Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Faktahommissa

Tietokirjavientiä korona-aikaan

29.09.2020

Eleonoora Kirk

Kun Suomen kaltaiselta pieneltä kielialueelta aletaan tarjota kirjan käännösoikeuksia ulkomaille, on ensin tunnistettava ulkomaanvientiin sopiva kirja. Agentin tai teoksen ulkomaanoikeuksia edustavan kustantajan täytyy markkinoida kirjan oikeuksia potentiaalisille ulkomaisille kustantajille korkeatasoisilla markkinointimateriaaleilla kuten katalogitekstillä. Lisäksi on valmistettava kirjasta synopsis ja englanninkielinen näytekäännös ja muuta materiaalia, jossa kirjan ansoita tuodaan esille. Joissakin tapauksissa tarvitaan täydellinen englanninkielinen käännös. Se lisää merkittävästi mahdollisuuksia saada käännösoikeudet myytyä ulkomaisille kustantajille, etenkin Suomen kulttuurista kiinnostuneille Aasian markkinoille.

Agentin tulee oivaltaa, mistä aiheista ulkomaiset lukijat ovat kiinnostuneita, ennen kuin myyntityötä voi tehokkaasti tehdä. Agenttien tärkein myyntitehtävä on edustamiensa kirjojen esitteleminen ulkomaisten kustantajien verkostoille Lontoon ja Frankfurtin kansainvälisillä kirjamessuilla joka kevät ja syksy. Pienemmilläkin kirjamessuilla mm. Göteborgissa, Milanossa, Pariisissa ja Torinossa myydään nykyään myös tehokkaasti kustannusoikeuksia.

Tänä vuonna on ensimmäinen kerta kuluvan vuosikymmenen aikana, kun nämä kirja-alalle tärkeät myyntitapahtumat on peruttu. Peruuntuminen aiheuttaa tänä vuonna paljon vakavammin häiriöitä kuin Eyjafjallajökull-tulivuoren tuhkapilvi ennen Lontoon kirjamessuja vuonna 2010. Miten agentin työ on muuttunut, ja miten agentit ovat sopeutuneet tilanteeseen?

Tavallisina aikoina olisimme juuri nyt valmistautumassa useita päiviä kestävien Göteborgin ja Frankfurtin kirjamessujen 30 minuutin peräkkäisiin tapaamisiin, joissa esittelisimme käännösoikeuksien ostajille teoksia. Korkealaatuiset videoneuvottelusovellukset ovat varmasti pelastaneet kirja-alan tänä vuonna. Siirtyminen henkilökohtaisista tapaamisista digitaalisiin tapaamisiin on toiminut varsin hyvin, mutta ei ehkä kuitenkaan vielä sataprosenttisesti. Vaikka suurin osa kirjojen esittelymateriaaleista jaetaan yleensä sähköpostitse, olisi jotkut kirjat kuten kuvitetut tietokirjat, esiteltävä mieluiten fyysisesti.

Pandemian aikana onkin kiinnitettävä erityistä huomiota esittelymateriaalien laatuun ja laajuuteen sekä agentin huolellisesti suunniteltuun saatekirjeeseen – riippuen siitä mille maantieteelliselle alueelle tai mille kustantajalle kirjan tarjoaminen kohdistetaan. Yksi tilanteen tuoma etu on, että tällä hetkellä tarpeettomiksi käyneet matkustusbudjetit hyödynnetään nyt valituille kirjoille laajennettujen – jopa kokonaisten – näytekäännösteen tilaamiseen, mikä ei ehkä ole ollut aikaisemmin mahdollista.

Toisin kuin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa suomalaiset agentit eivät ole mukana kehittelemässä kirjaideaa tekijän kanssa, ennen kuin kustannussopimus solmitaan suomalaisen kustantajan kanssa. Agentit voivat kuitenkin vaikuttaa kustantamoiden linjauksiin antamalla palautetta ja näkemyksiä kirjamessuilta suomalaisten kustantajien toimituksille ja tekijöille. Uskon, että tulevina vuosina näemme suomalaisilta tietokirjailijoilta uusia lähestymistapoja eri aiheisiin ja uusia ideoita, sillä suomalaisten tietokirjailijoiden kenttä on korkeatasoinen ja moniääninen. On varmaa, että uusia ideoita ja tuoreita näkökulmia esittelevien, suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittamien korkeatasoisten tietokirjojen kysyntä elää pitkään tämänhetkisen pandemian yli.

Eleonoora Kirk on kirjallisuusagentti ja Bonnier Rights Suomen -toimintojen vetäjä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: