Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla
Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?
Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia
Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour
Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä
Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat
Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille
Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit
Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi
Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?
Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen
Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!
Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion
Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa
Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia
Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja
Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?
Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle
Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle
Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?
Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän
Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein
Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja
Faktahommissa
Tietokirja eheyttää lukion
Tuula Uusi-Hallila
Peräti 42 osumaa! Tietokoneeni on juuri laskenut, kuinka monta kertaa tietokirja-alkuinen sana esiintyy 350-sivuisessa asiakirjassa. Kyseessä on luonnos lukion uuden opetussuunnitelman perusteiksi.
Kerrotaan, että ennen peruskoulua monikaan ei ollut kiinnostunut opetussuunnitelmasta. Kirja pölyttyi opettajainhuoneen hyllyssä, joten sen väliin oli turvallista panna talteen tärkeä paperi.
Nykykoulussa opetussuunnitelma on kovassa käytössä. Se määrittää opetuksen tavoitteet ja sisällöt ja osaltaan varmistaa opetuksen yhdenmukaisuuden erilaisissa kouluissa maan eri osissa. Lukion uusi opetussuunnitelma julkaistaan ensi marraskuussa, ja koulut alkavat noudattaa sitä elokuussa 2021.
Nyt käytössä oleva vuoden 2015 LOPS on ensimmäinen, jossa mainitaan tietokirja-sana. Tosin se esiintyy vain äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen yhteydessä. Kirjallisuus on siis muutakin kuin kaunokirjallisuutta. Moni nuori tarttuu hanakasti tietokirjaan, joka käsittelee omaa harrastusta, haaveissa olevaa opintoalaa tai vaikkapa idolin elämää. Kun on lukenut kokonaisen kirjan, haluaa lukea ehkä toisenkin, ja näin lukemiseen voi syttyä aivan uudenlainen innostus.
Ajattelin toiveikkaasti, että ehkä uusi opetussuunnitelma velvoittaa käyttämään tietokirjoja monessa oppiaineessa. Mutta ei sittenkään: kaikki 42 mainintaa ovat edelleen äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen yhteydessä. Oppimääriä on toki paljon: suomen kieli, saamen kieli, romanikieli, viittomakieli ja suomi toisena kielenä. Lisäksi facklitteratur mainitaan ruotsinkielisten äidinkielen opetussuunnitelmassa.
Miksi tietokirjoista ei puhuta historian, uskonnon, biologian tai psykologian opetussuunnitelmissa?
Tietokirja-sanaa ei käytetä, mutta asia on kyllä kudottu monen oppiaineen tavoitteisiin. Esimerkiksi historian opetuksen yhtenä tavoitteena on etsiä, tulkita ja arvioida lähdekriittisesti erilaisia kirjallisia lähteitä. Miten tavoitteeseen voisi päästä tutustumatta tietokirjoihin?
Uusi opetussuunnitelma kannustaa myös oppiaineiden yhteistyöhön. Biologian tavoitteissa todetaan, että opetukseen sisältyviä ilmiöitä tarkastellaan erityisesti maantieteessä, kemiassa, fysiikassa, psykologiassa ja terveystiedossa kullekin oppiaineelle ominaisella tavalla. Monen ilmiön käsittelyssä tietokirjat eheyttävät oppimista.
Asiastaan innostuneet opettajat ovat aina osanneet kertoa, mitä kiinnostavaa ovat lukeneet. Kun lukiolainen tuli äskettäin kysymään, olisiko koulussa Tunne aivosi -nimistä kirjaa, ja toinen kaipasi Populismin aikaa, arvasin, että terveystiedon opettaja ja yhteiskuntaopin opettaja olivat tehneet työtään kirjavinkkareina.
Tuula Uusi-Hallila on lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.
Kuva: SKS, Jouni Harala
Tietokirja eheyttää lukion
Hei Tuula,
hyvä kirjoitus ja hyvä kysymys, tämä etenkin: "Miksi tietokirjoista ei puhuta historian, uskonnon, biologian tai psykologian opetussuunnitelmissa?" Tuleeko tähän jollain konstilla parannus?
- pe kesäk. 07 10:08:54 2019