Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla

Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?

Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet

Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?

Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia

Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour

Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan

Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä

Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat

Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille

Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit

Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi

Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?

Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen

Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!

Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion

Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa

Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia

Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja

Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?

Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle

Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle

Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?

Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän

Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein

Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja

Faktahommissa

Tietokirjailija, maltatko palautua?

12.07.2022

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo

Moni tietokirjailija tekee kirjansa päätyönsä ohessa, jolloin joutuu kirjoittamaan pienissä palasissa vapaa-ajalla tai tiukoissa rupeamissa loma-aikaan. Tällöin riskinä on, että palautumiselle jää liian vähän tilaa.

Päivätyön ohella kirjoittavalta vaaditaan valtavasti itsensä johtamista. Mielestäni oman palautumisen johtaminen on lopputuloksen – ja tietenkin kirjailijan jaksamisen – kannalta yhtä olennaista kuin vaikkapa riittävän työskentelyajan varaaminen tai aikataulussa pysyminen. Kirjan kirjoittaminen vaatii ns. istumalihaksia ja sinnikkyyttä, mutta väitän, että sen ei tarvitse uuvuttaa.

Yhdessä Riikka Ilmivallan kanssa kirjoittamani Etätyön hyvinvointiopas (Bazar 2022) syntyi sekin vapaa-ajalla. Teimme tutkimustyötä ja luonnostekstejä iltaisin ja viikonloppuisin, ja varsinainen kirjoitustyö tapahtui kesälomalla. Koska haluamme elää niin kuin opetamme, hyödynsimme oman opuksemme vinkkejä mahdollisimman uskollisesti. Tarkoituksena ei ollut palata syksyllä töihin lopen uupuneena vaan akut ladattuina.

Itse saimme eniten apua seuraavista käytännöistä:

  1. Selkeät työajat. Aivan kuten arjessa, aivojen kannalta on erittäin tärkeää erottaa työmoodi ja lepomoodi. On luonnollista, että kirjan teemat pyörivät mielessä jatkuvasti, mutta palautumisen ja perhesuhteiden kannalta on hyvä sopia itsensä ja muiden kanssa etukäteen ”työpäivät” ja ”työajat”.
  2. Pomodoro-tekniikka. Kirjamme on kirjoitettu pätkissä, joiden välillä on pidetty lyhyt tauko. Klassinen pomodoro-rytmi on 25 minuuttia keskittynyttä työtä ja 5 minuuttia taukoa kahden tunnin ajan, jonka jälkeen pidetään hieman pidempi tauko. Itselleni sopivampi tahti on oppitunti ja välitunti eli 45+15 min.
  3. Fysiikan huomiointi. Ajatustyössä unohdamme helposti, että meillä on myös keho! Elimistömme on optimoitu aktiiviseen elämään savanniympäristössä, ei tietoyhteiskuntaan. Paikallaanolon tiheä tauottaminen liikuskelulla on terveydellemme välttämätöntä.
  4. Riittävä uni. Voi tulla suuri kiusaus nipistää öistä kirjoitusaikaa. Satunnaisesti näin voi tehdäkin. Palautumisen, mutta myös kognitiivisen suorituskyvyn näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole kestävää. Jos voit kirjoittaa vain öisin, ehkä tietokirjan aika ei ole juuri nyt?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo on Etätyön hyvinvointioppaan toinen kirjoittaja. Kati työskentelee kehitysjohtajana ja vastuuvalmentajana työhyvinvointialan yritys Virkisterissä. Hän on koulutukseltaan KTM, mindfulness-opettaja, PilatesHealth-ohjaaja sekä Auktorisoitu Personal Trainer (APT®), erikoistumisalueina ravitsemus- ja liikuntalääketiede.