olisikin hienoa, jos tietokuvakirjojen lähteiden yhteydessä kerrottaisiin tarkemmin kuvituksen taustatyöstä. Eiköhän se kiinnostaisi lapsiakin.

Pirita Tolvanen on kuvittaja ja informaatiosuunnittelija joka aloitti itsenäisen tutkimusprojektinsa Datavisualisointi ja tietokuvakirjat Fulbright-stipendiaattina vuoden 2022 alussa. 25.10.2023 julkaistiin hänen manifestinsa tietokuvien merkityksestä. Hän kirjoittaa myös Illustrating Data -blogia.

Kuva: Niklas Meltio