Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa
Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!
Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji
Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020
Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon
Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun
Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan
Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä
Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun
Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?
Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana
Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät
Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?
Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri
Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin
Joel Kuortti: Apua! Rahaa?
Hannele Cantell: Etäkoulussa tarvitaan oppimateriaaleja
Riitta Suominen: Viraali-ilmiöitä
Johanna Vehkoo: Opaskirja infodemian aikaan
Sanna Haanpää: Vinkkejä kevään apurahahakuun
Markus Hotakainen: Mars maailmalle!
Ilona Lindh: Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Mervi Holopainen: Oppikirjailijapalkinto rohkaisee oppikirjailijaa
Faktahommissa
Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Jukka-Pekka Pietiäinen
Suomen tietokirjailijat ry:n tärkein yleishyödyllinen tehtävä on jakaa apurahoja tieto- ja oppikirjailijoille. Kun aloitin yhdistyksen toiminnanjohtajana 1.4.2006, jouduin heti keskelle taistelua, jossa Kopioston tekijäjärjestöt onnistuivat torjumaan valokopioinnin kollektiivikorvausjärjestelmän murentamisen.
Tämän seurauksena meillä on edelleenkin toimiva apurahajärjestelmä, jossa tänäkin vuonna jaetaan tieto- ja oppikirjailijoille yli 2,4 miljoonaa euroa. Niitä voivat hakea myös muut tieto- ja oppikirjailijat kuin yhdistyksen jäsenet.
Tämän syksyn apurahapäätökset julkistetaan 13.12.2019. Hakemuksia tuli 825, mikä on uusi ennätys. Peräti yli 60 prosenttia hakijoista tulee saamaan apurahan, mikä on aivan oikein, koska apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tieto- ja oppikirjallisuuden tekijänoikeuskorvauksilla.
Hylkäysten tärkeimmät syyt ovat seuraavat:
- Hakija on saanut apurahan kahtena vuonna peräkkäin, eikä tällä kertaa saa rotaation vuoksi.
- Hakija hakee sellaista apurahaa, joka ei ole jaossa, esimerkiksi puolivuotisapurahaa 12 000-13 000 euroa, jotka ovat haettavina vain keväisin.
- Hakija hakee muuhun kuin luovaan kirjalliseen työhön, esimerkiksi matkakuluihin tai työvälineisiin.
- Käsikirjoitus on valmis tai valmistumassa heti vuodenvaihteen jälkeen.
- Suunnitelma on epäuskottava tai heikko.
- Edellinen apurahahanke ei ole valmistunut, tai siitä ei ole annettu hyväksyttävää selvitystä.
- Suomen tietokirjailijat ry on jo myöntänyt hankkeelle apurahan.
- Tekijällä ei ole aikaisempaa tietokirjallista tuotantoa (esikoistietokirjaa varten voi hakea apurahaa kevään haussa maaliskuussa).
Apurahojen merkitys on kasvanut viime vuosina, sillä tekijänpalkkiot ovat pienentyneet. Tärkeistä aiheista on syytä kirjoittaa, vaikka myyntiluvut eivät olisi suuria. Vähälevikkiset tieto- ja oppikirjat ovat Suomen kaltaisessa maassa tärkeitä, koska kukaan ei tee niitä meidän puolestamme.
Suomen menestys perustuu osaamiseen, koulutukseen ja sivistystahtoon. Siksi apurahajärjestelmällä, jolla edistetään tietoteosten valmistumista, on suuri merkitys.
Muualta saadut apurahat eivät yleensä vaikuta apurahapäätöksiin, ellei puhuta tolkuttoman suurista summista. Toisaalta tieto- ja oppikirjailijoiden tulee hakea rohkeasti myös muita apurahoja. Yksin yhdistykseltämme saanut apurahat eivät yleensä riitä hankkeen toteuttamiseen.
Välillä tuntuu, että tekijät ovat arkoja hakemaan apurahoja. Haetaan esimerkiksi 3 000 euron apurahaa, vaikka mahdollisuus olisi saada jopa 7 000 tai 8 000 euroa.
Apurahatoimikunta osaa kyllä leikata ja yhdistyksen hallitus myöntää pienemmän apurahan kuin on haettu, jos siihen on tarvetta. Enempää ei voida kuitenkaan myöntää kuin on haettu. Jos teoksella on useita tekijöitä, myönnettävät summat ovat tietysti tekijää kohden pienempiä.
Jos apuraha ei tärppää, kannattaa hakea uudelleen. Apurahaohjeet on syytä lukea tarkkaan ja tehdä parempi hakemus. Ei se ole sen kummallisempaa.
Tätä kirjoitettaessa minulla on kuusi työpäivää jäljellä ennen lomalle ja eläkkeelle siirtymistä. Ensi vuonna haen takaisin yhdistyksen jäseneksi. Saatan myös hakea apurahaa.
Jukka-Pekka Pietiäinen on toiminut yhdistyksen toiminnanjohtajana vuodesta 2006 alkaen.
Kiitokset
Kiitokset Jukka-Pekalle hyvästä ja monella tavalla aktiivisesta johtamisesta ja vaikuttamistyöstä. Hyvän ja avartavan tiedon täyttämiä eläkepäiviä!
- pe jouluk. 06 12:15:52 2019