Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla
Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?
Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia
Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour
Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä
Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat
Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille
Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit
Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi
Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?
Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen
Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!
Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion
Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa
Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia
Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja
Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?
Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle
Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle
Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?
Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän
Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein
Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja
Faktahommissa
Tietokirjallisuutta opiskelemaan!
Anne Mäntynen
Kiinnostaako tietokirjallisuus? Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta tai haluaisitko kenties perehtyä tietokirjallisuuden tutkimukseen?
Tietokirjallisuutta voi nykyisin opiskella Helsingin yliopistossa, jossa se sijoittuu Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelmaan. Opinnot ovat kuitenkin avoimia kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille tieteenalasta riippumatta.
Tietokirjallisuuden opinnoissa pääsee perehtymään tietokirjallisuuteen monesta näkökulmasta. Kurssien aiheina ovat esimerkiksi tietokirjallisuuden historia (Kirja-ala Gutenbergistä Googleen -kurssi), tietokirjallisuuden lajit ja lajipiirteet (Tietokirjallisuuden lajit, rajat ja trendit -kurssi) sekä tietokirjailijan työ. Kurssien lisäksi osan opinnoista voi suorittaa sopimuksen mukaan itsenäisesti esimerkiksi kirjallisuudella, esseillä tai projektitöillä – kuten yliopistossa muutenkin.
Tietokirjallisuus ei ole oma oppiaineensa vaan niin sanottu valinnainen opintokokonaisuus, josta voi tehdä 15 tai 30 opintoviikon kokonaisuuden. Halutessaan voi suorittaa vain yhdenkin kurssin. Esimerkiksi Toiminta tietokirjailijana -kurssi on kiinnostanut monia lähes valmiita maistereita kurssin käytännöllisyyden vuoksi. Kurssilla käydään läpi perusasiat kirjan suunnittelusta ja kirjoittamisesta aina kustannussopimuksiin ja tekijänoikeuksiin.
Suomi tarvitsee monenlaisia tietokirjallisuuden asiantuntijoita, ja opinnoista on hyötyä esimerkiksi opettajan, kustannusalan tai tutkijan työtä suunnitteleville. Jos tietokirjallisuuden opiskelu kiinnostaa, voi opintokokonaisuuden yhdistää yhtä lailla kielten, yhteiskuntatieteiden kuin vaikkapa metsätieteiden opintoihin. Opintokokonaisuuden voi suorittaa muiden opintojen ohessa maisterivaiheessa.
Tietokirjallisuuden opiskelijaksi pääsee, kun hakee Helsingin yliopistoon kandi- tai maisteriopiskelijaksi. Tavanomainen reitti on hakea opiskelemaan esimerkiksi kotimaisia kieliä ja kirjallisuutta ja sijoittaa tietokirjallisuuden opintokokonaisuus maisteriopintoihin.
Anne Mäntynen on tietokirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa. Mäntynen kertoo tietokirjallisuuden opiskelusta maksuttomassa webinaarissa 24.3. klo 10. Lisätiedot webinaarista täällä.
Anne Mäntysen kuva: Sada Tcalcan / Helsingin yliopisto