Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa
Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!
Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji
Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020
Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon
Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun
Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan
Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä
Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun
Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?
Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana
Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät
Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?
Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri
Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin
Joel Kuortti: Apua! Rahaa?
Hannele Cantell: Etäkoulussa tarvitaan oppimateriaaleja
Riitta Suominen: Viraali-ilmiöitä
Johanna Vehkoo: Opaskirja infodemian aikaan
Sanna Haanpää: Vinkkejä kevään apurahahakuun
Markus Hotakainen: Mars maailmalle!
Ilona Lindh: Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Mervi Holopainen: Oppikirjailijapalkinto rohkaisee oppikirjailijaa
Faktahommissa
Tietokirjallisuutta opiskelemaan!
Anne Mäntynen
Kiinnostaako tietokirjallisuus? Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta tai haluaisitko kenties perehtyä tietokirjallisuuden tutkimukseen?
Tietokirjallisuutta voi nykyisin opiskella Helsingin yliopistossa, jossa se sijoittuu Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelmaan. Opinnot ovat kuitenkin avoimia kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille tieteenalasta riippumatta.
Tietokirjallisuuden opinnoissa pääsee perehtymään tietokirjallisuuteen monesta näkökulmasta. Kurssien aiheina ovat esimerkiksi tietokirjallisuuden historia (Kirja-ala Gutenbergistä Googleen -kurssi), tietokirjallisuuden lajit ja lajipiirteet (Tietokirjallisuuden lajit, rajat ja trendit -kurssi) sekä tietokirjailijan työ. Kurssien lisäksi osan opinnoista voi suorittaa sopimuksen mukaan itsenäisesti esimerkiksi kirjallisuudella, esseillä tai projektitöillä – kuten yliopistossa muutenkin.
Tietokirjallisuus ei ole oma oppiaineensa vaan niin sanottu valinnainen opintokokonaisuus, josta voi tehdä 15 tai 30 opintoviikon kokonaisuuden. Halutessaan voi suorittaa vain yhdenkin kurssin. Esimerkiksi Toiminta tietokirjailijana -kurssi on kiinnostanut monia lähes valmiita maistereita kurssin käytännöllisyyden vuoksi. Kurssilla käydään läpi perusasiat kirjan suunnittelusta ja kirjoittamisesta aina kustannussopimuksiin ja tekijänoikeuksiin.
Suomi tarvitsee monenlaisia tietokirjallisuuden asiantuntijoita, ja opinnoista on hyötyä esimerkiksi opettajan, kustannusalan tai tutkijan työtä suunnitteleville. Jos tietokirjallisuuden opiskelu kiinnostaa, voi opintokokonaisuuden yhdistää yhtä lailla kielten, yhteiskuntatieteiden kuin vaikkapa metsätieteiden opintoihin. Opintokokonaisuuden voi suorittaa muiden opintojen ohessa maisterivaiheessa.
Tietokirjallisuuden opiskelijaksi pääsee, kun hakee Helsingin yliopistoon kandi- tai maisteriopiskelijaksi. Tavanomainen reitti on hakea opiskelemaan esimerkiksi kotimaisia kieliä ja kirjallisuutta ja sijoittaa tietokirjallisuuden opintokokonaisuus maisteriopintoihin.
Anne Mäntynen on tietokirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa. Mäntynen kertoo tietokirjallisuuden opiskelusta maksuttomassa webinaarissa 24.3. klo 10. Lisätiedot webinaarista täällä.
Anne Mäntysen kuva: Sada Tcalcan / Helsingin yliopisto