Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät parillisten viikkojen tiistaisin.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen

Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?

Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!

Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella

Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla

Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa

Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!

Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji

Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020

Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä

Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon

Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun

Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta

Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan

Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä

Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun

Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?

Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan

Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana

Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät

Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?

Faktahommissa

Tietokirjavientiä korona-aikaan

29.09.2020

Eleonoora Kirk

Kun Suomen kaltaiselta pieneltä kielialueelta aletaan tarjota kirjan käännösoikeuksia ulkomaille, on ensin tunnistettava ulkomaanvientiin sopiva kirja. Agentin tai teoksen ulkomaanoikeuksia edustavan kustantajan täytyy markkinoida kirjan oikeuksia potentiaalisille ulkomaisille kustantajille korkeatasoisilla markkinointimateriaaleilla kuten katalogitekstillä. Lisäksi on valmistettava kirjasta synopsis ja englanninkielinen näytekäännös ja muuta materiaalia, jossa kirjan ansoita tuodaan esille. Joissakin tapauksissa tarvitaan täydellinen englanninkielinen käännös. Se lisää merkittävästi mahdollisuuksia saada käännösoikeudet myytyä ulkomaisille kustantajille, etenkin Suomen kulttuurista kiinnostuneille Aasian markkinoille.

Agentin tulee oivaltaa, mistä aiheista ulkomaiset lukijat ovat kiinnostuneita, ennen kuin myyntityötä voi tehokkaasti tehdä. Agenttien tärkein myyntitehtävä on edustamiensa kirjojen esitteleminen ulkomaisten kustantajien verkostoille Lontoon ja Frankfurtin kansainvälisillä kirjamessuilla joka kevät ja syksy. Pienemmilläkin kirjamessuilla mm. Göteborgissa, Milanossa, Pariisissa ja Torinossa myydään nykyään myös tehokkaasti kustannusoikeuksia.

Tänä vuonna on ensimmäinen kerta kuluvan vuosikymmenen aikana, kun nämä kirja-alalle tärkeät myyntitapahtumat on peruttu. Peruuntuminen aiheuttaa tänä vuonna paljon vakavammin häiriöitä kuin Eyjafjallajökull-tulivuoren tuhkapilvi ennen Lontoon kirjamessuja vuonna 2010. Miten agentin työ on muuttunut, ja miten agentit ovat sopeutuneet tilanteeseen?

Tavallisina aikoina olisimme juuri nyt valmistautumassa useita päiviä kestävien Göteborgin ja Frankfurtin kirjamessujen 30 minuutin peräkkäisiin tapaamisiin, joissa esittelisimme käännösoikeuksien ostajille teoksia. Korkealaatuiset videoneuvottelusovellukset ovat varmasti pelastaneet kirja-alan tänä vuonna. Siirtyminen henkilökohtaisista tapaamisista digitaalisiin tapaamisiin on toiminut varsin hyvin, mutta ei ehkä kuitenkaan vielä sataprosenttisesti. Vaikka suurin osa kirjojen esittelymateriaaleista jaetaan yleensä sähköpostitse, olisi jotkut kirjat kuten kuvitetut tietokirjat, esiteltävä mieluiten fyysisesti.

Pandemian aikana onkin kiinnitettävä erityistä huomiota esittelymateriaalien laatuun ja laajuuteen sekä agentin huolellisesti suunniteltuun saatekirjeeseen – riippuen siitä mille maantieteelliselle alueelle tai mille kustantajalle kirjan tarjoaminen kohdistetaan. Yksi tilanteen tuoma etu on, että tällä hetkellä tarpeettomiksi käyneet matkustusbudjetit hyödynnetään nyt valituille kirjoille laajennettujen – jopa kokonaisten – näytekäännösteen tilaamiseen, mikä ei ehkä ole ollut aikaisemmin mahdollista.

Toisin kuin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa suomalaiset agentit eivät ole mukana kehittelemässä kirjaideaa tekijän kanssa, ennen kuin kustannussopimus solmitaan suomalaisen kustantajan kanssa. Agentit voivat kuitenkin vaikuttaa kustantamoiden linjauksiin antamalla palautetta ja näkemyksiä kirjamessuilta suomalaisten kustantajien toimituksille ja tekijöille. Uskon, että tulevina vuosina näemme suomalaisilta tietokirjailijoilta uusia lähestymistapoja eri aiheisiin ja uusia ideoita, sillä suomalaisten tietokirjailijoiden kenttä on korkeatasoinen ja moniääninen. On varmaa, että uusia ideoita ja tuoreita näkökulmia esittelevien, suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittamien korkeatasoisten tietokirjojen kysyntä elää pitkään tämänhetkisen pandemian yli.

Eleonoora Kirk on kirjallisuusagentti ja Bonnier Rights Suomen -toimintojen vetäjä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: