Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa
Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!
Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji
Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020
Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon
Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun
Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan
Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä
Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun
Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?
Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana
Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät
Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?
Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri
Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin
Joel Kuortti: Apua! Rahaa?
Hannele Cantell: Etäkoulussa tarvitaan oppimateriaaleja
Riitta Suominen: Viraali-ilmiöitä
Johanna Vehkoo: Opaskirja infodemian aikaan
Sanna Haanpää: Vinkkejä kevään apurahahakuun
Markus Hotakainen: Mars maailmalle!
Ilona Lindh: Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Mervi Holopainen: Oppikirjailijapalkinto rohkaisee oppikirjailijaa
Faktahommissa
Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Ilona Lindh
Miten hienoja, hauskoja ja monipuolisia tietokirjoja lapsille julkaistaankaan! Tämä taisi olla tiimimme yhteinen havainto, kun kokosimme uutta Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä alakouluun ja esiopetukseen -katalogia. Katalogin kokosivat neljä suomen kielen opiskelijaa, Maarit Krok, Sara Matrone, Reeta Vornanen ja Anniina Ylinen. Minä olin mukana vetäjän roolissa, ja esipuheen kirjoitti tietokirjallisuuden asiantuntija, dekaani Pirjo Hiidenmaa.
Edellinen alakoulun vinkkivihko julkaistiin vuoden 2017 alussa, joten keskityimme tässä esitteessä sen jälkeen ilmestyneisiin, pääasiassa kotimaisiin teoksiin. Kirjat jaoteltiin aihepiireittäin aiemman esitteen tapaan. Tällaisia alueita lasten tietokirjallisuudesta nousi esiin:
- Ympäristö ja luonto
- Eläimet
- Luonnontiede ja maantiede
- Historia ja kulttuurihistoria
- Kulttuuri, kuvataide, kirjallisuus ja musiikki
- Harrastukset ja ammatit
- Urheilu
- Keho ja mieli
- Tietotekniikka, internet ja tekniikka
- Tosielämän esikuvia
Monet lasten tietokirjat yhdistelevät eri lajityyppejä luovasti, ja niiden tekeminen vaatii monipuolista osaamista ja panostusta. Sana ja kuva, tieto ja tunne limittyvät toisiinsa. Ei myöskään ole tavatonta, että tosimaailman tiedot ja kuvitteelliset maailmat kohtaavat. Monet tutut lastenkirjahahmot, kuten Supermarsu, Risto Räppääjä ja Herra Hakkarainen, ovat niin ikään löytäneet tiensä tietokirjojen sivuille.
Kirjan ja lukijan oikea-aikaiseen kohtaamiseen vaikuttavat monet tekijät, joten katalogissa ei ole tarkkoja ikäsuosituksia. Taidot ja tarpeet vaihtelevat samankin ikäluokan sisällä. Jos lapsi on intohimoisen kiinnostunut roboteista, ei mikään kirja aiheesta tunnu liian vaativalta. Toisaalta isommallekin koululaiselle voi olla iloa helppolukuisesta kuvakirjasta.
Lukuinto voi tarttua myös ryhmässä. Pirjo Hiidenmaa ehdottaa esipuheessaan, että tietokirjoja voi koulussa lukea lukupiirin tapaan: ensin valitaan yhdessä kiinnostava aihe, sitten sopiva kirja ja lopuksi keskustellaan kirjan sisällöstä ja sen herättämistä ajatuksista.
Lukuvinkkiesitteen tarkoitus on inspiroida lasten kanssa työskenteleviä ja yhdessä lukevia. Toivomme, että vihkonen auttaa löytämään esi- ja alakoululaisille sopivia tietokirjoja. Omakohtaisena suosituksena on vielä mainittava, että lasten tietokirjat ovat elämyksiä aikuisillekin. Yläikärajaa ei ole.
Ilona Lindh tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa suomalaisesta matkakirjallisuudesta. Hänellä on pitkä kokemus kustannusalalta, myös lastenkirjatoimittajan työstä.
Ja taas talous puuttuu
Hienoa, että kokoatte lapsille valmiita kirjaluetteloita. Siten ne tulevat helpommin
saavutettavaksi.
Mutta kun toistuvasti on tutkimuksin todettu lasten, nuorten ja aikuistenkin kehno
talous- ja yhteiskuntatietämys, niin miksi aihepiiri jälleen puuttuu lukuvinkeistä.
Olen jo aiemminkin reklamoinut Hiidenmaata tästä asiasta.
Tapio Rissanen
Tietokirjailija
- to helmik. 13 21:48:14 2020