Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla
Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?
Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia
Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour
Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä
Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat
Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille
Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit
Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi
Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?
Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen
Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!
Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion
Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa
Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia
Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja
Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?
Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle
Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle
Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?
Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän
Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein
Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja
Faktahommissa
Tietokirjailija, maltatko palautua?
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo
Moni tietokirjailija tekee kirjansa päätyönsä ohessa, jolloin joutuu kirjoittamaan pienissä palasissa vapaa-ajalla tai tiukoissa rupeamissa loma-aikaan. Tällöin riskinä on, että palautumiselle jää liian vähän tilaa.
Päivätyön ohella kirjoittavalta vaaditaan valtavasti itsensä johtamista. Mielestäni oman palautumisen johtaminen on lopputuloksen – ja tietenkin kirjailijan jaksamisen – kannalta yhtä olennaista kuin vaikkapa riittävän työskentelyajan varaaminen tai aikataulussa pysyminen. Kirjan kirjoittaminen vaatii ns. istumalihaksia ja sinnikkyyttä, mutta väitän, että sen ei tarvitse uuvuttaa.
Yhdessä Riikka Ilmivallan kanssa kirjoittamani Etätyön hyvinvointiopas (Bazar 2022) syntyi sekin vapaa-ajalla. Teimme tutkimustyötä ja luonnostekstejä iltaisin ja viikonloppuisin, ja varsinainen kirjoitustyö tapahtui kesälomalla. Koska haluamme elää niin kuin opetamme, hyödynsimme oman opuksemme vinkkejä mahdollisimman uskollisesti. Tarkoituksena ei ollut palata syksyllä töihin lopen uupuneena vaan akut ladattuina.
Itse saimme eniten apua seuraavista käytännöistä:
- Selkeät työajat. Aivan kuten arjessa, aivojen kannalta on erittäin tärkeää erottaa työmoodi ja lepomoodi. On luonnollista, että kirjan teemat pyörivät mielessä jatkuvasti, mutta palautumisen ja perhesuhteiden kannalta on hyvä sopia itsensä ja muiden kanssa etukäteen ”työpäivät” ja ”työajat”.
- Pomodoro-tekniikka. Kirjamme on kirjoitettu pätkissä, joiden välillä on pidetty lyhyt tauko. Klassinen pomodoro-rytmi on 25 minuuttia keskittynyttä työtä ja 5 minuuttia taukoa kahden tunnin ajan, jonka jälkeen pidetään hieman pidempi tauko. Itselleni sopivampi tahti on oppitunti ja välitunti eli 45+15 min.
- Fysiikan huomiointi. Ajatustyössä unohdamme helposti, että meillä on myös keho! Elimistömme on optimoitu aktiiviseen elämään savanniympäristössä, ei tietoyhteiskuntaan. Paikallaanolon tiheä tauottaminen liikuskelulla on terveydellemme välttämätöntä.
- Riittävä uni. Voi tulla suuri kiusaus nipistää öistä kirjoitusaikaa. Satunnaisesti näin voi tehdäkin. Palautumisen, mutta myös kognitiivisen suorituskyvyn näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole kestävää. Jos voit kirjoittaa vain öisin, ehkä tietokirjan aika ei ole juuri nyt?
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo on Etätyön hyvinvointioppaan toinen kirjoittaja. Kati työskentelee kehitysjohtajana ja vastuuvalmentajana työhyvinvointialan yritys Virkisterissä. Hän on koulutukseltaan KTM, mindfulness-opettaja, PilatesHealth-ohjaaja sekä Auktorisoitu Personal Trainer (APT®), erikoistumisalueina ravitsemus- ja liikuntalääketiede.