Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Faktahommissa

Tietokirja joukkorahoituksella

23.02.2021

”Sun pitäisi tehdä kirja, tästä aiheesta pitäisi kirjoittaa, tämän kirjan lukisin, voi vitsit olisi kiva jos tästä olisi kirja.”

Kesällä 2019 twiittailin jännien naisten tarinoita, ja pian twitteristit alkoivat toivoa, että koostaisin tarinoista kirjan. On helppoa pyytää jotakuta kirjoittamaan kirja, mutta löytyykö sille oikeasti ostajia? Päätin testata asiaa joukkorahoituksella.

Mesenaatti.me on joukkorahoituspalvelu, jossa ihmiset ja työryhmät voivat hakea rahoitusta projektilleen, tässä tapauksessa tietokirjalle. Rahoitussivun pystyttäminen on teknisesti vaivatonta, mutta sitä edeltää pitkä pohdinta.

  • Haenko rahaa kirjan kirjoittamiseen vai sen kustantamiseen?
  • Jos kirja ei ole omakustanne, miten kustantaja osallistuu projektiin?
  • Millaista summaa tavoittelen, ja mikä on minimisumma, jolla suostun ryhtymään kirjoitustyöhön?
  • Rahoittajalle pitää tarjota vastike. Millaisia ja minkähintaisia vastikkeita tarjoan?
  • Kuinka pitkän kampanjan jaksan tehdä, ja miten markkinoin joukkorahoitusta?

Ennen työhön ryhtymistä täytyy tehdä laskutoimitus. On arvioitava, kuinka paljon kirjan myyntihinnasta jää käteen kulujen, verojen ja Mesenaatin pidättämän kymmenen prosentin palkkion jälkeen. Sitten on laskettava, kuinka monta kirjaa pitää myydä, että hommassa on järkeä.

Historian jännillä naisilla oli jo valmiiksi yleisöä, kampanjan ajoitus osui kohdalleen ja onnistuin nielemään nolosteluni ja markkinoimaan kampanjaa, vaikka promoaminen aluksi tuntuikin oudolta. Sain tukea kustantajalta ja ennen kaikkea tärkeitä neuvoja ihmisiltä, jotka olivat toteuttaneet onnistuneen joukkorahoituskampanjan. Mukana oli myös tuuria.

Historian jännistä naisista tuli Suomen toiseksi isoimman kirjan joukkorahoituksen kerännyt teos. Sen toissavuotista Mesenaatti-sivua voi tarkastella täällä.

Tärkein oppini oli tämä: ennen joukkorahoituskampanjaan ryhtymistä keskustele siitä jonkun sellaisen kanssa, joka on kerännyt kirjalleen onnistuneen joukkorahoituksen.  

Tällaisissa keskusteluissa opin muun muassa

  • millainen vastike on hyvä (kirja itsessään on paras ja suosituin vastike, älä tarjoa alle 10 euron vastikkeita)
  • neuvottele kustantajan kanssa siitä, miten raha jaetaan
  • neuvottele kustantajan kanssa siitä, että he hoitavat vastikkeiden postituksen
  • mikä on sopiva kampanjan pituus (huomioitavaa: kuinka kauan jaksat markkinoida, osuuko kampanja yleisimmille palkkapäiville eli kuun vaihteeseen ja puoliväliin)
  • rahoittajien pitää saada kirja ennen kuin se saapuu kauppoihin
  • Suomessa joukkorahoitusta ei voi tehdä laillisesti ulkomaisten joukkorahoituspalvelujen kuten Kickstarterin kautta.

Onnistunut joukkorahoituskampanja myy kirjoja, mutta toimii myös mainoksena. Rahoittajat ilmoittavat usein sosiaalisessa mediassa rahoittaneensa kirjaa ja postaavat kirjasta uudelleen, kun se saapuu. Näin he levittävät sanaa kirjasta, ja mainoskampanja alkaa jopa vuotta ennen julkaisua. (En tajunnut tätä perustaessani joukkorahoituskampanjaa, mutta jälkikäteen huomaan, että näin se meni.)

Myös media voi kiinnostua suosiota saaneesta joukkorahoituksesta. Joukkorahoituksen menekistä kustantaja pystyy myös hiukan päättelemään, mikä kirjan menekki saattaisi olla, sitten kun se aikanaan ilmestyy.

Joukkorahoitukseen sopivat monenlaiset tietokirjat. Jos aihe kiinnostaa somessa, on rahoitusta hiukan helpompi saada, mutta hyvin erilaiset kirjat ovat keränneet rahoitusta. Jos kirja ei kerää rahoitusta, syy on usein olematon markkinointi, ei välttämättä huono aihe. Tältä sivulta voi tarkastella, millaiset kirjat ovat keränneet riittävän rahoituksen, ja mitkä eivät ole saavuttaneet tavoitettaan.

Kuluneen vuoden aikana olen puhunut puhelimessa lukuisten joukkorahoitusta harkitsevien kirjailijoiden kanssa. Teen sen mielelläni, sainhan itsekin neuvoja. Osa on saanut kipinän yrittää, osa on päättänyt laskutoimituksen jälkeen jättää väliin. Molemmat ovat jälkikäteen osoittautuneet oikeiksi ratkaisuiksi.

Maria Pettersson on Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja, jonka esikoiskirja Historian jännät naiset oli viime vuoden toiseksi myydyin kotimainen tietokirja.

Maria Petterssonin kuva: Riikka Kantinkoski.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: