Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Faktahommissa

Tietokirjailija, maltatko palautua?

12.07.2022

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo

Moni tietokirjailija tekee kirjansa päätyönsä ohessa, jolloin joutuu kirjoittamaan pienissä palasissa vapaa-ajalla tai tiukoissa rupeamissa loma-aikaan. Tällöin riskinä on, että palautumiselle jää liian vähän tilaa.

Päivätyön ohella kirjoittavalta vaaditaan valtavasti itsensä johtamista. Mielestäni oman palautumisen johtaminen on lopputuloksen – ja tietenkin kirjailijan jaksamisen – kannalta yhtä olennaista kuin vaikkapa riittävän työskentelyajan varaaminen tai aikataulussa pysyminen. Kirjan kirjoittaminen vaatii ns. istumalihaksia ja sinnikkyyttä, mutta väitän, että sen ei tarvitse uuvuttaa.

Yhdessä Riikka Ilmivallan kanssa kirjoittamani Etätyön hyvinvointiopas (Bazar 2022) syntyi sekin vapaa-ajalla. Teimme tutkimustyötä ja luonnostekstejä iltaisin ja viikonloppuisin, ja varsinainen kirjoitustyö tapahtui kesälomalla. Koska haluamme elää niin kuin opetamme, hyödynsimme oman opuksemme vinkkejä mahdollisimman uskollisesti. Tarkoituksena ei ollut palata syksyllä töihin lopen uupuneena vaan akut ladattuina.

Itse saimme eniten apua seuraavista käytännöistä:

  1. Selkeät työajat. Aivan kuten arjessa, aivojen kannalta on erittäin tärkeää erottaa työmoodi ja lepomoodi. On luonnollista, että kirjan teemat pyörivät mielessä jatkuvasti, mutta palautumisen ja perhesuhteiden kannalta on hyvä sopia itsensä ja muiden kanssa etukäteen ”työpäivät” ja ”työajat”.
  2. Pomodoro-tekniikka. Kirjamme on kirjoitettu pätkissä, joiden välillä on pidetty lyhyt tauko. Klassinen pomodoro-rytmi on 25 minuuttia keskittynyttä työtä ja 5 minuuttia taukoa kahden tunnin ajan, jonka jälkeen pidetään hieman pidempi tauko. Itselleni sopivampi tahti on oppitunti ja välitunti eli 45+15 min.
  3. Fysiikan huomiointi. Ajatustyössä unohdamme helposti, että meillä on myös keho! Elimistömme on optimoitu aktiiviseen elämään savanniympäristössä, ei tietoyhteiskuntaan. Paikallaanolon tiheä tauottaminen liikuskelulla on terveydellemme välttämätöntä.
  4. Riittävä uni. Voi tulla suuri kiusaus nipistää öistä kirjoitusaikaa. Satunnaisesti näin voi tehdäkin. Palautumisen, mutta myös kognitiivisen suorituskyvyn näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole kestävää. Jos voit kirjoittaa vain öisin, ehkä tietokirjan aika ei ole juuri nyt?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo on Etätyön hyvinvointioppaan toinen kirjoittaja. Kati työskentelee kehitysjohtajana ja vastuuvalmentajana työhyvinvointialan yritys Virkisterissä. Hän on koulutukseltaan KTM, mindfulness-opettaja, PilatesHealth-ohjaaja sekä Auktorisoitu Personal Trainer (APT®), erikoistumisalueina ravitsemus- ja liikuntalääketiede.