Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa
Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!
Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji
Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020
Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon
Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun
Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan
Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä
Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun
Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?
Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana
Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät
Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?
Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri
Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin
Joel Kuortti: Apua! Rahaa?
Hannele Cantell: Etäkoulussa tarvitaan oppimateriaaleja
Riitta Suominen: Viraali-ilmiöitä
Johanna Vehkoo: Opaskirja infodemian aikaan
Sanna Haanpää: Vinkkejä kevään apurahahakuun
Markus Hotakainen: Mars maailmalle!
Ilona Lindh: Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Mervi Holopainen: Oppikirjailijapalkinto rohkaisee oppikirjailijaa
Faktahommissa
Tietokirja eheyttää lukion
Tuula Uusi-Hallila
Peräti 42 osumaa! Tietokoneeni on juuri laskenut, kuinka monta kertaa tietokirja-alkuinen sana esiintyy 350-sivuisessa asiakirjassa. Kyseessä on luonnos lukion uuden opetussuunnitelman perusteiksi.
Kerrotaan, että ennen peruskoulua monikaan ei ollut kiinnostunut opetussuunnitelmasta. Kirja pölyttyi opettajainhuoneen hyllyssä, joten sen väliin oli turvallista panna talteen tärkeä paperi.
Nykykoulussa opetussuunnitelma on kovassa käytössä. Se määrittää opetuksen tavoitteet ja sisällöt ja osaltaan varmistaa opetuksen yhdenmukaisuuden erilaisissa kouluissa maan eri osissa. Lukion uusi opetussuunnitelma julkaistaan ensi marraskuussa, ja koulut alkavat noudattaa sitä elokuussa 2021.
Nyt käytössä oleva vuoden 2015 LOPS on ensimmäinen, jossa mainitaan tietokirja-sana. Tosin se esiintyy vain äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen yhteydessä. Kirjallisuus on siis muutakin kuin kaunokirjallisuutta. Moni nuori tarttuu hanakasti tietokirjaan, joka käsittelee omaa harrastusta, haaveissa olevaa opintoalaa tai vaikkapa idolin elämää. Kun on lukenut kokonaisen kirjan, haluaa lukea ehkä toisenkin, ja näin lukemiseen voi syttyä aivan uudenlainen innostus.
Ajattelin toiveikkaasti, että ehkä uusi opetussuunnitelma velvoittaa käyttämään tietokirjoja monessa oppiaineessa. Mutta ei sittenkään: kaikki 42 mainintaa ovat edelleen äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen yhteydessä. Oppimääriä on toki paljon: suomen kieli, saamen kieli, romanikieli, viittomakieli ja suomi toisena kielenä. Lisäksi facklitteratur mainitaan ruotsinkielisten äidinkielen opetussuunnitelmassa.
Miksi tietokirjoista ei puhuta historian, uskonnon, biologian tai psykologian opetussuunnitelmissa?
Tietokirja-sanaa ei käytetä, mutta asia on kyllä kudottu monen oppiaineen tavoitteisiin. Esimerkiksi historian opetuksen yhtenä tavoitteena on etsiä, tulkita ja arvioida lähdekriittisesti erilaisia kirjallisia lähteitä. Miten tavoitteeseen voisi päästä tutustumatta tietokirjoihin?
Uusi opetussuunnitelma kannustaa myös oppiaineiden yhteistyöhön. Biologian tavoitteissa todetaan, että opetukseen sisältyviä ilmiöitä tarkastellaan erityisesti maantieteessä, kemiassa, fysiikassa, psykologiassa ja terveystiedossa kullekin oppiaineelle ominaisella tavalla. Monen ilmiön käsittelyssä tietokirjat eheyttävät oppimista.
Asiastaan innostuneet opettajat ovat aina osanneet kertoa, mitä kiinnostavaa ovat lukeneet. Kun lukiolainen tuli äskettäin kysymään, olisiko koulussa Tunne aivosi -nimistä kirjaa, ja toinen kaipasi Populismin aikaa, arvasin, että terveystiedon opettaja ja yhteiskuntaopin opettaja olivat tehneet työtään kirjavinkkareina.
Tuula Uusi-Hallila on lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.
Kuva: SKS, Jouni Harala
Tietokirja eheyttää lukion
Hei Tuula,
hyvä kirjoitus ja hyvä kysymys, tämä etenkin: "Miksi tietokirjoista ei puhuta historian, uskonnon, biologian tai psykologian opetussuunnitelmissa?" Tuleeko tähän jollain konstilla parannus?
- pe kesäk. 07 10:08:54 2019