Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät parillisten viikkojen tiistaisin.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen

Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?

Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!

Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella

Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla

Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa

Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!

Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji

Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020

Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä

Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon

Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun

Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta

Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan

Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä

Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun

Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?

Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan

Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana

Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät

Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?

Faktahommissa

Tietokirjailijana kouluvierailulla

7.01.2020

Esikoistietokirjan julkaiseminen syksyllä toi mukanaan monenlaisia uusia tilanteita. Messuesiintymiset ja lehtihaastattelut hoituivat jouhevasti. Hätäkös se on omasta tuiki tutusta aiheesta jutellessa – etenkin kun yleisökin kuunteli tai luki jo valmiiksi kiinnostuneena ja itse ajanviettotapansa valiten.

Sen sijaan ensimmäinen kouluvierailu sai kirjailijapolon sydämen hakkaamaan ja kämmenet hikoamaan. Näin siitäkin huolimatta, että esikoiseni oli juuri nuorille suunnattu ja nuorta lukijaa puhutteleva. On helppoa kurkottaa kirjan sivuilta kohti nuorta lukevaa mieltä, kun aitoa kahdensuuntaista vuorovaikutustilannetta ei synny. Kouluvierailuni alla mieleni täyttivät kauhukuvat hormoneista sakeasta luokkahuoneesta, lentävistä pyyhekumeista ja erityisesti oppilasraukoista, jotka synkeinä istuisivat pulpeteissaan kiroten ainutkertaisen nuoruutensa valuvan hukkaan pitkästyttävän tietokirjailijan jaarituksia kuunnellessa.

Yksi tietokirjailijoiden vahvuuksista on oivallinen kyky tiedonhankintaan, ja kuten tiedettyä, yksi erinomainen tiedonhankinnan muoto on asiantuntijoilta kysyminen. Kaikeksi onnekseni tuttavapiirini on täynnä itseäni kokeneempia kouluvierailijoita: tietokirjailijoita, kaunokirjailijoita ja tutkijoita. Niinpä aloitin valmistautumisen huhuilemalla somekanavissani kutakuinkin näin: SOS, help, apua, miten rakennetaan oppilaille mielekäs ja kiinnostava tietokirjailijavierailu.

Taktiikka osoittautui hyödylliseksi, sillä sain lukuisia hyviä vinkkejä konkarivierailijoilta. Tulee olla läsnä, avoin yleisön suuntaan, uskaltaa livauttaa esiintymiseen myös jotakin henkilökohtaista. Erityisen hyvä vinkki oli puhua kirjoittamisesta, sillä kirjoittaminen on oppilaan ja kirjailijan yhteistä kokemusmaailmaa: piste, jossa maailmamme leikkaavat.

Koin erityisen tärkeäksi neuvon kuvata kirjoittamista prosessina, sillä sitähän kaikki kirjoittaminen on. Hyvät tekstit eivät synny kertaistumalta, vaan hioen, palastellen, vuoroin hukaten ja löytäen. Tekstiprosessin äärellä esitelmää laativa yläkoululainen tai lukiolainen ja tietokirjailija ovat kirjoittajakollegoita: I feel you, voisimme huudahtaa toisillemme – joskin oma vierailuni toteutui äidinkielen tunnilla, jossa moiset anglismit ovat tietenkin pannassa.  

Myös puhe kirjoittamisen konventioiden ahdistavuudesta auttoi löytämään yhteistä kosketuspintaa. Itse siviiliammatiltani tutkijana olen usein kokenut akateemisen kirjoittamisen perinteet luovuutta rajoittavaksi, ja samaa sääntöjen mukaan kirjoittamisen tuskaa kokevat koulun penkkiä kuluttavat.

Suitsitun akateemisen ja koululaiskirjoittamisen vastapainoksi yritin levittää kouluvierailullani tietokirjailijuuden ilosanomaa. Kaunokirjailijat eivät ole ainoita kynäilyssään vapaita: myös tietokirjailijana on vapaa kirjoittamaan niin kuin itselle ja aiheelle sopii. Koska tietokirjavieraana edustaa itsensä lisäksi lajia, yritin todentaa tätä herkullisin esimerkein. Kerroin kuinka Hotakainen murtaa elämäkerran formaattia Räikkös-kirjassaan, kuinka Kankimäki sisällyttää tietokirjaansa ihailemilleen yönaisille suunnattuja kirjeitä, kuinka Rajala livauttaa Meriluoto-kirjaansa omia sutinoitaan kirjailijan kanssa ja kuinka lasten- ja nuorten tietokirjoissa vasta uskalletaankin revitellä.

Tietokirjailijan vierailu koulussa on opettajan mukaan aina odotettu tapahtuma. Ja ennen kaikkea tärkeä! Monille oppilaille ajatus kirjoittamisesta työnä on vieras. Kirjailijan lihallistuminen luokkatilaan tekstinsä taakse konkretisoi, että teksteillä on kirjoittajansa ja että kirjoittaminen ja julkaiseminen on mahdollista. Vierailuni lopuksi sainkin paljon kysymyksiä tietokirjailijaksi tulemisesta. Se tuntui innostavalta. Sieltä ne tulevat – tulevaisuuden tietokirjailijat.

Ps. Kohtaamani oppilaat eivät olleet lainkaan pelottavia, tympiintyneitä eikä yhtään pyyhekumia heitetty. Päinvastoin he olivat kohteliaita, kiinnostuneita ja fiksuja. Ja heille kannattaa puhua niin kuin – no – ihmisille.

FT Maria Laakso on tamperelainen kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija.

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijaa vierailulle eri puolilla Suomea sijaitseviin toisen asteen oppilaitoksiin. Kevään haku aukeaa 10.1. ja on käynnissä 31.1.2020 asti. Katso lisätiedot ja hakulomake täältä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: